Tässä on monessa keskustelussa väännetty varaajaan koosta. Jos laittetaisiin kysely alulle asiasta. Eli nämä asiat listalle.
-Varaajan koko
-Kattilan teho
-Lämmitys väli
-Talon neliöt ja rakennusvuosi
-Lämmönjako tapa (patterit, lattialämmitys jne.)
Saadaan vähän totuutta julki asiasta. Kommenttia voi laittaa mukaan lämmityksen helppoudesta tai vaikeudesta. Puunkulutuksesta ym. asiaan liittyvästä. Toivon innokasta osallistumista :))
-Varaajan koko
-Kattilan teho
-Lämmitys väli
-Talon neliöt ja rakennusvuosi
-Lämmönjako tapa (patterit, lattialämmitys jne.)
Saadaan vähän totuutta julki asiasta. Kommenttia voi laittaa mukaan lämmityksen helppoudesta tai vaikeudesta. Puunkulutuksesta ym. asiaan liittyvästä. Toivon innokasta osallistumista :))
Vastaukset 47
Vanhimmat
Puulämmityksen suunittelussakin tulisi pyrkiä sen huolettomuuteen ja ettei se ole erikoisen sitova.Jokapäiväiväistä puuhastelua tulisi välttää, koska ihmisen olemukseen kuuluu jo motivaation näivettyminen pitkäkestoisissa puhasteluissa.Tietysti tämäkin asia on henkilökohtainen.
Itse pidän jo hyvänä saavutuksena/järjestelmän suunnitteluna, jos esim. ulkolämpötilan ollessa 0C:tetta lämmityskerta on joka 3vrk ja -10C joka toinen vrk. jne... Tätä rumbaa voi tehdä jo vuosikymmeniä.
Jos varaaja on ylisuuri, niin luonnollisesti lämmityskerrat harvenevat (samoin lämpöhukka, jos sitä ei voi hyödyntää), mutta taas varaajan lämmittämis aika pitenee, jos kattila on 35....50kw tehoinen. Lämmitysajan pituuden mieltämisenkin mieltää jokainen omalla tavallaan. Itse pidän 4.....6 tuntia sopivana,huomioiden se todellisuus, ettei puulämmitystä tulisi jättää yksin palamisen aikana.
(samoin lämpöhukka, jos sitä ei voi hyödyntää),
Siis eristeiden läpi tuleva lämpömäärä suurenee, mitä suurempi varaaja on.
Eikai siellä pannuhuoneessa tarvitse päivystää palamisen aikana. Nykyaikaisella kattilalla pesällinen palaa 3-5tuntia niin että vaikka koko päivän lämmittäisi niin ei se kauhea työllistävää ole.
Kun tekee pannuhuoneen seinät ja katon kivestä niin ei tarvi pelätä tulipaloa niin paljon.
En usko että on merkittävä ero varaajan hukkalämmössä esim 2500/5000 litran varaajilla
Kun keskustellaan yleensä lämpöjärjestelmistä ja niiden toimivuudesta, niin aina tulee huomiooida ajan kehitys.Ei kukaan tervejärkinen ihminen vaihda toimivaa 80/90 luvulla rakentamaa järjestelmää uusiksi, jos ajan saatossa tekniikka on muuttunut eli keskusteluissa tulisi ajatella ja huomioida asioita laajemmin kuin omaan napaan/järjestelmäänsä tuijottaen.
Ainoastaan silloin kun järjestlemä on jo aikansa palvellut ja se tulee uusia, niin tässä vaiheessa tulisi tarkastella kriittisesti valmistettavia tuotteita.
>En usko että on merkittävä ero varaajan hukkalämmössä esim 2500/5000 litran varaajilla <
Ei vai? Käyppä henkilön pakeilla, joka osaa laskea tarkalleen tämän asian.Hukkalämöllä tosein ei ole mitään merkitystä, jos sen saa erittäin hyvin hyödenntyä.Ainoastaan lämmityskauden ulkopuolella se on haitallista.
PS.
