.
Vaikuttaa siltä, että itse valokuvauksesta ei tarvitse ymmärtää mitään pää asian on oikea kameramerkki ja malli jolla saadaan riittävästi katu-uskottavuutta.
Kun filmiaikaan joku aloitti kuvausharrastuksen yleensä siinä piti vähän opetella ymmärtämään valon vaikutusta itse kuvaukseen. Kun harraste eteni filmikehityksestä aina kuvien vedostukseen, se avarsi kuumasti käsityksiä laina-alaisuuksiin valokuvauksessa. Virheistä oppi, samoin sen miten valo tai sen suunta ja määrä vaikuttaa kuvaan. Kun prosessi tuli tutuksi, oli helppo korjata valotuksen virheitä filmikehityksessä ja lopuksi vedostuksessa. Monelle nuorelle noin hidas temponen prosessi olisi aivan liikaa, räpsyn jälkeen lopputulos arvuutetaan heti takalaudasta.
En mitenkään kaihoa filmiaikaa, tervehdin ilolla nykytekniikan mahdollisuudet ja helppouden. Toisaalta peräänkuulutan valon ymmärtämistä ja kuinka se vaikuttaa lopputulokseen, sehän valokuvauksen kuvaustekniikasta riippumaton perusta. Kuvaus on myös; sommittelua, näkemystä, rajaamista, tunnelman etsimistä jne. Hyvä kuvausväline on kun mikä tahansa työkalu jolla on kiva tehdä töitä, mutta lopputulokseen vaikuttaa aina tekijän taidot. Tietysti kuvaamalla oppii kuvamaan, oppimista helpottaa perusasioiden tuntemus. Pier Paolo Pasolini, Federico Fellini, Vittorio de Sica, Luis Buñuel, siinä muutamia ohjaajia, näitä on paljon muita joiden kuvauksissa valo ja sen luonne loi tunnelman. Näissä vanhoissa elokuvissa käytettiin paljon luonnonvaloa, vaikka valaisua ja tekniikkaa oli yleisesti käytössä. Mielestäni vanhoista mustavalkoelokuvista oppii enemmän kuvauksesta kun katsomalla tunnettujen kuvaajien teoksia. Toki jokainen taablaa tyylillään, mutta ei oppi ojaan kaada vaikka kuvausta harrastaa vain omaksi- ja tuttujen iloksi.
Kirjallisuutta ja alalta asiaa
http://www.digicamera.net/vinkit/index.htm
.
Valo ja kuvaus
62
656
Vastaukset
- teppo uusasuton
"Valo ja kuvaus "
väärin.
kuva = napin painanta photosopilla tuunaaminen :-(
siis nykyään.
ennen toki oli toisin :-)
Minusta olisikin mukavaa, jos jossain olisi valokuvauskilpailu.
Eli kuvat esitettäisiin koskemattomina, jälkituunaamattomina, ja sitten katsottaisiin kenen kuvat ovat sellaisina kun ne kuvattiin, parhaita :-)- 10 18
Kuuntelinpa Heikuran luentoa, jossa vertasi kuvankorjausta, siis valotuksen ym. säätöä vanhan ajan kehitykseen, jossa nämä samat asiat tehtiin, kuka paremmin, kuka huonommin.
Kuvamanipulointi (siis sen lintuparven lisääminen taivaalle tai vyötärön kaventaminen tms.) taas on ihan toinen asia. Ja kyllä sitäkin on tehty jo filmiaikana.
Itse digiajalla varsinaisesti valokuvauksen salojen alkeita vasta opettelevana, panostan ensisijaisesti siihen, että kuva olisi mahdollisimman "valmis" jo kuvaustilanteessa. Myönnettäköön, että harvoin näin on, ja joudun useinkin rajaamaan uudelleen sekä korjaamaan nimenomaan valotusta. Koitan kuitenkin kokoajan siitäkin oppia, ja näin ennakoida jatkossa kameran säätöjä jo kuvaushetkellä. Uskon myös, että näin ajattelee suurin osa harrastuksen parissa aktiivisesti ja innokkaasti puuhastelevista.
Ihmeellistä yleistystä kuulee jatkuvasti siitä, että digikuvaajat ne vaan tietsikalla hoitelee hommat osaamatta mitään... toista se oli filmiaikana. En ole ihan nuori flikka itsekään (yli 50v.) ja koen tämänlaisen yleistyksen pelkästään huonona itsetuntona ta kateutena siitä, että tämänpäivän lapsetkin kulkee jonkinlainen järkkäri kaulassaan katukuvassa. Taloudellinen tilanne on tämänpäivän lapsilla ihan toisenlainen, kuin omassa lapsuudessani, jolloin ei olisi voinut "tavispentu" kuin haaveilla pikkupokkarista. Vain ammattilaiset suunnilleen omistivat järjestelmäkameran. Se, että valokuvaus harrastuksena on nykyisin tavallisempaa, ei tee niistä innokkaista harrastajista yhtään sen huonompia, kuin aktiiviharrastajat olivat 60 tai 70-luvulla. Toki tänäpäivänä on mahdollista harrastaa myös kuvamanipulointia helpommin, mutta se taas on ihan eri harrastus.
"Jurrin Ykälle" heitän vielä, että melko laadukkailla harrastajavehkeilläni en ole koskaan elvistellyt. Päinvastoin, vaihdoin jopa kamerahihnan, koska siinä luki liian isoin kirjaimin merkki...
- Gutzeninan takalauta
”oli helppo korjata valotuksen virheitä filmikehityksessä ja lopuksi vedostuksessa … vanhoista mustavalkoelokuvista oppii enemmän kuvauksesta kun katsomalla tunnettujen kuvaajien teoksia … lopputulos arvuutetaan heti takalaudasta.”
—jossain lienee nyt pitkiä matoja, vrt:
on helppo korjata valotuksen virheitä kuvankäsittelyssä ja lopuksi tulostuksessa … uusista tietokonepeleistä oppii enemmän kuvauksesta kun katsomalla tuntemattomien kuvaajien teoksia
Ei filmiaika ole päättynyt. Kuka tahansa voi edelleen jatkaa tai aloittaa filmille kuvaamisen. - photo mike
Hah! "uusista tietokonepeleistä oppii enemmän kuvauksesta kun katsomalla tuntemattomien kuvaajien teoksia"
Joo kun kuvaus on sillä asteella että kuvataan tyttöystävän pillua, sen kuvauksen oppii vaikka tietokonepelejä pelaamalla. - tuli virheitä
”oli helppo korjata valotuksen virheitä filmikehityksessä”
Voisitko neuvoa tuon tempun minullekin.
Kokeilin vanhaa filmikameraani ja huomasin vasta jälkikäteen, että tuli pahasti mokailtua muutamien otosten valotuksessa.
Miten korjaan valotuksen virheet kehityksessä niin, että filmin kaikkien kuvien takalauta on oikein?- paljo sählänny
Vähän voisi valaistua myös lukemalla filmin käyttäymisestä eri olosuhteissa ja filmin kehityksen vaikutuksesta lopputuloksen parantamiseksi/huonontamiseksi ja ennenkaikkea aatella ja päätellä ite.
Siitä takalaudasta sitte niin tiedä... - elä sählää
paljo sählänny kirjoitti:
Vähän voisi valaistua myös lukemalla filmin käyttäymisestä eri olosuhteissa ja filmin kehityksen vaikutuksesta lopputuloksen parantamiseksi/huonontamiseksi ja ennenkaikkea aatella ja päätellä ite.
Siitä takalaudasta sitte niin tiedä..."Siitä takalaudasta sitte niin tiedä..."
Siitä pukataan sängyssä vauhtia/voimaa. Nyt tiiät senkin...
- käytettiin paljon
”Vaikuttaa siltä, että itse valokuvauksesta ei tarvitse ymmärtää mitään pää asian on oikea kameramerkki ja malli jolla saadaan riittävästi katu-uskottavuutta.”
Miksi haluat kertoa avuttomuudestasi näin julkisesti?
Vai tuntuuko sinusta, että kukaan muu kuin sinä ei ymmärrä mitään valokuvauksesta?
On se niin väärin kun halvalla markettilelulla saadaan sama katu-uskottavuus kuin vanhalla papalla joka on korjannut filmin valotusvirheetkin kehityksessä.- Vanha pappa
Onkohan minulla katu-uskottavuutta lainkaan?
