"Palvelut ovat järjestettävissä niin, että ruotsinkieliset palvelevat ruotsinkielisiä, joten mitään kielilisiä silloin ei tarvita. Muussa tapauksessa kielilisät ovat paikallaan. Ruotsinkielisten kouluttautumista palvelemaan toisiaan on tuettava, muun muassa niin, että Hankkenin liikoja koulutuspaikkoja siirretään vaikkapa ruotsinkielisten lähihoitajien kouluttamiseen."
Juuri näin, tästähän tämä Brettschneider huutaa kurkku suorana jatkuvasti.
Ei ole meidän suomenkielisten päänsärky, jos ei ole ruotsinkielisiä hoitajia, vaan ihan teidän ankkalammikossanne.
Juuri näin, tästähän tämä Brettschneider huutaa kurkku suorana jatkuvasti.
Ei ole meidän suomenkielisten päänsärky, jos ei ole ruotsinkielisiä hoitajia, vaan ihan teidän ankkalammikossanne.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Tänk så bra om våra svenskspråkiga personer inom vården ENBART fick sköta svenskspråkiga patienter.Tyvärr fungerar det inte i praktiken,man får inte ha skilda avdelningar heller liknande,det vore igen privilegier.
"Ei ole meidän suomenkielisten päänsärky, jos ei ole ruotsinkielisiä hoitajia, vaan ihan teidän ankkalammikossanne."
Se on poliitikkojen ja kaupungin päättäjien päänsärky, ihan kielestä riippumatta, ja kun siihen suuntaan huutaa niin toivoa sopii että joku kuuntelee ja että vaatimuksiin reagoidaan. Sehän on nimen maan RKP:n tehtävä pitää ääntä ja muistuttaa meidän olemassaolostamme.
Olemmehan me Helsinkiin saaneet ne kolme ruotsinkielistä terkkaritiimiäkin. Tuskin niitä meille olisi annettu ilman uutta kielilakia ja ellemme itse olisi vappaina muistuttamassa oikeuksistamme.
Varmaan RKP, Folktinget ja lukuisat surujärjestöt ovat hyin puolustaneet etuoikeutettua asemaansa kiljumalla kansanmurhaa, jos ei kaikkia mahdollisia palveluita ole runsain mitoin tarjolla!
Ei sinun sitä tarvitse meille kertoa. Kysymys on vain siitä, paljon ne maksavat ja ketkä palvelun tarjoavat. Mikä on kohtuus.
PK-seudulla suu enemmän muunkielisä kuin suruja, MUTTA ei ole YHTÄKÄÄN neglanninkielistä terkkaria. Mieti tätä!
Äläkä vastauksessasi ala sopottamaan kansalliskielistä ja laeista....
Olethan sinäkin etuoikeutettu kun saat palvelu suomeksi!
"PK-seudulla suu enemmän muunkielisä kuin suruja, MUTTA ei ole YHTÄKÄÄN neglanninkielistä terkkaria. Mieti tätä!"
Mietinkin mutta en nyt mitenkään saa päähäni keitä ne englanninkieliset suomalaiset ovat joille tulisi yhteiskunnan varoilla perustaa julkisen terveydenhuoltoon kuuluva englanninkielinen terkkari.
Julkisen terveydenhuollon kuten kaikkien muidenkin yhtikunnallisten palvelujen kustannukset maksavat suomalaiset veronmaksajat.
Kohtuutta on mielestäni se että suomalaiset saavat verorahoillaan yhdenvertaista yhteiskunnallista palvelua riippumatta siitä missä he asuvat ja keitä he ovat.
"Kohtuutta on mielestäni se että suomalaiset saavat verorahoillaan yhdenvertaista yhteiskunnallista palvelua riippumatta siitä missä he asuvat ja keitä he ovat."
Tuota voidaan pitää järjettömänä ajatuksena, realiteetit peliin! Eivät saa saamelaisetkaan, monista muista puhumattakaan, eivät edes surut tolkuttomasta satsauksesta huolimatta.