Tiedän tapauksen (Kiteellä), jossa kattilahuoneen tiiliseinä on sortunut räjädyksen ansiosta.Siis häiriötilaan joutunut järjestelmä nostatti kattilan paineen yli 5 kiloon (tutkijoiden olettamus) ja tapahtui ns höyryräjähdys. Jos kattilahuone on tiilestä/ betonista rakennettu niin tätä ei voi yleistää. Yleensä aina katto on kyprokkia tms.
siellä on selvästi kikkailtu liian pienen varaajan kanssa kun päässyt kiehumaan ja poksahtamaan. Raukka yrittänyt ladata aneemisen varaajan 100asteeseen ylhäältä alas koska seuraavana päivänä on pitänyt käydä reissussa eikä ehdi silloin lämmitämään.
Ei vaan ylipaineventtiilit eivät toimineet näköjään, aina kun paine nousee yli 1,5 bar niiden pitäisi aueta. Tää taitaa olla se 5m3 varaajan omistaja joka väittää että se on ainut oikea vaihtoehto lämmitykseen. Sinun "uskontosi" ei ole tervetullutta tähän keskusteluun.
taisi osua arkaan paikkaan vai?
Taidat olla juuri näitä pikkuvaraajien omistajia jotka koittavat kikkailla lämmöt liki sataan asteeseen että ei tarvisi niin usein lämmittää. Poltetaan klapi kerrallaan ja painemittaria kyyläten niin että saadaan ne viimeiset asteet varaajaan.
Siinä sitten leikitään tulella että koska pannu poksahtaa
Ison varaajan omistajat lämmittävät varajaan huolettomasti 80 asteeeseen ja se riittää kun on reserviä.
Sinäpä luulet "totuus julki" paljon asioita ja uskot niihin myös itse ja kaikki on vain valhetta.Älä syytä ihmisiä täysin aiheetta!
Sinä väität 5000l varaajaa ainoaksi oikeaksi en minä.
Uskontoa ei ole mukana kuin sen verran että antaisi yläkerran ukko sinulle järkeä enemmän :-)
Oletko totuutta etsimässä ja vain sinun omaa ja ainoaa hyväksyttävää totuutta ja muut totuudet on sitten täysin vääriä hehe hee olet sinä mainio ja "oikeudenmukainen" totuuden etsiä :-)
kerrompa myös oman pannuni ja huoneen:
varaaja 1400L
boileri erittäin vanha ehkä englantilainen valurautainen koristeellinen liki nähtävyys teho lienee jossain 70-90kw ja raskaasti ylitehoinen varaajaan nähden mutta on monet turva laitteet joten vain lyön tulille ja en perään katso.Automatiikka hoitaa ja on ne moninkertaiset varmistukset.
vaihtelemassa tuon 100v pannun ja varaajan. Boileri pienempi ja tälle vuosituhannelöle hyötysuhde tuon mitä lie 50% verrattuna ja ISOvaraaja joka ei tule tehtaalta mm korkeudeksi tulee n 2,7m pannuhuone on 3m korkea betoninen.
Lämmitys liian usein.
neliöitä 3 kerroksessa lämpimänä ja kylmä kesäkerros ylhällä n 380 lämpöisenä kylläkin eri lämpötiloja osa viielitä.
En tarvitse neuvoja siitä mitä luulen ja tiedän. Tuo sinun kommenttisi ei vaan kuulunut asiaan. Olisit jättänyt sen pois. Ja tulihan se tietokin sinun järjestelmästä jota näihin vastauksiin kaipasin. Ja sitten kun laitat sen jättivaraajan niin haluiasin siitäkin käyttökokemuksia. Nähdään onko tuo sinun iso koko toimiva ratkaisu. Kiitos jo näistä vanhan varaajankin lämmitystiedoista.
Sinä se aloitit keskustelun asiattomilla komenteilla jostain raukoista ja aneemisista varaajista. Tässä keskustelussa haetaan kokemusten perusteella varaajan kokoa järkevälle tasolle. Mitään kokoa ei ole etukäteen tuomittu. Mutta mitään kiihkoa ei kaivata niin kun tuolla palstan muissa keskuteluissa.