Olen kuvannut pyöreästi 50 vuotta ja opetellut pimiötyöskentelyäkin jo ennen 1960-luvun puoliväliä. Kuvaan nykyisin ”halvalla, jätemuovista puristetulla markettiroskalelulla” (Prismasta ostettu Nikon D3100). - Jurrin Ykä
"Vai tuntuuko sinusta, että kukaan muu kuin sinä ei ymmärrä mitään valokuvauksesta?"
Osuit asian ytimeen, juuri tältä minusta tuon kommenttisi jälkeen tuntuu.
- rähy räyh
Asia, josta itse kirjoitin ennen joulua ja sain paisenaamaiset tyttöpoikateinit niskaani. Vielä kerran.
Hyvä kuva syntyy miettimällä kuvaushetkellä sen valon ja varjon suhdetta. Siinä voi hetken sekunnit pohtia horisontaalisen suoran ja siihen osuvien linjojen symmetriaa. Ei ainakaan huononna kuvan kerrontaa, jos vielä astut askeleen, tai kaksi lyhyemmäksi kohteen matkaa.
Näillä itse aloittelin 1960-luvulla. Opettajana oli J.K. Saari ja K. Jääskä. Paljon kokeiltiin pimiössä kaikkea peukalointia, jolla saatiin eduskuntatalo Hakaniemen torille, tai Silja Linen laiva kyljelleen Tähtitorninmäkeen.
Väridia minut opetti sitten kunnolla pohtimaan asioita. Se ei annakaan anteeksi, kuten värinega labrassa.
Nythän bohatarilla voi kuvata Pallastunturin kuvetta, käymättä paikallakaan. Tuosta vaan siirtelee pensaita ja vaivaiskoivuja syysruskaan ja tunturi taakse vielä korkea taivas ja kurkiparvi, susi jolkuttaa ja gorilla istuu puussa.
Karkeasti vielä sanottuna. Vuoden lehtikuvia on voitettu kertakäyttökameralla ja muutaman markan muovirihkamalla.
Palkittuja (ilman kuvaajan valtavaa painostusta ja näkyvyyttä) luontokuvia on otettu aina jopa itsetehdyillä vehkeillä. Useimmin tietysti on pitänyt olla jo kova nimi maahantuojan huippulaittein ja isi vielä rovvessoori -tai itse järjestänyt eläimet Ähtäristä paikalleen.- tonnisatan
Ei kai siinä ole mitään pahaa, jos säätelee RAWin kohdalleen tietokoneella sen sijaan, että tekisi vastaavat säädöt kamerassa. Eli sellaisia ajattelin mitä itse teen koneella, kuten lopullinen rajauksen tarkennus, mahdollisesti valotuksen (tai valoisuuden?), kontrastin, saturaation, valkotasapainon hienosäätö, terävöinti, kohinanpoisto jne.. Kaikkea ei välttämättä saa niin hyvin tehtyä suoraan kamerassa kuin vaikka Lightroomilla, mutta en pidä mitenkään paheksuttavana sitä, ettei kuva tule noilta osin valmiina kamerasta. En näe mitenkään hienompana kameran tekemään jpg-muunnokseen tyytymistä.
Sitä pidän kyllä jotenkin hienompana, jos esim. rajaus on jo tarkasti kohdallaan suoraan kamerasta tulleessa kuvassa, ettei tartte enää kroppailla. Ja siellä ennen laukaisimen painamistahan se kuitenkin tehdään se varsinainen sisältö kuvaan, aihe, sommittelu jne., vaikka loppuviilauksen tekisikin photoshopilla.
Tietysti sitten jos aletaan piirtelemään gorilloja puihin, kyseessä on joku aivan muu taide(?)muoto kuin valokuvaus. No, en minä mikään asiantuntija ole, nämä on juuri niitä nykyajan hömpötyksiä omaksuneen aloittelijan vääristyneitä ajatuksia. - matolaatikko
lyhyemmäksi kohteen matkaa … Väridia minut opetti … ja isi vielä rovvessoori
Jos noin, kohteen matkaa pitää lyhentää. Pitkät matkat on niin väsyttäviä ja ikäviä, varsinkin näin talvella. Siinä tulee väkisinkin katkeraksi.
- Näkemystä kuviin
"Digifilmi" on nykyään lähes ilmaista ja se yhdessä nykyvälineitten kanssa on mullistanut valokuvauksen ja mm.lisännyt eritasoisten otettujen
kuvien määrää niin valtavasti ettei moinen ollut dia tai kinofilmi
aikana yksinkertaisesti mahdollista tai viellävähempi korjailla
kuvia jälkikäsittelyssä siinämäärin kun se nykyään on mahdollista,
käsittääkseni nykyään kyetään korjaamaan myös vanhoja filmille
kuvattuja otoksia digitaalisesti varsin monipuolisesti mutta helpoksi en kuvankäsittelyä aina mainostaisi vaikka se mahdollistaa lähes "uudestaankuvaamisen" kuvankäsittelyolosuhteissa ei siis missään laboratoriossa taikka pimiössä.
Kellään ei ollut eikä olisi nykyäänkään aikaa , rahaa taikka välineitä moiseen perinteisellä fimillä kuvatessa.
Jo kivikaudella sen aikaiset kuvaajat ovat tehneet varsin kuvaavia ja
hyvinsäilyneitä kuviaan luolienseinille senaikaisilla kuvausvälineillä.
Kuvaamisessakin jotkut asiat muuttuvat jatkuvasti eräät eivät millonkaan.
Tavoitteena pitäisi kuitenkin olla aina hyviä kuvia. Mieluumminkin
vähemmän hyviäkuvia kun paljon keksinkertaisia taikka huonoja.
Eikä kyse ole pelkästään teknisestälaadusta.- Näkemystä kuviin
Korjaan siis enemmän hyviä kun vähemmän niitä muita..samanlaisia.
Hyvyyden kai määrittelee joku muu? - aslakki kakki
" mullistanut valokuvauksen ja mm.lisännyt eritasoisten otettujen kuvien määrää"
Eiköhän se ole lähinnä lisännyt paskojen kuvien määrää.
- Jurrin Ykä
Juttuni oli tarkoitettu keskustelun avaukseksi ja ilmeisesti se hoitanut tarkoituksensa.
Mainittakoon , että en anna ohjeita tai kadehdi ketään tai mitään, se on jokaisen oma asia millä kuvaa.
En ole mikään digikuvauksen tietäjä, filmiaikaan jo kuvanneena referoin sitä aikaa. Sitä vaan ihmettelen kuinka hyvällä diafilmillä tuli aikanaan sävymaailmaltaan hienoja kuvia. Muutamissa 70-alun dioissani on edelleen sellainen sävykirjo johon en ole vielä gigivehkeillä päässyt. Toki minulta on puuttunut ammattitason digi-runko ja tötteröt.
Minulla oli NikonF runko ja Nikonin 28/3.5 ja 85/1.8 lasit, kamerassa oli sisällä Ektachrome tai Kodachrome riippuen kuvaustarpeista. Näillä mentiin ja kuvien onnistuminen oli kiinni vai kuvaajan taidoista ja tuurista.
http://www.kenrockwell.com/nikon/f/images/f-KEN_3893-950.jpg
http://images.huffingtonpost.com/2010-07-21-Kodachrome.jpg
http://static.flickr.com/3548/3391174463_a5ec2a2b8d.jpg- Orwo- mies vaan
Ykälle diasta.
Itse 1970- luvulla hain Itä-Saksasta 12 kappaletta 30 m Orwo-diaa. Se oli halpaa, eli lähes ilmaista, kun mukaan tuli vielä valmiiksi maksettu labratyö pahvikehyspalvelu Köpiksen paikasta. Pussissa oli valmiit osoitteet ja postimaksu maksettu.
Pimiöpussissa rullasin niistä 36 ruudun rullia ja jaoin kavereillekin. Kaikki olivat ihastuneita siihen. Se oli riittävän paksua ja jämäkkää. Sen kyky väreihin oli Kodakin tasolla, mutta labbislaatu joskus heitti. Sillä oli aivan oma kemiankylpyliuos. Suomessa ei sen numerolla kukaan labbistaan varustanut.