"Eivät saa saamelaisetkaan, monista muista puhumattakaan, eivät edes surut tolkuttomasta satsauksesta huolimatta."
Galsten puhuu nyt taas ihan höpöjä! Miten niin eivät saamenkieliset saa?? Samat oikeudet saamenkielisillä on saamenkielisiin yhteiskunnallisiin palveluihin kuin meillä suruillakin. Se ettei ne aina toteudu on eri asia, eiväöt ne aina toteudu meille ruotsinkielisillekään.
Saamen kielilaki takaa saamenkielisille täsmälleen samat yksilön kielelliset oikeudet suhteessa yhteiskuntaan jotka Kielilaki takaa meille suomen- ja ruotsinkielisille.
Saamenkielisten palvleuja parennetaan koko ajan ja niihin on erityisesti viime vuosina satsattu erityisen paljon.
"Kaikkien kolmen saamen kielen sekä kulttuurin asema halutaan turvata niin saamelaisten kotiseutualueella kuin sen ulkopuolella.
"Noin 70 prosenttia saamenkielisistä lapsista asuu jo kotiseutualueen ulkopuolella, lähinnä pääkaupunkiseudulla, Rovaniemellä ja Oulussa. He tarvitsevat tukea kielen ylläpitoon, tämä koskee erityisesti lasten varhaiskasvatusta. Kotiseutualueella tarvitaan sitten tietenkin muitakin saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja", sosiaalineuvos Viveca Arrhenius kertoo.
Kunnilla vastuu myös saamenkielisten kuntalaisten hyvinvoinnista
Vuodesta 2002 valtion budjetissa on ollut erityismääräraha saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Viime vuosina summa on ollut 600 000 euroa. Saamelaiskäräjät tekevät rahojen tarkoituksenmukaisesta kohdentamisesta suunnitelman, jonka mukaan kunnat sitten järjestävät palveluja.
"Määräraha on ollut suuri apu, vaikka se koskeekin vain kotiseutualuetta. Kuntien pitäisi kohdistaa kuitenkin myös omaa rahaa saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen, koska kunnalla on vastuu kaikista kuntalaisista", Arrhenius sanoo.
Omankielisen palvelun merkitys on suurin niille ryhmille, jotka eivät hallitse valtakieltä kunnolla. Saamenkielisiä palveluita onkin järjestetty erityisesti lapsille ja ikäihmisille. Lisäksi Arrhenius mainitsee dementoituvat ja kehitysvammaiset ihmiset sellaisina haavoittuvina ryhminä, joille saamenkieliset palvelut pitäisi turvata.
Toisaalta joissain palveluissa äidinkielen käyttö olisi tärkeää palvelun erityisluonteen vuoksi.
"Olen itse yllättynyt siitä, että mielenterveyspalveluja ei ole nähty niin tärkeinä. Itse asettaisin ne muiden terveyspalveluiden edelle, koska mielenterveysongelmia ei pysty selvittämään kuin omalla äidinkielellään", sanoo Arrhenius."
http://www.stm.fi/ylakulma/artikkeli/-/view/1562279
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/Saamen_kieli.html
Saamen kielilaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20031086
Pakkosaamea, Pakkosaamea, ...
"Saamenkielisten palvleuja parennetaan koko ajan ja niihin on erityisesti viime vuosina satsattu erityisen paljon."
Joko pian tulee pakkosaame?
""Noin 70 prosenttia saamenkielisistä lapsista asuu jo kotiseutualueen ulkopuolella, lähinnä pääkaupunkiseudulla, Rovaniemellä ja Oulussa. He tarvitsevat tukea kielen ylläpitoon, tämä koskee erityisesti lasten varhaiskasvatusta. Kotiseutualueella tarvitaan sitten tietenkin muitakin saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja", sosiaalineuvos Viveca Arrhenius kertoo.