Kerro nyt vaan varaajasi koko. Se oli tämän keskustelun idea. Jos sellaista ei edes ole sinulla vaan annat jotain teoriatietoja niin niitä ei tarvita. Ja lämmitys neuvoja en tarvitse, sen jo osaan kyllä.
Itse lämmitän varaajan aina mahdollisimman kuumaksi eli 90 asteeseen, pidän sitä parhaimpana ratkaisuna. Kattilani on käänteispalo joka osaa kyllä sammuttaa itsensä, kun puhallin sammuu kattilakin hiipuu. Joten kiehuminen ei ole koskaan ollut ongelma vaikka puita jäisi pesään palamattakin loppuun. Ja oikein tehdyssä lämmitysjärjestelmässä on ylipaineventtiilit ja jäähdytyskierukka. Itsellä on 1,5m3 vanha varaaja, jo pian 40v. Sitä on tarkoitus uusia, sen takia haen käytännön kokemuksia varaajista.
Ihan oikeasti tarvitse nyt neuvoa luulon ja tajumiseen koska se on kirjoituksesi mukaan jo useasti osoitettu todeksi ja sen kaiken olet itse kirjoittanut :-) Elämä on hieno laji kun sen oikeaksi oivaltaa. Vanha neuvoo ja opastaa.
Joo minulla on semmosiet systeemit ja liian pieni varaaja !
Jees laitan kyllä tietoa kun se aika koittaa kuinka toimii vai menikö aivan ketuille ja kärvistelen kohmeessa voit olla varma että kerron kuinka asia on kaunistelematta.
On kyllä n5800kg vuolukivinen wanha takka oleskelu paikan kupeessa (paljon ikkunaa joten kiva siinä) keskikerroksessa hmm no tupa on kyllä auki ylös .Sen kun vetäsee kuumaksi niin jo hehkuu , harmi vaan siinä ei ole termostaattia ja joskus kun lämmitän sen niin väki moittii minua kaiteen takaa ja limsat katoaa kaapista.
Noo kyllä 1000L pöntölläkin voi lämmittää ja anteeksi vain kaiklle kohtalotovereille että en niin vuolaasti kehu pieniä varaajia kun ne lämpenee nopeaan jopa liikaakin ja jäähtyvätkin nopeaa tahtia. Vaivalloiista!!
Joo kiihkotonta lämmitystä kaikille ihan millä systeemillä tahansa , elämme jääkarhujen maassa :-) ja nyt tuli hälytystä painevahti!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Olet oikeilla jäljillä. Vaikka talon omistaja oli insinööri, niin hänen järjestelmässään suljettiin varaajaan meno ja tulo putkistojen hanat lämmttämisen jälkeen. Kun hän alkoi lämmittämään varaajaa ja ei muistanut avata hanoja, vaan laittoi kattilan tulelle ja lähti kauppa-asioilleen.Todellisen ongelman muodosti se kun taas kattilasta ei ollut yhteyttä paisuntaan. Täysi pesällinen puita palaessaan nostatti paineen kattilassa ja repäisi vaipan, josta höyryräjähdys.
Monasti kattilan korkealämpötila ei ole ongelma,- vaan paineet. Meillä varaaja lämmitetään aina 100C:teen tuntumaan ja joskus ylikin ja ihan ongelmitta ja ihan huolettomasti. Tosin siksi kun aikoinaan neliöitä oli 104m2 ja nyt 230m2 ja olen mieltynyt mahdollisimman harvaan lämmityskertoihin. Varaaja on 2000L
>siellä on selvästi kikkailtu liian pienen varaajan kanssa kun päässyt kiehumaan ja poksahtamaan.<
Kerro miten kiehunta poksauttaa kattilan?Tässä tapauksessa sinunkin 5000L varaajasta ei olisi ollut apua.
Ai sä lähdet kotiin töistä kesken päivän lisäämään puita, ei onnistu ainakaan mulla kun työmatka on 55km sivu. Eli kyllä se yksi pesällinen päivässä saa luvan riittää. Ja sille ei tosiaankaan tarvi mitään 5000l varaajaa. 2500l on jo tarpeeksi lämmitettävää. Isot varaajat sopii sellaisille jotka kotona päivystävät päivästä toiseen, normaali työssä käyvällä ei mahdollisuutta sellaiseen.