Sitten Budapestin matkallani näin Orwoa Itäisen rautatieaseman kioskissa. Aikani selitettyäni myyjä haki saksankielisen miehen paikalle. Kerroin ostavani kaikki 30 metrin filmit. Maksan forinteilla, tai Saksan markoilla. Kumpaakin löytyy. Ukko ei niinkään rahasta kiinnostunut, mutta kysyin suoraan onko mulla vaihtaa leveälahkeisia housuja, paitoja ja vaikka muutakin. Tehtiin vaihtokauppaa ja mulle jäi vain ne vaatteet päälleni, jotka kannoin. Vaihtoon kelpasivat deodorantit, partavaahdot, sukat ja iso matkalaukkunikin. Filmit kai maksoivat 6-8 helsinkiläisen 36 ruutuisen Kodakin hinnan.
Malevin koneelle mennessä tulli pysäytti minut ja vain minut (olin tullut ilmiannetuksi!). Tuli kiireellinen selvitys. Kone lähdössä Helsinkiin ja mulla "laittoman määrän unkarilaista omaisuutta ilman ostokuitteja hankittua", kuten kuulin englanniksi.
Oli siis paniikki, kiire ja varmasti useamman päivän pidätys nenän alla. Avasin lompakkoni ja laitoin siihen teräspöydälle kaikki 250 - 300 Saksan markkaani ja muutaman Suomen satasen -siis kaikki rahani. Se tulkittiin heti oikein. Filmikasetit työnnettiin lentolaukkuuni takaisin. Rahat katosivat ja sain ohjauksen koneen tunneliin viimeisenä matkaajana.
Maleksin kuvaamassa Pasilassa Pälikön Kimmon kaverina, kun hän maalasi samoja taloja ja näkymiä. Joskus toin dioja edelliseltä kuvareissulta hänelle, josta hän vielä kai paranteli kuviaan. Muutaman kerran kuvasin yhtäaikaa Henrik Tikkasen piirtäessä Suomenlinnassa valleja.
Tasalämpöiseen kellarikomerooni Maurinkadulle kertyi noin 4 500 Gepen ja pahvikehystä pitkin Helsinkiä kuvattuna. Oman talon teiniroikaleet ne murrostaan raahasivat Näkinsillan alle ja heittelivät pitkin merta. Silloinen vakuutusyhtiöni Fennia totesi "vanhoja diojahan nyt on kaikkialla" ja riitelimme meneekö 4 500 diaa yli silloisen 2 500 markan omavastuun. Meni se oikeudessa. Pikkuroistojen vanhemmilta sain parin vuoden pätkissä muistaakseni 10 kertaa 800 markkaa.
Orwo taittiin lopettaa 1980-luvun alussa? - oliku,jmyn
Orwo- mies vaan kirjoitti:
Ykälle diasta.
Itse 1970- luvulla hain Itä-Saksasta 12 kappaletta 30 m Orwo-diaa. Se oli halpaa, eli lähes ilmaista, kun mukaan tuli vielä valmiiksi maksettu labratyö pahvikehyspalvelu Köpiksen paikasta. Pussissa oli valmiit osoitteet ja postimaksu maksettu.
Pimiöpussissa rullasin niistä 36 ruudun rullia ja jaoin kavereillekin. Kaikki olivat ihastuneita siihen. Se oli riittävän paksua ja jämäkkää. Sen kyky väreihin oli Kodakin tasolla, mutta labbislaatu joskus heitti. Sillä oli aivan oma kemiankylpyliuos. Suomessa ei sen numerolla kukaan labbistaan varustanut.
Sitten Budapestin matkallani näin Orwoa Itäisen rautatieaseman kioskissa. Aikani selitettyäni myyjä haki saksankielisen miehen paikalle. Kerroin ostavani kaikki 30 metrin filmit. Maksan forinteilla, tai Saksan markoilla. Kumpaakin löytyy. Ukko ei niinkään rahasta kiinnostunut, mutta kysyin suoraan onko mulla vaihtaa leveälahkeisia housuja, paitoja ja vaikka muutakin. Tehtiin vaihtokauppaa ja mulle jäi vain ne vaatteet päälleni, jotka kannoin. Vaihtoon kelpasivat deodorantit, partavaahdot, sukat ja iso matkalaukkunikin. Filmit kai maksoivat 6-8 helsinkiläisen 36 ruutuisen Kodakin hinnan.
Malevin koneelle mennessä tulli pysäytti minut ja vain minut (olin tullut ilmiannetuksi!). Tuli kiireellinen selvitys. Kone lähdössä Helsinkiin ja mulla "laittoman määrän unkarilaista omaisuutta ilman ostokuitteja hankittua", kuten kuulin englanniksi.
Oli siis paniikki, kiire ja varmasti useamman päivän pidätys nenän alla. Avasin lompakkoni ja laitoin siihen teräspöydälle kaikki 250 - 300 Saksan markkaani ja muutaman Suomen satasen -siis kaikki rahani. Se tulkittiin heti oikein. Filmikasetit työnnettiin lentolaukkuuni takaisin. Rahat katosivat ja sain ohjauksen koneen tunneliin viimeisenä matkaajana.
Maleksin kuvaamassa Pasilassa Pälikön Kimmon kaverina, kun hän maalasi samoja taloja ja näkymiä. Joskus toin dioja edelliseltä kuvareissulta hänelle, josta hän vielä kai paranteli kuviaan. Muutaman kerran kuvasin yhtäaikaa Henrik Tikkasen piirtäessä Suomenlinnassa valleja.
Tasalämpöiseen kellarikomerooni Maurinkadulle kertyi noin 4 500 Gepen ja pahvikehystä pitkin Helsinkiä kuvattuna. Oman talon teiniroikaleet ne murrostaan raahasivat Näkinsillan alle ja heittelivät pitkin merta. Silloinen vakuutusyhtiöni Fennia totesi "vanhoja diojahan nyt on kaikkialla" ja riitelimme meneekö 4 500 diaa yli silloisen 2 500 markan omavastuun. Meni se oikeudessa. Pikkuroistojen vanhemmilta sain parin vuoden pätkissä muistaakseni 10 kertaa 800 markkaa.
Orwo taittiin lopettaa 1980-luvun alussa?Mulla oli Orwoa vielä 1983 ja neljä. Silloin ne tuli Köpiksesta takaisin vain kehitettynä kuuden ruudun pätkissä kirjeessä. Siinä Itä-Saksan Hakiksen kulttuurikeskuksessa sitä myytiin 36 ruudun rullissa, mutta hinta oli melkein Agfan tai Fujin kanssa samaa.
Ei se ollut huonoa diafilmiä. Tietojeni mukaan sitä käytti jopa Ylen kuvaajat?
- filmikehitys?
”oli helppo korjata valotuksen virheitä filmikehityksessä”
Mitä ideaa on kirjoitella tuollaista hölynpölyä palstalle? - Jurrin Ykä
”oli helppo korjata valotuksen virheitä filmikehityksessä” Mitä ideaa on kirjoitella tuollaista hölynpölyä palstalle?
Jaa vai filmikehitys on hölypölyä? kannattaisia ottaa asioista selvää , ennen kun tulet aukomaan päätäsi.
Asiaa filmin kehityksestä ja prässäyksestä...
http://sippingdesigns.com/2010/05/kahden-aukon-prassays/- filmikehitys?
No eihän se filmin kehitys vaan valotuksen korjaaminen kehityksessä on täyttä hölynpölyä. Ikävä kyllä, että et pysty tätä ymmärtämään.
Käytännössä filmin valotus on aina jälkikäteen korjaamaton asia.
Teoriassa filmin valotusta voidaan jälkikäteen muuttaa, mutta vain valotusta lisäämällä eli uudelleen valottamalla (ns. päällekkäisvalotus). Diafilmeissä ja -kopioinnissa voidaan jälkivalotuksella loiventaa (ei korjata valotusta) kuvaa kehitysvaiheessa.
Jälkivalotusta tehdään myös ns. kääntökehityksessä (negasta dia).
Kehitys ei mitenkään korjaa valotusta ja se vaikuttaa aina koko filmiin, ei väärin valotettuun kuvaan (paitsi laakafilmeissä).
- Jurrin Ykä
"Käytännössä filmin valotus on aina jälkikäteen korjaamaton asia."