Kunnilla vastuu myös saamenkielisten kuntalaisten hyvinvoinnista"
Varmaan parin oppilaan vuoksi perustetaan saamenkielinen koulu, eihän surulapsienkaan anneta altistua suomenkielelle saman katon alla.
Roskaa puhut. Jopa syrjäisimmissäkin ruotsinkielisissä kylissä on koulut auki. Kyllä on hävytöntä väittää ettei se teille "aina toteudu".
"Olemmehan me Helsinkiin saaneet ne kolme ruotsinkielistä terkkaritiimiäkin."
Helsingissä on noin 30 000 ruotsinkielistä, joille riittää sama määrä terkkaripalveluja kuin muissakin saman asukasmäärän kokoisissa kunnissa. Helsingin ruotsinkieliset terkkaritiimit hoitakoot omankielisiään ilman kielilisiä.
Ruotsinkieliset tiimit lienevät Helsingin vastaus siihen ruotsinkielisten uhoon yhdenvertaisuudesta, että heidän on saatava ruotsinkielistä palvelua joka paikassa, missä yli puoli miljoonaa suomenkielistäkin saa. Se taas on taloudellisesti on aivan mahdoton yhtälö.
"
Utsjokisuun saamenkielinen koulu, Utsjoki
Utsjokisuun koulun saamenkielisellä ala-asteella kaikkien aineiden opetus tapahtuu saameksi. Vuosi 2003-2004 oli koulun ensimmäinen lukuvuosi, jolloin kaikki opetus tapahtui saameksi. Oppikirjoista kaikki eivät ole vielä saamenkielisiä. Koulussa opiskellaan toisena kotimaisena kielenä suomea, lisäksi opitaan norjaa ja englantia. Utsjoella puhutaan pääasiassa Pohjois-saamen kieltä tai tunturisaamea, jota puhutaan myös rajan takana Norjassa. Saamenkielisellä ala-asteella on parisenkymmentä oppilasta ja kolme opettajaa.
Lisäksi saamenkieliset koulut löytyvät ainakin Kilpisjärveltä ja Enontekijöltä. Tuskin ne mitään jättikouluja on. Oppilaiden määrä ei ole ratkaisevaa vaan lasten oikeus saada käydä koulua omalla äidinkielellään.
"Suomen saamelaiset saivat ensimmäisen kerran saamenkielistä opetusta koulussa 1970-luvulla. Aikaisemmin saamelaislapsia opetettiin suomenkielisessä koulussa, usein hyvinkin kaukana kotoa. Saamen kielen puhuminen oli koulussa kiellettyä; vielä 1950-luvulla lapsi saattoi joutua nurkkaan häpeämään, jos oli puhunut saamen kieltä. Koska koulumatkat olivat pitkiä, lapset pääsivät kotiinsa ehkä vain jouluksi ja kesällä. Siksi he myös unohtivat saamen kielen ja saamelaiset tavat. "
http://www.finlit.fi/oppimateriaali/kielijaidentiteetti/main.php?target=saamelaiset
Suunta on siis selkeästi parempaan päin ja siinä asiassa saamenkieliset saavat asiantuntevaa apua topiseltä vähemmistöltä, nimittäin meiltä suruilta.
Lässyn lässyn.
"Noin 70 prosenttia saamenkielisistä lapsista asuu jo kotiseutualueen ulkopuolella, lähinnä pääkaupunkiseudulla,"
Missä on se pääkaupunkiseudulla oleva saamenkielinen koulu?
"Koulussa opiskellaan toisena kotimaisena kielenä suomea, lisäksi opitaan norjaa ja englantia."
Heillä ei siis ole pakkoruotsia?
"Suunta on siis selkeästi parempaan päin ja siinä asiassa saamenkieliset saavat asiantuntevaa apua topiseltä vähemmistöltä, nimittäin meiltä suruilta."