-Varaajan koko -> Akvaterm 3000 litraa
-Kattilan teho -> 20-25 kW kotilaskelmissa hyötysuhteen pyöriessä 70-75% paikkeilla
-Lämmitys väli -> 0c riittää joka toinen päivä n 50 kg puumäärällä. Parin asteen pakkasella keskimäärin varaaja jäähtyy asteen tunnissa, -20c kaksi astetta
-Talon neliöt ja rakennusvuosi -> 140 m2 -49
-Lämmönjako tapa (patterit, lattialämmitys jne.) -> pattereilla suurin osa, saneraatuissa paikoissa lattialämpöä noin 30 m2
Taisin olla ensimmäinen puulämmmittäjä joka aloittajan kysymyksiin vastasi...
>Parin asteen pakkasella keskimäärin varaaja jäähtyy asteen tunnissa, -20c kaksi astetta<
Mutta, eikö vesi kerrostu varaajassasi?
Oikein säädetty järjestelmä kerrostuttaa varaajassa olevan lämpimä'n veden erittäin hyvin ja siksi varaajan koon/sitoutunut energia voi hyödyntää hyvin ja samoin lämmintä vettä riittää mahdollisimman kauan.
Varaajan tilavuus 150 litraa,Kattilan teho puilla 10kw,lämmitysväli 9kk...vain talvella pakkasen ollessa yli -10c,puut palavat koko ajan tulta pesässä noin3..6h,vastukset hoitavat homman systeemin alkaessa jäähtymään liikaa,tai ollessa pois kotoo.Puuta saa meneen päivässä 15kg...30kg,1-2 kantotelinettä,joka päivä pitää lämmittää pakkaskelillä,rakennuksen massaa kannattaa myös hyödyntää,ja laskea se varaajan varauskykkyyn,talo ei päivässä jäähdy kovallakaan pakkaskelillä,jos on sen lämpöiseksi saannut.Pateriverkosto,se on myös laskettava varaustilavuudeksi.Rintamamiestalo,mallia1951
Niimpä. Mutta, ymmärrätkö, miten talot ovat yksilöllisiä ja samoin käyttäjät ja puhumattakaan minkä ikäisiä järjestelmät ovat eli näitä ei tulisi edes rinnastaa toisiinsa.
mutta, itse pidän tärkeänä mitä havaintoja puukattila/varaaja lämmittäjät ovat havainnoineet kokemusperäisesti. Näitä tietoja voi hyödyntää lukijat, jotka SUUNNITTELEVAT lämmitysjärjestlemää uuteen taloon tai ovat uusimassa.
Niin, kuten tässäkin sivustolla jo tulee esille, niin monasti koko asia menee lapsen tasoiselle kinaamiselle. "Meidän isä on parempi kuin teidän isä" jne...
Tää järjestelmä on 45v jo vanha ja toimii vielä edelleenkin,vieläpä vapaalla kierrolla,jos sattuu meneen sähköt poikki kovalla tuulella!
Mulla on suorasähkölämmitys. Öljytäytepatterit elektroniset teremostaatit.
-varaajan koko on olkiluodossa ja toiset kaksi loviisassa neljättä varaajaa rakennetaan .
-No koko ajan on päällä en tee yhtään mitään termarit hoitaa asian.
-lämmitys väli on ilmojen mukaan miten trmostatti laittaa päälle en ole seurannut ei kuulu mitään.
-neliöitä 3 kerroksessa oliskohan jotain 400 kieppeillä osa tosin viileitäkin välillä.
jako menee sähköjohtoja pitkin
Musta puulämmityksellä saa hyvän tunnelman,kun voi käydä välillä pesää kurkkaamassa,että löytyykö sieltä pannuntakaa mitään erikoista,saa rauhassa miettii maailman menoo taas kaikkien hömpötyksien perässä.