Kiitos kun ilmoitit nyt, minä ja moni filmiakkaan kuvannut tämän tietää.
Kun kuvausolosuhteissa ei ollut riittävästi valoa, oli hyvin yleistä, että diankehitysprosessisa prässättiin 1..3 aukkoa lisää valoa, eli nostetiin herkkyyttä. Mustavalkofilkkojen kehityksessä yli tai alikehitystä käyettiin tarpeen mukaan korjaamaan valotusvirheitä....se oli aivan nomraali tapa. - tämän tietää.
”Kun kuvausolosuhteissa ei ollut riittävästi valoa, oli hyvin yleistä, että diankehitysprosessisa prässättiin 1..3 aukkoa lisää valoa, eli nostetiin herkkyyttä.”
—mikäs tuossa edellä on se valotusvirhe. Jos tuossa on joku valorusvirhe niin siinä tapauksessa esim ISO-arvon nostaminen on aina virhe.
Ei prässäämällä mitään virheitä korjata vaan toimitaan ennalta laaditun suunnitelman mukaan. Harkittu alivalottaminen ei ole mikään valotusvitrhe!
”valotusvirheitä....se oli aivan nomraali tapa.”
—että sillälailla ;)- Jurrin Ykä
"Ei prässäämällä mitään virheitä korjata vaan toimitaan ennalta laaditun suunnitelman mukaan. Harkittu alivalottaminen ei ole mikään valotusvitrhe!"
Voi ristus mikä besserwisseri ? Kai jokainen joka on filmienkanssa pelannut ymmärtää mistä tässä on kysymys....no meitä on moneen junaan.
"Huorien mollaaminen on valtavan hienoa, eikö olekin?
Silläkeinoin sitä kuvittelee tulevansa vanhaksi ja viisaaksi"
Älä jauha pelkkää paskaa! - erilaatunen jotenkin
Jurrin Ykä kirjoitti:
"Ei prässäämällä mitään virheitä korjata vaan toimitaan ennalta laaditun suunnitelman mukaan. Harkittu alivalottaminen ei ole mikään valotusvitrhe!"
Voi ristus mikä besserwisseri ? Kai jokainen joka on filmienkanssa pelannut ymmärtää mistä tässä on kysymys....no meitä on moneen junaan.
"Huorien mollaaminen on valtavan hienoa, eikö olekin?
Silläkeinoin sitä kuvittelee tulevansa vanhaksi ja viisaaksi"
Älä jauha pelkkää paskaa!""Huorien mollaaminen on valtavan hienoa, eikö olekin?
Silläkeinoin sitä kuvittelee tulevansa vanhaksi ja viisaaksi""
Vikipetiasta ei löydy merkitystä tälle sanonnalle, joten vastausta voi joutua odottelemaan tovin.
Aloitus oli kyllä mielestäni hieno, mutta sen siirtäminen digiaikaan ei mielestäni täysin onnistunut. Nykyään tuntuu, että kuvataan jotain sinne päin, kun fotoshopilla saa kaiken korjattua.
Itse olen filmillä kuvannut niin vähän, että en kaikkea siitä filminkehityksestä hallitse, mutta en kyllä ymmärrä täysin digiaikaakaan.
Valotetaan sinne päin ja vietetään aikaa kotona fotoshopin kanssa päivä/per kuva ja kuvataan tietysti RAW:na?
Sanotaan nyt vielä, että kuvaaminen harrastuksena on kivaa, josta sana harrastuskin jotenkin kumpuaa. Harrastaminen vissiin täytyy olla jotenkin kivaa, että joku sitä harrastaisi. Tietokoneen vieressä istuminen kuvia korjaten ei ole kivaa, se on työtä... tuskaa mielestäni.
Jos masokisteja nyt kuitenkin löytyy, niin voisitko säätää muutamaa kuvaa puolestani. Harrastuspohjalta tietty eli ilmaiseksi. - tonnisatan
erilaatunen jotenkin kirjoitti:
""Huorien mollaaminen on valtavan hienoa, eikö olekin?
Silläkeinoin sitä kuvittelee tulevansa vanhaksi ja viisaaksi""
Vikipetiasta ei löydy merkitystä tälle sanonnalle, joten vastausta voi joutua odottelemaan tovin.
Aloitus oli kyllä mielestäni hieno, mutta sen siirtäminen digiaikaan ei mielestäni täysin onnistunut. Nykyään tuntuu, että kuvataan jotain sinne päin, kun fotoshopilla saa kaiken korjattua.
Itse olen filmillä kuvannut niin vähän, että en kaikkea siitä filminkehityksestä hallitse, mutta en kyllä ymmärrä täysin digiaikaakaan.
Valotetaan sinne päin ja vietetään aikaa kotona fotoshopin kanssa päivä/per kuva ja kuvataan tietysti RAW:na?
Sanotaan nyt vielä, että kuvaaminen harrastuksena on kivaa, josta sana harrastuskin jotenkin kumpuaa. Harrastaminen vissiin täytyy olla jotenkin kivaa, että joku sitä harrastaisi. Tietokoneen vieressä istuminen kuvia korjaten ei ole kivaa, se on työtä... tuskaa mielestäni.
Jos masokisteja nyt kuitenkin löytyy, niin voisitko säätää muutamaa kuvaa puolestani. Harrastuspohjalta tietty eli ilmaiseksi.No joo, kyllä minusta se kuvien säätely on ihan kivaakin, ja sopii muutenkin harrastamismahdollisuuksiin, kun yleensä tietokoneella pystyy touhuamaan joka päivä jonkin verran, mutta kuvaamaan pääsee harvemmin. (Johtuu ihan siitä kun on työ ja lapsi, joista on myös huolehdittava.)
Tarkoitushan olisi päästä siihen, että kuvat ei olisi vain sinne päin, mutta kyllä ne monesti on. Siinä koneella katsoessa monesti huomaa, että jotain on mennyt pieleen. Toivottavasti siinä samalla jotain oppiikin niin että jatkossa pieleen menneitä kuvia alkaisi tulla vähemmän. Minusta sitten on vain kiva lisä, että sitä pieleen mennyttä kuvaa voi pystyä parantelemaan, eikä sitä välttämättä joudu heittämään heti pois. Horisontin voi suoristaa ja vähän kroppaamalla voi parantaa rajausta jne. - erilaatunen jotenkin
tonnisatan kirjoitti:
No joo, kyllä minusta se kuvien säätely on ihan kivaakin, ja sopii muutenkin harrastamismahdollisuuksiin, kun yleensä tietokoneella pystyy touhuamaan joka päivä jonkin verran, mutta kuvaamaan pääsee harvemmin. (Johtuu ihan siitä kun on työ ja lapsi, joista on myös huolehdittava.)
Tarkoitushan olisi päästä siihen, että kuvat ei olisi vain sinne päin, mutta kyllä ne monesti on. Siinä koneella katsoessa monesti huomaa, että jotain on mennyt pieleen. Toivottavasti siinä samalla jotain oppiikin niin että jatkossa pieleen menneitä kuvia alkaisi tulla vähemmän. Minusta sitten on vain kiva lisä, että sitä pieleen mennyttä kuvaa voi pystyä parantelemaan, eikä sitä välttämättä joudu heittämään heti pois. Horisontin voi suoristaa ja vähän kroppaamalla voi parantaa rajausta jne."Horisontin voi suoristaa ja vähän kroppaamalla voi parantaa rajausta jne."
Nämä osuvat vielä siihen minunkin ns "luokkaan", jotka hyväksyn ja joka menee jotenkin vielä normaalin piikkiin.
Mielestäni oikeasti huono kuva vain, on huono kuva, jonka säilytän vielä itselleni muistoksi epäonnistumisestani. Julmaa... Ei vaan opettavaa(exif-tiedot on mielestäni varsin mahtava lisä). Nämä eivät tietty rajauksiin auta, mutta opettavia ovat monessa suhteessa.
En hyljeksi digiaikaa vaikka monia vähemmän kivoja asioita sekin on tuonut. - tonnisatan
erilaatunen jotenkin kirjoitti:
"Horisontin voi suoristaa ja vähän kroppaamalla voi parantaa rajausta jne."
Nämä osuvat vielä siihen minunkin ns "luokkaan", jotka hyväksyn ja joka menee jotenkin vielä normaalin piikkiin.