Onpa suruilla hätä, kun haetaan vetoapua saamelaisistakin. Ennen heistä ei ollut mitään väliä, mutta kun ruotsalaisuus tuntuu nyt olevan niin kovin uhattuna...
Suruthan ne ovat olleet päällepäsmäreinä näitä asioita hoidettaessa ja kahmineet kaikki vähemmistöetuisuudet itselleen ja vielä kiristäneet enemmistölle pakkoruotsin.
"Missä on se pääkaupunkiseudulla oleva saamenkielinen koulu?"
Uudenmaan maakunnan alueella asuu virallisesti äidinkieleltään saamenkielisiä vain 95 hlöä joten ei heitä kouluksi asti riitä. Toki saamenkieltä osaavia ja puhuvia on paljon enemmän, arviolta noin 1000 hlöä pääkaupunkiseudulla.
Sitä paitsi saamenkieliseen koulutukseen ja palveluihin on lain mukaan oikeus nimen omaan niillä alueilla joilla saamea puhutaan, aivan kuten ruotsinkielistäkin palvelua ja koulutusta on itsestään selvästi tarjolla vain kaksikielisillä alueilla.
Sen sijaan saamen kieliä ja saamelaiskulttuuuria elvytetään aktiivisesti nykyään myös saamelaisalueiden ulkopuolella, erityisesti pääkaupunkiseudulla joissa valtaosa "city-saamelaisista" asuu.
" 7.9.2012 22:00 Kommentoi 1
Saamelainen kulttuuri on nyt Helsingissä vahvassa nousukiidossa. Jatkossa yhä useampi saamelaislapsen ja -nuoren halutaan ankkuroituvan aiempaa vahvemmin saamen kieleen, kulttuuriin ja identiteettiin.
Elokuun alussa käynnistyi City-Sámit ry:n oma projekti Ovi saamenmaailmaan. Toiminnan pääkohteena ovat pääkaupunkiseudun lapset ja nuoret.
Munkkivuoressa järjestetään jo saamen kielen alkeet osaaville kielikurssi. Ensimmäinen tapaaminen on 23. syyskuuta."
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/136161-saamelaiskulttuuri-kokee-paivannousun
Galsten: "Heillä (lue! saamenkielisillä) ei siis ole pakkoruotsia?"
Oletan että saamenkieliset lukevat enimmäkseen pakkosuomea. Aivan kuten me suomen- ja ruotsinkielisetkin, myös saamenkieliset lukevat pakollisena "toista kotimaista" eli oletettavasti useimmiten suomea, toki he varmasti voivat halutessaan valita myös ruotsin.
Mutta kuten tuosta antamastani linkistä kävi ilmi niin pohjoikalotilla luetaan norjaa joka siellä pohjoisessa on käypä yhteinen kieli saamelaisten kesken.
"Onpa suruilla hätä, kun haetaan vetoapua saamelaisistakin."
Mikä ihmeen hätä meillä suruilla muka on, mitä vetoapua me muka saamekielisiltä saamme? Good williä ja hyvää mieltä toki ja kenties pari ääntäkin. Sen sijaan "it takes one to know one" kielivähemmistöt ymmärtävät toisiaan ja monet ongelmat ovat yhteisiä.
" Ennen heistä ei ollut mitään väliä, mutta kun ruotsalaisuus tuntuu nyt olevan niin kovin uhattuna..."
Surut ja saamenkieliset todella ovat olleet toisistaan kovin kaukana mutta se taas on etuna siinä merkityksessä ettei RKP:llä ja saamenkielisillä ole mitään eturistiriitoja. Bättre sent än aldrig, synergiat ovat vihdoin löytyneet.
Saamelaiset ovat piskuinen vähemmistö tuolla pohjoisessa jossa Kepu on se ikiaikainen lappilaisten jyräävä valtapuolue.