>En usko että on merkittävä ero varaajan hukkalämmössä esim 2500/5000 litran varaajilla <
5m3 varaaja 584W
2,5m3 varaaja 375W
Häviöteho muuttuu suhteessa vaipan pinta-alaan
0,1m polyuretaanieristys, lämmönjohtavuus 0,05W/mK, sisällön lämpötila 70C, ympäristön lämpötila 20C. Eristeen pintalämpötilaksi oletettu 35C.
korjataan vielä että 0,05W/mK mineraalivillaeristys
nopeasti laskettuna tuo 209W erotus tarkoittaa noin 1.5kg puumäärää vuorokaudessa.
Eikä sitä voi laskea hukkaenergiaksi suoraan, koska se lämmittää pannuhuonetta.
Varaaja 2500 ltr
Kattila Ariterm 40kW, yläpalo, 0,5m puu
Lämmönjako: lattialämmitys
Lämmitettävää pinta-alaa 1,5 kerroksessa yht. 150m2 ja kellarissa 50m2.
Taloon muutettiin 2000.
Lämmitysväli: kerran vuorokaudessa talvella, kesällä joka 3. päivä. Varaajan lämpö lämmityksen jälkeen 72 astetta. Kattila-varaaja kierrossa 3-tieventtiili joka avautuu 72 asteessa. En ole lämmittänyt koskaan esim. 100 asteeseen, koska tuo 72 astetta riittää vuorokaudeksi kelillä kuin kelillä ja tulen tekeminen kerran päivässä töiden jälkeen on aika pieni vaiva.
Kelistä riippuen talvella palaa 15-30kg puuta/vrk. Kattilan paloaika 2-5 tuntia.
Puuta menee 20-25 pinokuutiota vuodessa.
Varaajassa sähkövastukset. Pari kertaa käyneet päällä, kun ollaan oltu matkoilla.
Aloittajalle pahoittelut OFF TOPIC vastauksesta...
>Parin asteen pakkasella keskimäärin varaaja jäähtyy asteen tunnissa, -20c kaksi astetta<
Mutta, eikö vesi kerrostu varaajassasi?
Kerrostuu mutta voi siitä siltikin laskea keskilämmön - varaajassa 8 mittauspistettä ja niiden perusteella voi laskea asunnon tarvitseman energianmäärän lämmitysten välillä.
Samalla kaavalla voi laskea kattilan tehon ja hyötysuhteen lämmittäessä kun tietää puumäärän.
Seuraavalle kattilalle odotuksena noin 40-50 kg kertalataus puumäärä ja 15-20% parempi hyötysuhde.
Tarkempi puunkulutus löytyy esimerkiksi joulukuulta paikasta
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg3239#msg3239
kattilan liekinohjaustestailut menossa joten tarkemaa seurantaa ollut viimeaikoina.
Ei enempää keskustelua tästä aiheesta tässä ketjussa vaan toivotaan pelkästään aloittajan kysymykseen vastauksia :)
>Parin asteen pakkasella keskimäärin varaaja jäähtyy asteen tunnissa, -20c kaksi astetta<
Jos varaajan yläosasta laskee lämpö , niin kyseessä on lämpövuoto eristeiden läpi.Vesi kerrostuu aina luonollisesti varaajassa, eikä toimi kuten väität KOKO varaajan lämpötilan laskevan.
Jos alussa varaajan lämpötila on 80/80/80 astetta se on keskilämmöltään 80 asteinen, sitten kun varaaja jäähtyy ja on 30/50/80 astetta se on keskilämmöltään 53.3 astetta.
Suomessa keskilämpö oli 6 astetta jossainpäin vuonna 2012, joidenkin mielestä se ei voi olla kun oli pakkasta -20c...
>sitten kun varaaja jäähtyy ja on 30/50/80 astetta se on keskilämmöltään 53.3 astetta.<
Joopa joo. Tulihan se sieltä. Tiedätkö miten erilämpöisten veden määrä vaikuttaa suoraan varaajassa olevaan energia määrään. Koko laskelmasi on päin seiniä, jos varaajan energiamäärän lasket varaajan keskilämpötilasta.
1500l
ei tiedä vanha öljy koksikattila puita poltan huono kattila
kerran vrko jos yli 10c pakkasta muuten joka toinen ja 2-3 pesällistä loppulämpö korkeintaan 70
n110
seinäpätterit
Vaikea lämmitys kun huono kattila, suoraan varaajaan putkilla ei latauksia pumpulla
Puuta kuluu kun huono kattila tupa on kyllä lämmin.
uusimassa puukattilaa ja varaajaa kesällä alapaloiseksi
Mitä totuutta?