Mielestäni oikeasti huono kuva vain, on huono kuva, jonka säilytän vielä itselleni muistoksi epäonnistumisestani. Julmaa... Ei vaan opettavaa(exif-tiedot on mielestäni varsin mahtava lisä). Nämä eivät tietty rajauksiin auta, mutta opettavia ovat monessa suhteessa.
En hyljeksi digiaikaa vaikka monia vähemmän kivoja asioita sekin on tuonut.No joo, exifistä näkee kätevästi, mitä säätöjä missäkin kuvassa on käyttänyt ja voi sitten katsoa, miten ne on mahdollisesti vaikuttaneet tulokseen. Tuolla tavalla olen joskus kokeillut esim. aukon vaikutusta käytännössä jossain tietyssä tilanteessa. Eli siis ottanut "saman" kuvan useammalla eri aukolla ja tutkinut sitten koneella, mikä oli sopivin siihen tilanteeseen. Tekemällä oppii monesti paremmin kuin vain oppaita lukemalla.
Ymmärrän kyllä sen eräänlaisen "ennen oli miehet rautaa"-ajatuksen, joka joillakin tuntuu olevan taustalla vaivaamassa. Sitähän jo tuossa vanhassa laulussa haikailtiin jokunen vuosikymmen sitten, kun olin vielä pikkupoika. Mutta eihän nyt kuitenkaan valokuvauksen perusasiat ole mihinkään kadonneet tietääkseni, vaikka uusia välineitä on kehitetty. Niissä on varmasti omat hyvät ja huonot puolensa, jotka on vain opittava tuntemaan ja hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla, että pääsisi parhaaseen mahdolliseen tulokseen.
- alalta asiaa
”Monelle nuorelle noin hidas temponen prosessi olisi aivan liikaa, räpsyn jälkeen lopputulos arvuutetaan heti takalaudasta.”
Nuorien mollaaminen on valtavan hienoa, eikö olekin?
Silläkeinoin sitä kuvittelee tulevansa vanhaksi ja viisaaksi.
Onnea valitsemallasi tiellä :D - ygygygihji
öoo.ölpth
13.1.2013 15:29
1
Sulje
tietääkö räkättävä paiseposki pimiötyöstä hopeakalvolla yhtään mitään? - hopeakalvolla
Filmissä ei ole hopeakalvoa eikä kalvolla siis työskennellä. eikä sellaisesta voi siis kukaan tietää mitään. Kun luulet sellaista tietäväsi niin se hopeakalvo on vain sinulla mielikuvituksessa.
”Hopeakalvo” saattaisi olla hopeoidun esineen pinnalla, mutta filmistä se tekisi täysin läpinäkymättömän.
Filmin kalvo on nykyisin muovia (aiemmin selluloidia) valoherkkä pinta on hopeasuolaa sisältävä emulsio kalvon pinnalla.
Värifilmillä ei yleensä ole edes hopeasuolaa.
Kehityksessä hopeasuolasta (hopeahalidi) muodostuu hopeakiteitä (suola-atomien sidokset hajoavat ja suola muuttuu metallikiteiksi) kalvon emulsiopuolelle.
Näistä valoa läpäisemättömistä kiteistä muodostu kuvan valkoinen. Ns. rakeet kuvassa ovat filmissä kiteiden välejä.
”räkättävä paiseposki”
Vain täydellinen typerys luulee olevansa viisa kun haukkuu nuoria eikä osaa käyttäytyä. - tonnisatan
No olihan sitä filmiaikaankin ihmisillä kameroita, siis ihan ns. tavallisilla ihmisillä, jotka eivät mitenkään varsinaisesti harrastaneet valokuvausta, vaan ottivat kuvia muistoksi perheestä, ystävistä, juhlista jne., filmin täytyttyä veivät sen liikkeeseen kehitettäväksi ja saivat sitten kasan enemmän tai vähemmän onnistuneita kuvia. Vastaavasti nykyään "räpsitään" kännyköillä, pokkareilla ja kuka milläkin, varmaankin vain filmiaikaa enemmän, kun jokaisesta kuvasta ei tarvitse maksaa.
Toisaalta niitä "räpsyjä" myös julkaistaan nykyään paljon herkemmin netissä ja lehtien kuvapalstoilla, niin ehkä se sitten vähän ns. oikeaa valokuvauksen harrastajaa hirvittää, kun pääsee (joutuu?) tavallaan kurkistamaan sinne ihmisten albumeihin ja kenkälaatikoihin. Ennen ehkä vähän samantapainen näkyvyys oli niillä, jotka valokuvausliikkeessä työskentelivät asiakkaiden kuvien kimpussa. Mahtoivatkohan tuskailla kuvien surkeaa sommittelua, valotusvirheitä yms. vikoja?- myös julkaistaan
Mistä se tulee, että nuorten suosimat kameramallit ja netissä julkaisemat kuvat saavat vanhan sedän menttämään malttinsa ja täällä julkisesti mollaamaan nuorten harrastus?
Kostaako setä nuorille sen mitä on itse joutunut nuorena kärsimään vai pelkääkö hän olemattoman arvovaltansa menetystä?
- paiseille ja muille
Yleensä pimiössä on pieni määrä punaista valoa, että edes löytää kehite-, kiinnite- ja huuhtelukaukalot, kuivausnarut ja muut pikkuisen tärkeät kamat. Ei se valo ole mitään vedostusta varten! Olkoon vaikka mustaa!
Filmi kehitetään kehitysspiraalissa tiiviissä astiassa väljästi pujotettuna spiraaliin. Sitten sen kemikaalit kuivatetaan.
Vedostus on koneella heijastettava väärävalo herkälle valokuvapaperille negatiivista. Sitä vuorostaan kehitetään, huudellaan ja kiinnitetään kemikaalit kohdalleen. Lopuksi kuivataan ja leikataan turhat reunat pois.
Tämä näin äkkiää pimiötyöstä, jota täällä jauhetaan, mutta taitaa vain pari kolme joskus sitä tehnyt.- täällä jauhetaan
”Sitten sen kemikaalit kuivatetaan. Vedostus on koneella heijastettava väärävalo herkälle valokuvapaperille negatiivista. Sitä vuorostaan kehitetään, huudellaan ja kiinnitetään kemikaalit kohdalleen.”
Ihanko totta?
Mitä tehdään niille kuivatetuille kemikaaleille?
Mitä on väärävalo?
Miten huudellaan kemikaalit kohdalleen ja mistä kohdasta on kysymys? - veikko väärävalopää
"Vedostus on koneella heijastettava väärävalo herkälle valokuvapaperille negatiivista"
ai jaa.
siistii :-)
- Jurrin Ykä
Juu näin se menee. Pienen harjoittelin jälkeen filkkat meni spiraalin pimeässä, ei tullut varmuuden vuoksi kokeiltua valoa. Vedostus meni sen punaisen lampun valossa ja pimiössä tuli vietettyä pidempiä aikoja. Kuvapaperi ei ollut kovin herkkää, joten ei tarvinnut hirveesti pelätä epäsuoria valovuotoja. Toki monesti tein kuvia yöllä, joten punainen valo oli tarpeen, että jotain edes näki. Tietysti täytyi käydä valoissa kurkaamassa paperin koevalotusta, koska punanen valo häivytti välisävyt.
En ole sitten 1974 jälkeen tehnyt pimiö/filminkehityshommia, kuvailin sen jälkeen etupäässä dia ja värinega materiaaleille.
.- kuvailin sen
”punanen valo häivytti välisävyt”?
- esko ei tajuu?
kuvailin sen kirjoitti:
”punanen valo häivytti välisävyt”?
"”punanen valo häivytti välisävyt”? "
no mee sinne pimiöön ja koeta katsella niitä sävyjä punavalon loisteessa. - muistikatkoksiako
kuvailin sen kirjoitti:
”punanen valo häivytti välisävyt”?
Joopa joo.
Vuosikausia on tullut ihan ammattityönä kehitettyä paperivedoksia siinä viherkeiltaisessa valossa, jonka avulla todellakin osasi arvioida kuvaksen oikean sävyn.
Ei ollut aikaa mietiskellä punaisessa valossa onkohan tää nyt oikein.
Vaikka kaipa sitä silmä tottui kun joka päivä sitäkin työtä teki .