Saamelaisten suurimmat ongelmat kielen ja kulttuurin säilyttämisen lisäksi liittyy heidän perinteisiin elinkeinoihin, poronhoitoon, metsästykseen ja kalastukseen ja niihin kytkeytyviin maanomistuksellisiin ja oikeudellisiin ristiriitoihin paikallisten lappilaisten ja Suomen valtion kanssa.
Kepulta sitä apua ja ymmärrystä ei ole herunut koska saamelaisten ja puolueen muiden äänestäjien intressit ovat saamelaisten kanssa monessa asiassa törmäyskurssilla.
Nyt ovat siis saamelaiset saaneet RKP:stä uuden kaverin, ystävän jolla on resursseja, jolla on kontakteja ja joka tuntee vähemmistöalan ja jonka kanssa heillä ei ole ensimmäistäkään eturistiriitaa. Todella hienoa!
RKP:n laskema hyöty on sen good will´in ja hyvän mielen lisäksi todennäköisesti se että RKP mahdollisesti jonain pvänä saattaa tarvita niitä pariasataa ääntä sieltä saamealueelta jos äänikynnyksen kanssa menee tiukoille.
"Uudenmaan maakunnan alueella asuu virallisesti äidinkieleltään saamenkielisiä vain 95 hlöä joten ei heitä kouluksi asti riitä."
http://www.peda.net/veraja/lahti/koulut/ruotsinkielinensuomi
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/12/29/lahdella-on-varaa-luokka-kahdelle-oppilaalle/201018016/139
"Sitä paitsi saamenkieliseen koulutukseen ja palveluihin on lain mukaan oikeus nimen omaan niillä alueilla joilla saamea puhutaan, aivan kuten ruotsinkielistäkin palvelua ja koulutusta on itsestään selvästi tarjolla vain kaksikielisillä alueilla."
Onko Lahti kaksikielinen alue?
"Sen sijaan saamen kieliä ja saamelaiskulttuuuria elvytetään aktiivisesti nykyään myös saamelaisalueiden ulkopuolella, erityisesti pääkaupunkiseudulla joissa valtaosa "city-saamelaisista" asuu."
Missä on se saamenkielinen koulu pääkaupunkiseudulla?
"Oletan että saamenkieliset lukevat enimmäkseen pakkosuomea. Aivan kuten me suomen- ja ruotsinkielisetkin, myös saamenkieliset lukevat pakollisena "toista kotimaista" eli oletettavasti useimmiten suomea, toki he varmasti voivat halutessaan valita myös ruotsin."
Heillä ei siis ole pakkoruotsia?
"Mikä ihmeen hätä meillä suruilla muka on, mitä vetoapua me muka saamekielisiltä saamme? Good williä ja hyvää mieltä toki ja kenties pari ääntäkin. Sen sijaan "it takes one to know one" kielivähemmistöt ymmärtävät toisiaan ja monet ongelmat ovat yhteisiä."
Kun hätä on suuri, niin tartutaan oljenkorsiinkinkin. Mitä yhteistä on alkuperäisasukkailla ja kielisukulaisillamme miehittäjiin, luopioihin ja kielensä pakottajiin verrattuna?
"Nyt ovat siis saamelaiset saaneet RKP:stä uuden kaverin, ystävän jolla on resursseja, jolla on kontakteja ja joka tuntee vähemmistöalan ja jonka kanssa heillä ei ole ensimmäistäkään eturistiriitaa. Todella hienoa!"
Saamelaisetkin ovat saaneet kyyn povelleen.
"RKP:n laskema hyöty on sen good will´in ja hyvän mielen lisäksi todennäköisesti se että RKP mahdollisesti jonain pvänä saattaa tarvita niitä pariasataa ääntä sieltä saamealueelta jos äänikynnyksen kanssa menee tiukoille."
Niin, hätä on surulla suuri.
Onko miten määritelty että kumpi saa puhua äidinkieltään ?
Kumman kieli taipuu jos kaksi ummikkoa kohtaa ?