Juuri tätä totuutta etsimässä. Et kaunistellut vaikeuksia.
Vinkiksi uuden kattilan ostoon katoppa näitä käänteispalojakin. On varmaan muitakin vaihtoehtoja kun nämä kaksi.
http://www.hemeltron.fi/kiintean-polttoaineen-kattilat-puukattilat-kaanteispalokattilat-ylapalokattilat-alapalokattilat/atmos.html
http://www.veda.fi/tuotteet/veda-lammityskattilat/veda-35m/
Itsellä on Atmos ollut jo 4v, hyvin toiminut ja vaivaton. Vedaakin kehutaan hyväksi. Atmoksia on ainakin tehty varmaan satojatuhansia eli pikkuviat korjaantuneet. Vedasta en mene sanomaan mitään, kun ei ole omia kokemuksia. Itse valitsin näistä kahdesta Atmoksen, hinta oli suurinpiirtein sama. Ainut mikä noissa kuluu on tuo arinakivi, itsella 4v jo hiukan rapistunut, pitää varmaan ensitalveksi hommata varakivi rikon varalle. Noiden hinnatkin on tulleet jo reilusti alaspäin. Kun tuo palaa niin eipä tule savua piipusta, lämpimällä ilmalla ei edes näe onko tuli pesässä. Toki talvella tulee vesihöyryä piipusta, mutta harvoin savu haisee.
Meni ohi aiheen mutta katson aloittajana sen luvalliseksi :D
Kiitos jo näille 4 kysymukseen vastanneelle. Tässä nyt haetaan todenmukaista kokemusta. Nuo laskukaavat saa unohtaa, ne ei kuitenkaan todellisuudessa pidä paikkaansa. Kerrostumiset ja muut tiedän kyllä. Laitteistot tunnen perin pohjin. Latauspumput, lämmönsäätimet, savuhormitermostaatit yms. Niistä en tarvi tarinoita enkä satuja. Vaan todelliseen elämään ja kokemuksiiin perustuvat kaunistelemattomat tiedot. Josta voin sitten itse päätellä huonot ja hyvät puolet. Mitään vertailuja pienten ja jättivaraajien suhteen en kaipaa. Sen kuitenkin jo tiedän että mitään 5m3 varaajaa en laita.
-1000L
-23kw
-Joka pv.
-144m2 1966
-Patterit seinillä
Helppoa kun heinänteko. Varaaja voisi olla isompi niin ei olisi sähkövastus niin paljon päällä. Säädettu 45 asteessa menemään päälle. Sähkölasku on turhan suuri.
etkö voi esim. yöksi kun illalla varaajan lämmittänyt kuumaksi niin laittaa pesä täyteen ja veto pieneksi niin pikkuhiljaa palaa ja varaajassa lämmöt pysyy eikä sähkövastus mene päälle.
onko vedonsäädin kattilassa. se hoitaa homman automaattisesti katsot vaan että ketju on säädetty että luukku menee kiinni jossain 95 asteessa niin se on kunnolla.
Kitupolttoa? kattila ja hormi pikeentyy ja nokipalo vaara kasvaa sekä hyötysuhde heikkenee koska piessä kaikki . Kaiken lisäksi puhdistus entistä työläämpää , ei kiitos.
Ylikuumenemisen vaara = nukkuu huonosti .
-2000l
-Atmos 32 (kw)
-Kovilla pakkasilla (yli 15 astetta) joka päivä
kun pakkasta n 10 astetta, niin joka toinen päivä riittää
kesällä menee 5-7 päivää
- 120 m2 , 2010
-lattialämmitys
Jos olisi enemmän tilaa pannuhuoneessa niin 2500-3000 litran varaajan olisin laittanut
Käänteispalokattilalla lämmittäminen todella helppoa
Eiipä montaa puulämmittäjää näytä tällä palstalla olevan vastausten perusteella...