Vieläkin on viherkeltainen lamppu kaapissa ja nyt tekisi mieli kuvata taas mv-filmille tarpeeksi suurella negakoolla,vähintään 6x6:lla.
Kiitokset Jurrin Ykälle aloituksesta!
Ps.Esille ottamaani kysymykseen graafisten filmien kehityksestä ovat kokemukseni ainoastaan laboranttikoulutuksesta seitkytluvulla.
Riitelyn aiheeksi sitä en tarkoittanut. - kuvailin sen
esko ei tajuu? kirjoitti:
"”punanen valo häivytti välisävyt”? "
no mee sinne pimiöön ja koeta katsella niitä sävyjä punavalon loisteessa.sori
kysymykseni johtuu pelkästään tietämättömyydestä. Mikä on välisävy (ei näy punaisessa valossa)?
”täytyi käydä valoissa kurkaamassa paperin koevalotusta, koska punanen valo häivytti välisävyt”
Tuo valoissa käyminen ja valotuksen kurkkaaminenkin menee yli ymmärryksen.
Pitääköhän tarina ymmärtää niin, että labrassa on vain yksi kiinteä värivalo ja koevedosta ei voi katsoa suurennuskojeen valossa?
- iu7ykr
juu samaa mieltä! kyllä tuolla kuukautisaivolla on kysymys liiasta insestistä äidin isin kanssa. siihen ei ole lääkettä!
- filmikehityksessä?
”Kun prosessi tuli tutuksi, oli helppo korjata valotuksen virheitä filmikehityksessä …” jne
Tuohan on silkkaa valhetta.
– filmiä (virheitä) ei näe kehityksessä
– filmiä ei kehitetä punaisessa valossa
– kehitys vaikuttaa n. samoin kaikkiin ruutuihin joten valotusvirheiden korjaaminen vaikuttaisi myös oikein valotettuihin ruutuihin
Ontyperää rehvastella väärillä tiedoilla, siinä menee uskottavuus. - tampax aivona?
Fuck, jos tämä on palstan häirikön, niin vastaamiseni on turhaa!
"Tuohan on silkkaa valhetta.
– filmiä (virheitä) ei näe kehityksessä"'
...... kehitetyn negatiivin tarkastelussa näkee virheet paljain silmin
– filmiä ei kehitetä punaisessa valossa
.........älä jankuta sitä valoasi! kukaan lisäksesi ei siitä muu puhu -kehiteliemessä negatiivi valmistetaan käsittelykuntoon
– kehitys vaikuttaa n. samoin kaikkiin ruutuihin joten valotusvirheiden korjaaminen vaikuttaisi myös oikein valotettuihin ruutuihin
........... tässä on varmaa jokin syvällinen aatemaailma auennut vain sinulle..... todellisuudessa 12 ruudun 6x6 -negatiivista voi yksi kerrallaan vedostuksessa korjailla virheitä -niitä tapoja on kymmenkunta- vedostuksessa?
”12 ruudun 6x6 -negatiivista voi yksi kerrallaan vedostuksessa korjailla virheitä -niitä tapoja on kymmenkunta”
vs.
”oli helppo korjata valotuksen virheitä filmikehityksessä”
Tiedätkömikä ero on vedostuksella ja filminkehityksellä? - tampax aivona?
vedostuksessa? kirjoitti:
”12 ruudun 6x6 -negatiivista voi yksi kerrallaan vedostuksessa korjailla virheitä -niitä tapoja on kymmenkunta”
vs.
”oli helppo korjata valotuksen virheitä filmikehityksessä”
Tiedätkömikä ero on vedostuksella ja filminkehityksellä?Arvasin, että olet tämän palstan sontapäähäirikkö, jota äitisi ei millään saanut abortoitua. Joi muistaakseni 18 litraa giniäkin ja löylykauhalla kaapi.
Me vanhat miehet aikoinaan kehitimme usein useammat filmin, kun pimiöön mentiin. Samoin me tarkasteltiin negatiiveja ja pohdittiin pitääkö vedostuksessa tehdä "kepposia vai tepposia" molemmat sanat tuntee pimiössä olleet.
Sitten sitä sun harrastamaa runkkausta sanoilla:
Kodakin, Ilfoidin, Fuijin ja Agfan 6x6/12 rullan pahvikotelossa luki useimmin "film". Se lienee eng. ja tarkoittaa siis raakanegatiivia, jolla vedostetaan valokuvia. Me vanhat miehet sanomme filmiä filmiksi ja halutessamme "rassailemme negatiivillakin". Sitä sinä sontapääpoju et koskaan tule ymmärtämään, kun se on menneisyyttä, jota ei tyhmät tavoita milloinkaan enää.
Olen vedostanut enemmän filmiä valokuvapaperille, kuin äidilläsi on ollut irtosuhteita tai kuviteltu isäpuolesi olisi saanut, jos olisi ollut selvin päin kertaa 8000! - abortoitua?
tampax aivona? kirjoitti:
Arvasin, että olet tämän palstan sontapäähäirikkö, jota äitisi ei millään saanut abortoitua. Joi muistaakseni 18 litraa giniäkin ja löylykauhalla kaapi.
Me vanhat miehet aikoinaan kehitimme usein useammat filmin, kun pimiöön mentiin. Samoin me tarkasteltiin negatiiveja ja pohdittiin pitääkö vedostuksessa tehdä "kepposia vai tepposia" molemmat sanat tuntee pimiössä olleet.
Sitten sitä sun harrastamaa runkkausta sanoilla:
Kodakin, Ilfoidin, Fuijin ja Agfan 6x6/12 rullan pahvikotelossa luki useimmin "film". Se lienee eng. ja tarkoittaa siis raakanegatiivia, jolla vedostetaan valokuvia. Me vanhat miehet sanomme filmiä filmiksi ja halutessamme "rassailemme negatiivillakin". Sitä sinä sontapääpoju et koskaan tule ymmärtämään, kun se on menneisyyttä, jota ei tyhmät tavoita milloinkaan enää.
Olen vedostanut enemmän filmiä valokuvapaperille, kuin äidilläsi on ollut irtosuhteita tai kuviteltu isäpuolesi olisi saanut, jos olisi ollut selvin päin kertaa 8000!” luki useimmin "film". Se lienee eng. ja tarkoittaa siis raakanegatiivia,”
—semmoista se raaka on vanhoilla miehillä. Siitä raakasta sitten tehdään korjauksia pynaisten lyhtyjen huoneissa.
Nimimerkkiä kannattaa vaihtaa aina kun jää kiinni valehtelusta ;) - useimmin "film"
abortoitua? kirjoitti:
” luki useimmin "film". Se lienee eng. ja tarkoittaa siis raakanegatiivia,”
—semmoista se raaka on vanhoilla miehillä. Siitä raakasta sitten tehdään korjauksia pynaisten lyhtyjen huoneissa.
Nimimerkkiä kannattaa vaihtaa aina kun jää kiinni valehtelusta ;)”Kodakin, Ilfoidin, Fuijin ja Agfan 6x6/12 rullan pahvikotelossa luki useimmin "film". Se lienee eng. ja tarkoittaa siis raakanegatiivia, jolla vedostetaan valokuvia.”
Tuo kuvaa hyvin kirjoittajan tyhmyyttä. Mikään filmi ”pahvikotelossa” ei ole ”raakanegatiivia” eikä raakapositiivia.
Filmi on vain valoherkällä emulsiolla päällystettyä materiaalia. Siitä voi tulla negatiivi tai positiivikuva vasta sitten kun se on valotettu ja kehitetty. - h haaahahhaaaaaaaa
useimmin "film" kirjoitti:
”Kodakin, Ilfoidin, Fuijin ja Agfan 6x6/12 rullan pahvikotelossa luki useimmin "film". Se lienee eng. ja tarkoittaa siis raakanegatiivia, jolla vedostetaan valokuvia.”
Tuo kuvaa hyvin kirjoittajan tyhmyyttä. Mikään filmi ”pahvikotelossa” ei ole ”raakanegatiivia” eikä raakapositiivia.