Riippuu tilanteesta. Jos on kyse asiakkuudesta niin asiakkaan kieli voittaa ja se joka palvelee taipuu ja hankkii paikalle tulkin tai jonkun joka osaa asiakkaan kieltä.
Ennen oli sanonta "ihmisen ei ole pakko kuin kuolla"
Sveko Suomessa on surujen sanonta "Suomenkielisen ei ole kuin pakko oppia ruotsia tai kuolla"
Ei Suomessa tietenkään ole kaikkien pakko oppia ruotsia mutta ilman riittävää kielitaitoa ei kelpaa kaikkiin palveluammatteihin.
Työ tietysti valikoituu pätevyyden ja osaamisen perusteella.
Tämä on tietysti totta. Ruotsista voi ottaa nelosen. Ruotsin nelosesta ei jää vielä luokalleen.
Sano nyt vielä, että ei ole pakko syödäkään.
"Sano nyt vielä, että ei ole pakko syödäkään. "
Miks olis? Senkun olet syömättä. Ruokaa on kuitenkin tarjolla joten valinta on sinun.
Noinhan se sveko ajattelee. Mikäli luopioiden politiikka ei miellytä, niin muuta vaikka omasta maastasi pois.
Mikä muuten on rkp:n puheenjohtaja Haglundin puhelinnumero? Ei nimittäin koskaan voi tietää, milloin tarvitsen tulkkausapua nakkikioskin jonossa etuilevan ruotsalaisen aivoitusten selventämiseen?
Mites se olikaan !
"Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme suomalaisia"
Tätä vastaan on svekojuoni "Suomi on ruotsalainen", mikä häväistys suomalaisia kohtaan, svekopetturien juoni suomalaisuutta kohtaan!
"Mites se olikaan !
"Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme suomalaisia""
Niin juuri, mutta suomalainen voi olla myös ruotsiksi.
Suomalainen ei ole edes ruotsinkielinen sana. "Finsk" kuvaa ruotsinkielessä Suomi nimisellä alueella asuvia ihmisiä. Ei suomalaisia jotka puhuvat svensk språgitia.
Saat tietysti olla pakkoruotsista ja meistä ruosinkielisistä suomalaisista ihan mitä mieltä lystäät mutta voisimmeko sopia ettet yrittäisi opettaa meille ruotsinkielisille etkä mielellään kenellekään muullekaan ruotsia?
Asiantuntjuutesi kun riittää kuitenkin vain omiin mielipiteisiisi, ruotsin kielen korkein auktoriteetti on Svenska Akademin.
Mvh
Ankdam, finsk men inte finne.
Ankdam näin: "Mvh Ankdam, finsk men inte finne."
Ja näin: "Niin juuri, mutta suomalainen voi olla myös ruotsiksi."
Ankdam, kuomaseni, tiukan paikan tullen mielestäni käyt vielä hyvinkin finnestä myös ruotsiksi, ainakin Ruotsissa huolimatta sitä, että SAOB:n artikkeli on sorvattu vuonna 1924.
g3.spraakdata.gu.se/saob/ ¤ Svenska Akademien. SAOB spalt F602; tryckår 1924: FINNE, äv.[en] (numera företrädesvis i Sv.[erige]) utan avs.[eende] på ras: person från Finland, medborgare i Finland.
Kyllä asia on kuitenkin niin, että ruotsinkielisemme hakekoot palvelijansa omasta keskuudestaan, silloin he saavat sitä ruotsinkielistä palvelua jopa omalla aksentilla varustettuna.
Ei ole mitään järkeä kouluttaa huonommilla pistemäärillä opiskelemaan pyrkiviä ruotsinkielisiä Hankenin ekonomeja tajuttomia määriä, kun omat palvelijat ruotsinkielisiltämme puuttuvat.
Suru on sekunda suomalainen, hurri on hurri vaikka öljyssä keittäisi!