No suurinosa puulämmittäjistä ei kuulu tähän "nettisukupolveen".
autotalliin rakenteilla pannuhuone johon tulee
3000L varaaja
kattila atmos 35kw
talo 140m2 100m2 lämmin autotalli
lattialämmitys molemmissa
-Varaajan koko: 1800 litraa
-Kattilan teho: 21kW
-Lämmitys väli: joka yö
-Talon neliöt ja rakennusvuosi:200 neliötä 2002
-Lämmönjako tapa (patterit, lattialämmitys jne.): vesikieroinen lattia
Kysesssä siis yösähkövaraaja. Lämmin käyttövesi erillisellä varaajalla.
Sähköä menee vuodessa ehkä noin 15.000kWh lämmitykseen, sisältää myös lämpimänkäyttöveden..
-varaaja 2700 l
-kattila Arimax 35 (vm 1991)
-lämmitettävät tilat: asuinkerros 140 m2 yläkerta 50 m2 ja kokoalainen kellaritila. -patterilämmitys ja lattialämpö kosteissa tiloissa ja vc:t
-jos varaajassa on lämpöä n puolet (yläosan mittari n 65 astetta) lämmittämiseen riittää reilu puoli pesällistä. Kun varaaja pääsee jäähtymään kylmäksi sen lämmittämiseen riittää täysi pesällinen. Omasta mielestä mitoitus on onnistunut.
-jos pakkasta on noin 10 astetta on lämmitettävä joka toinen päivä, pakkasen ollessa 20- ja yli täytyy lämmittää joka päivä.
Pitäisikö sun jäädä vuorotteluvapaalle tms. jotta saisit elämäsi järjestykseen? Päähän tuollaisessa sähläämisessä hajoaa.
O O Hienoa juuri tälläisiä asiantuntijoita tänne kaivataan
U
O
Kaivataan kunnes ymmärrät asiat etkä väitä todellisia asioita vastaan.
Tuo 4kw/1kg tarkoittaa muuten esim koivua 1kg ja siitä saa lämpö energiaa noin 4kw hiukan ylikin mutta todellisuudessa 4 riittää ja pannun hyötysuhde oikeassa elämässä on noin esim 70% joten saat siirrettya veteen noin 2.8kw energiaa siellä se odottaa sinua että käuytät sen pois. Ellet käytä niin se katoaa pikkuhiljaa pannunhuoneen ilmaan jne eikä ole vaikeaa ymmärtää asiaa.
On niitä parempiakin lambda pannuja joissa mainostetaan isoja hyötysuhteita ja on jopa tottakin. Euroopassa ollaan hiukan edellä suomea pannuissa. Sääli sinänsä kun täällä tarvitaan paljon lämpöenergiaa.
Isompi luku hyötysuhteessa tarkoittaa lyhempää halkopinoa vuodessa. Helppoa.
Juu tiedän nää jutut ei tarvitse perusasioita kerrata. Ja itsellä on ollut käänteispalo jo vuosia. Tässä keskustelussa kartoitetaan erilaisia järjestelmiä niin että sellaisella joka on varaajaa tai koko järjestelmää uusimassa olisi käytännön kokemukseen perustuvia tietoja. Jokainen järjestelmä on yksilö, jos vaikka itsellä on melkein vastaava niin saa vähän suuntaa valinnalle.
Jos vanha järjestelmä toimii ja on suhteellisen vaivaton niin tuskin sitä uutta kannattaa tehdä. Sitten vasta kun joku hajoaa. Puu on kuitenkin sillä lämmitävälle usein omasta metsästä tuleva materiaali ja parin kuution vähennys kulutuksessa tuskin tuntuu riittävältä. Ainakaan siihen rahamäärään verrattuna mikä pitäisi sijoittaa kokonaan uuteen kattilaan ja varaajaan.
Vesitilaa n. 3000 litraa
Kattila Kespes 25 jatkosiilolla
< 10 c , yksi täyttö vrk
> 10 c , kaksi täyttöä vrk
Lämmitettävää alaa noin 350 m2, kahdessa eri rakennuksessa, rak v 60 ja 70 luvun lopulla
Lämmönjako pääasiassa patteri