Filmi on vain valoherkällä emulsiolla päällystettyä materiaalia. Siitä voi tulla negatiivi tai positiivikuva vasta sitten kun se on valotettu ja kehitetty.Valuuko sulla usein nesteet kameran sisään,vai pyyhikö sen mutsi pois? Ha haaa haaaa
Ei pitäisi vittuilla ja käyttää sanoja joita ei ymmärrä. haaha haaaa
Emulsio on kahden luonnostaan toisiinsa sekoittumattoman nesteen, kuten veden ja ruokaöljyn, seos. Emulsio on yksi kolloidiseostyypeistä. Nesteet eivät muodosta homogeenista seosta vaan emulsio saadaan aikaan sekoittamalla aineet keskenään. Esimerkiksi maito ja majoneesi ovat emulsioita. Nesteistä toinen on jatkuva faasi (ulkofaasi, kantava faasi) joka muodostaa ikään kuin "liuottimen", ja toinen dispergoitunut faasi (sisäfaasi, kannettu faasi), joka on sekoittunut jatkuvan faasin sisään mikropisaroiksi. Mitä pienempiä mikropisarat ovat, sitä stabiilimpi eli vakaampi emulsio on.
Emulsiossa useimmiten on toisena faasina polaarinen neste (vesi, alkoholi tai vastaava), ja toisena faasina pooliton (triglyseridi, hiilivety). Tällöin puhutaan ulko- ja sisäfaasin suhteen joko "O/W" tai "W/O" -emulsioista (oil in water tai water in oil, missä O on pooliton ja W on polaarinen neste). Esimerkki O/W-emulsiosta on maito (vesi on ulkofaasina ja maitorasva sisäfaasina), ja vastaavasti voi on W/O -emulsio; siinä on tapahtunut faasi-inversio, eli ulko- ja sisäfaasi ovat vaihtaneet paikkaansa: voissa maitorasva on ulkofaasi ja vesi sisäfaasi.
Emulgaattori on emulsion muodostumista edistävä aine. Tunnettu emulgaattori on munankeltuainen, jota käytetään majoneesien ja salaatinkastikkeiden valmistuksessa. Emulgaattorissa useimmiten toinen pää on pooliton ja toinen polaarinen. Keltuaisen sisältämissä fosfolipidimolekyyleissä on sekä veteen suuntautuva pää että öljyyn suuntautuva pää, mikä edistää vesi-öljyemulsion syntymistä. Emulgaattori asettuu sisäfaasipisaroiden pinnalle muodostaen misellejä, jotka ovat suhteellisen stabiileja.
Ihmisen elimistössä olevia emulgaattoreita ovat muun muassa sapen mukana ohutsuoleen erittyvät sappisuolat, jotka emulgoivat rasvoja. Tällöin haiman erittämä vesiliukoinen lipaasi pääsee pilkkomaan rasvoja ilman, että sen täytyisi poistua vesifaasista.
Emulsio sirottaa valoa Tyndallin ilmiön mukaisesti. Emulsion perusväri on valkoinen; mitä suurempi polaarisen aineen konsentraatio on, sitä sinisempää emulsio on; mitä suurempi poolittoman aineen konsentraatio on, sitä oranssimpaa emulsio on. Tästä syystä esimerkiksi rasvaton maito on sinertävää, kun taas kerma on kellertävää. - oletko tampax-aivo?
abortoitua? kirjoitti:
” luki useimmin "film". Se lienee eng. ja tarkoittaa siis raakanegatiivia,”
—semmoista se raaka on vanhoilla miehillä. Siitä raakasta sitten tehdään korjauksia pynaisten lyhtyjen huoneissa.
Nimimerkkiä kannattaa vaihtaa aina kun jää kiinni valehtelusta ;)tampax?
- en rassaile
abortoitua? kirjoitti:
” luki useimmin "film". Se lienee eng. ja tarkoittaa siis raakanegatiivia,”
—semmoista se raaka on vanhoilla miehillä. Siitä raakasta sitten tehdään korjauksia pynaisten lyhtyjen huoneissa.
Nimimerkkiä kannattaa vaihtaa aina kun jää kiinni valehtelusta ;)Vahat sedät katsoo raakafilmejä punaisten lyhtyjen alla, rassilee negatiivilla ja kirjoittelee insestijuttuja.
Lapset katsoo lastenfilmejä ja pelkää raakoja setiä.
Tällaista kivaa se on valokuvaus harrastuksena. - useimmin "film"
h haaahahhaaaaaaaa kirjoitti:
Valuuko sulla usein nesteet kameran sisään,vai pyyhikö sen mutsi pois? Ha haaa haaaa
Ei pitäisi vittuilla ja käyttää sanoja joita ei ymmärrä. haaha haaaa
Emulsio on kahden luonnostaan toisiinsa sekoittumattoman nesteen, kuten veden ja ruokaöljyn, seos. Emulsio on yksi kolloidiseostyypeistä. Nesteet eivät muodosta homogeenista seosta vaan emulsio saadaan aikaan sekoittamalla aineet keskenään. Esimerkiksi maito ja majoneesi ovat emulsioita. Nesteistä toinen on jatkuva faasi (ulkofaasi, kantava faasi) joka muodostaa ikään kuin "liuottimen", ja toinen dispergoitunut faasi (sisäfaasi, kannettu faasi), joka on sekoittunut jatkuvan faasin sisään mikropisaroiksi. Mitä pienempiä mikropisarat ovat, sitä stabiilimpi eli vakaampi emulsio on.
Emulsiossa useimmiten on toisena faasina polaarinen neste (vesi, alkoholi tai vastaava), ja toisena faasina pooliton (triglyseridi, hiilivety). Tällöin puhutaan ulko- ja sisäfaasin suhteen joko "O/W" tai "W/O" -emulsioista (oil in water tai water in oil, missä O on pooliton ja W on polaarinen neste). Esimerkki O/W-emulsiosta on maito (vesi on ulkofaasina ja maitorasva sisäfaasina), ja vastaavasti voi on W/O -emulsio; siinä on tapahtunut faasi-inversio, eli ulko- ja sisäfaasi ovat vaihtaneet paikkaansa: voissa maitorasva on ulkofaasi ja vesi sisäfaasi.
Emulgaattori on emulsion muodostumista edistävä aine. Tunnettu emulgaattori on munankeltuainen, jota käytetään majoneesien ja salaatinkastikkeiden valmistuksessa. Emulgaattorissa useimmiten toinen pää on pooliton ja toinen polaarinen. Keltuaisen sisältämissä fosfolipidimolekyyleissä on sekä veteen suuntautuva pää että öljyyn suuntautuva pää, mikä edistää vesi-öljyemulsion syntymistä. Emulgaattori asettuu sisäfaasipisaroiden pinnalle muodostaen misellejä, jotka ovat suhteellisen stabiileja.
Ihmisen elimistössä olevia emulgaattoreita ovat muun muassa sapen mukana ohutsuoleen erittyvät sappisuolat, jotka emulgoivat rasvoja. Tällöin haiman erittämä vesiliukoinen lipaasi pääsee pilkkomaan rasvoja ilman, että sen täytyisi poistua vesifaasista.
Emulsio sirottaa valoa Tyndallin ilmiön mukaisesti. Emulsion perusväri on valkoinen; mitä suurempi polaarisen aineen konsentraatio on, sitä sinisempää emulsio on; mitä suurempi poolittoman aineen konsentraatio on, sitä oranssimpaa emulsio on. Tästä syystä esimerkiksi rasvaton maito on sinertävää, kun taas kerma on kellertävää.http://moonshine.fmp.fi/cms/sivu.php?id=4
”Emulsioon muodostuu tällöin valoherkkää hopeajodidia.”
http://www.kameralaukku.com/portal/index.php?topic=37817.5;wap2
Tyypilliset filmiemulsiot ovat bromi-jodi-emulsioita. Eli toisin sanoen ne mystiset "hopeahalidit" ovat sekoitus hopeabromidia ja hopeajodidia …
http://users.tkk.fi/~toskovt1/217288_studio4_essee.pdf
Tyypillisimmät!emulsiot!ovat!valoherkkiä!hopeasuoloja,!kuten!hopeajodidia tai hopeakloridia …
http://www.saunalahti.fi/eeromari/graafinen/repro.html
… bromihopea-kollodiumemulsiota, maitomaista nestettä, jossa kollodium ja siihen sekoitettu erittäin hieno hopeabromidi on liuotettu eetteri-alkoholisekoitukseen.
https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/3955/optika_id_178_meriläinen_verna_2012.pdf?sequence=1
herkistäminen hopeasuoloilla tapahtuu levittämällä sen pinnalle kerros valoherkkää emulsiota, hopeagelatiinia. Valokuvan vedostuksessa hopeasuolat muutetaan metalliseksi hopeaksi ja valmiin valokuvavedoksen mustan muodostaa siis metallinen hopea.
– jne - misellejä
h haaahahhaaaaaaaa kirjoitti:
Valuuko sulla usein nesteet kameran sisään,vai pyyhikö sen mutsi pois? Ha haaa haaaa
Ei pitäisi vittuilla ja käyttää sanoja joita ei ymmärrä. haaha haaaa
Emulsio on kahden luonnostaan toisiinsa sekoittumattoman nesteen, kuten veden ja ruokaöljyn, seos. Emulsio on yksi kolloidiseostyypeistä. Nesteet eivät muodosta homogeenista seosta vaan emulsio saadaan aikaan sekoittamalla aineet keskenään. Esimerkiksi maito ja majoneesi ovat emulsioita. Nesteistä toinen on jatkuva faasi (ulkofaasi, kantava faasi) joka muodostaa ikään kuin "liuottimen", ja toinen dispergoitunut faasi (sisäfaasi, kannettu faasi), joka on sekoittunut jatkuvan faasin sisään mikropisaroiksi. Mitä pienempiä mikropisarat ovat, sitä stabiilimpi eli vakaampi emulsio on.
Emulsiossa useimmiten on toisena faasina polaarinen neste (vesi, alkoholi tai vastaava), ja toisena faasina pooliton (triglyseridi, hiilivety). Tällöin puhutaan ulko- ja sisäfaasin suhteen joko "O/W" tai "W/O" -emulsioista (oil in water tai water in oil, missä O on pooliton ja W on polaarinen neste). Esimerkki O/W-emulsiosta on maito (vesi on ulkofaasina ja maitorasva sisäfaasina), ja vastaavasti voi on W/O -emulsio; siinä on tapahtunut faasi-inversio, eli ulko- ja sisäfaasi ovat vaihtaneet paikkaansa: voissa maitorasva on ulkofaasi ja vesi sisäfaasi.
Emulgaattori on emulsion muodostumista edistävä aine. Tunnettu emulgaattori on munankeltuainen, jota käytetään majoneesien ja salaatinkastikkeiden valmistuksessa. Emulgaattorissa useimmiten toinen pää on pooliton ja toinen polaarinen. Keltuaisen sisältämissä fosfolipidimolekyyleissä on sekä veteen suuntautuva pää että öljyyn suuntautuva pää, mikä edistää vesi-öljyemulsion syntymistä. Emulgaattori asettuu sisäfaasipisaroiden pinnalle muodostaen misellejä, jotka ovat suhteellisen stabiileja.
Ihmisen elimistössä olevia emulgaattoreita ovat muun muassa sapen mukana ohutsuoleen erittyvät sappisuolat, jotka emulgoivat rasvoja. Tällöin haiman erittämä vesiliukoinen lipaasi pääsee pilkkomaan rasvoja ilman, että sen täytyisi poistua vesifaasista.
Emulsio sirottaa valoa Tyndallin ilmiön mukaisesti. Emulsion perusväri on valkoinen; mitä suurempi polaarisen aineen konsentraatio on, sitä sinisempää emulsio on; mitä suurempi poolittoman aineen konsentraatio on, sitä oranssimpaa emulsio on. Tästä syystä esimerkiksi rasvaton maito on sinertävää, kun taas kerma on kellertävää.”Ei pitäisi vittuilla ja käyttää sanoja joita ei ymmärrä”
Nyt on kyllä päässyt rasvaemulsiota papan raakafilmille.
Se menee kai niin, että kun papan parasta ennen oli viime vuosisadan puolivälissä niin ei enää ymmärrä eikä pysty oppimaan uutta kun toinen pää on pooliton ja toinen polaarinen.
Lieneekö kysymyksessä myös ns. asennevamma.
- tarkka goglaajapoju
"kuin äidilläsi on ollut irtosuhteita tai kuviteltu isäpuolesi olisi saanut, jos olisi ollut selvin päin kertaa 8000!"
Älä pilkkaa mun äitii! Se on yksinhuoltaja! En mää voi mitää sen irtosuhteille. Se tarvii miestä. Sitten isä lusii nii usein, että en mää sitä tunnekkaa. Mä en enää puutu asioihin, joist en mä tiedä mitää. Se on ny nii, mut älä hauku mu mutsii! - tarkka googlaaajapoj
"""""""""""""""Tuo kuvaa hyvin kirjoittajan tyhmyyttä. Mikään filmi ”pahvikotelossa” ei ole ”raakanegatiivia” eikä raakapositiivia.
Filmi on vain valoherkällä emulsiolla päällystettyä materiaalia. Siitä voi tulla negatiivi tai positiivikuva vasta sitten kun se on valotettu ja kehitetty. """"""""""""""'''
nii ja sit mullatulee paisetit kuonoo ku mä joudu kopypastaa näin ja sit isot kundit roskiksen takana vetää mua pyllyyn ja se sattuu ja valokuvaus on niin vaikeeta ymmärtää... mua alkaa itekettää ja ottaa päähän. pitääks mun hajottaa paikkoi?- ohi aiheen
Ajatellu liittyä paikalliseen kameraseuraan mutta taidanko uskaltaa, jos henki on samanlainen kuin palstalla!
- ja määkin
ohi aiheen kirjoitti:
Ajatellu liittyä paikalliseen kameraseuraan mutta taidanko uskaltaa, jos henki on samanlainen kuin palstalla!
jo napsahtaa kaluun
21.1.2013 16:32
0
Sulje
Minä vuorostani liityn heti Itäkeskuksen kameramiehet ry:hyn. Siellähän näköjään pääsee painamaan perseeeseeen mätäpääpoikia! Se on miesten hommaa ajaa ahdasta väkättäjää pitkään.
- pehmoset (y) posket
jos perunat ovat raakoja, ei ole keittänyt riittävästi vettä:-)
jos vilmi on raakaa, niin se on kuvattu RAW-muotoon? - Asko Kaikupää
Kaiken luettuani totean, että asialliseen alkuun alkoi selvästi 1-2 henkilöä heittää myrkkyään, osaamattomuuttaan ja pelkkää narsistista tyhmyyttään. Valokuvaamisenkanssa keskustelussa oli vain 18% tekstin määrästä. Loppu koostuu lukiolaispojan huomiotarpeesta ja häiriökäytöksestään.
Ei täällä asiallinen keskustelu lisäänny, jos ei puututa heti mullikkojen touhuihin.- mullikko?
Ei täällä asiallinen keskustelu lisäänny, jos ei puututa heti valehtelevien pappojen rehvasteluun.
- keskiarvopölötin
"Valokuvaamisenkanssa keskustelussa oli vain 18% tekstin määrästä"
sittenhän kaikki on hyvin, eli valotus kondiksessa ja niin päin pois kun keskiharmaa löytyy näin kauniisti laskostettuna :-)
Ketjusta on poistettu 16 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Israel aloitti 3. maailmansodan
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011297979.html Israel se sitten aloitti näköjään kolmannen maailmansodan.5224368Kaksi vuotta
Sitten mä ihastuin suhun päätä pahkaa, kun meillä klikkasi heti ekasta päivästä lähtien. Et varmasti tunne samoin ja tek183481Nainen, meidän talossa on säännöt
1. Mies on aina oikeassa. 2. Ei vastaväitteitä. 3. Mäkättäminen kielletty. 4. Suhde on tärkein. 5. Ei salaisuuksia. 6. E2842302Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden
"Se sanotaan galatalaiskirjeessä, että jos joku levittää väärää evankeliumia: "...jos joku julistaa teille evankeliumia4762179Miksi me ei mies voida edes viestitellä irl?
En odota enkä vaadi mitään, voitaisiin vain olla yhteyksissä jollain tapaa ihan oikeasti.861486- 1571373
Onko kenellekään muulle käynyt niin
Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk1021301Oliko Farmi-finaalitehtävät mielestäsi tasaveroisia Lloydin ja Johannan välillä?
Onnea Farmi-voitosta, Lloyd. Et tainnut olla ihan kaikkien suosikki, mutta puskit voittoon! Oliko finaalitehtävät miel641281- 651204
- 841134