Luuletteko te että lauluja sisältävät kehutut levyt kuten Rubber soul tai Pet Sounds olisivat yhtä eheitä ja temaattisesti vahvoja kuin konsertot?
Poppi koitti saada yhtenäisyytä tuotoksiin, mutta tosiasiassa nuo levyt jäävät kauas konsertoista myös tässä mielessä. Klassinen säveltäjä luo aidosti yhtenäisen kokonaisuuden, eikä suinkaan mitään sellaista, mitä täällä on luonnehdittu irrallisiksi paloiksi, sekoiluksi ja melodioiksi, jotka jatkuvat tahdin ja sitten vaihtuvat seuraavaan.
Enemmän poppi on tuollaista: klassinen juuri on yhtenäistä, etenkin romantiikan aikaan kokonaiset teokset tehtiin täydelliksi kokonaisuuksiksi. Teemankäsittely ja motiivilähtöinen kompositio ovat vaikeita, mutta kuulijalle nautinto.
Poppi koitti saada yhtenäisyytä tuotoksiin, mutta tosiasiassa nuo levyt jäävät kauas konsertoista myös tässä mielessä. Klassinen säveltäjä luo aidosti yhtenäisen kokonaisuuden, eikä suinkaan mitään sellaista, mitä täällä on luonnehdittu irrallisiksi paloiksi, sekoiluksi ja melodioiksi, jotka jatkuvat tahdin ja sitten vaihtuvat seuraavaan.
Enemmän poppi on tuollaista: klassinen juuri on yhtenäistä, etenkin romantiikan aikaan kokonaiset teokset tehtiin täydelliksi kokonaisuuksiksi. Teemankäsittely ja motiivilähtöinen kompositio ovat vaikeita, mutta kuulijalle nautinto.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Sinfonia:
- sonaatin tavoin ensimmäinen osa on yleensä sonaattimuotoinen. Se saattaa alkaa erillisellä hitaalla johdannolla
- toinen osa on andante- tai muussa rauhallisessa tempossa etenevä, monesti laulumuotoinen.
- kolmas osa on menuetti tai (Beethovenista lähtien) sherzo trioineen
- viimeinen osa eli finaali on joko rondo- tai sonaattimuotoinen
Siinä se. Määrämuoto. Kaava. Eikä osilla ole mitään yhdistävää tekijää.
Apina-rakas.
Kuuntele edes Beethovenin viides.
Voe tokkiinsa. Het kun olen saanut muistot firenzestä pois levylautaselta.
Musiikin hienoille hetkille riittää aina tilaa. Kaavaa tai ei kaavaa.
Klassinen musiikki on helppoa. Tässä Beethovenin sinfoniat paremmuusjärjestyksessä. 3,9,7,5,4,6,8,2,1.
Klassinen musiikki on vaikeaa ja ylivoimaista.
Klassinen ei ole vaikeaa ja ylivoimaista, se on simppeliä. Siinä käytetään tuttuakin tutumpaa sointukiertoa C, G, Am ja F.
Händel, Haydn ja Mozart kopioivat (pöllivät) sointukierron Pachelbel´ilta, kun huomasivat sen toimivaksi kierroksi. Ilman kyseistä sointukiertoa Händel, Haydn ja Mozart olisivat jääneet melko tuntemattomiksi.
heh heh
"Siinä käytetään tuttuakin tutumpaa sointukiertoa C, G, Am ja F."
Mainitse klassinen sävelteos, jossa sitä käytetään.
Korjataan vähäsen järjestystä: 9,3,5,7,8,6,4,2,1.
Miksi Eroica > Viides?
"Klassinen musiikki on helppoa"
Jos klassinen musiikki on sinulle helppoa, taidat olla joku meidän aikamme piilossa pysynyt Mozart, jonka aivot ovat täysin omaa luokkaansa. Koska klassisen musiikin täysiverinen ymmärtäminen ei todellakaan ole helppoa. Klassinen on monimutkaisin musiikkipuolen saavutus.
No kolmosessa on tietysti käymistä scherzossa, jota viitosesta ei oikein hakemallakaan löydy. Kolmonen kakkosena ennen kaikkea aikaan suhteutetun käänteentekevyytensä vuoksi. Veteen piirrettyähän tämä toki on: tuon ympäripyöreän yleisluonnehdinnan käänteentekevyydestä ansaitsisi tietysti viitonenkin helposti.
Mikäli sitten katsotaan ihan puhtaasti omien arvostusten perusteella, niin minullakin viitonen menee kakkoseksi; siitähän ei kertakaikkiaan heikkoa osiota todella löydy. Tosiasiassa taidammekin päätyä rankkaamaan sen juuri niillä tärkeimmillä kriteereillä häpeämättömälle hopeasijalle.
Hyvä tarkennus tähän kohtaan!
Beethovenin viides on saumaton, eli siinä mielessä täydellisin kaikista. Emotionaalisesti olen kiinnostunut eniten eroicasta
Yhdeksäs on kuitenkin suurin kaikilla mittareilla. Vai mitä sanotl
Kyllä, mutta toki viides ja herooninen ovat myös moitteettomia - vaikka kaikkihan ne ovat suuria. Toivottavasti täälläkin ymmärtävät - sen sijaan että puhutaan jostain Yokon pianotaustasta.
Sinänsä hassua, tuota Yoko ilmeistä (siis?) musikaalisuutta kun ei heti voisi arvata noista ulinabiiseistä, ei sitten millään. No, hän valitsikin konserttipianistin sijaan ulisevan avangardistin roolin, mitä kaikkea se meille kertookaan?
Fakta: Kukaan Beatles- tai Rolling Stones -kategoriassa toimiva "muusikko" ei ole ammattilainen verrattuna oikeisiin muusikoihin, saati kaikkien aikojen neroihin, joista popparit täällä höpöttävät vailla kunnioituksen häivääkään.
Siis: klassinen musiikki on jo keskimäärin eri tasolla, mutta kaiken klassisen yläpuolelle nousee klassisen historian erikoispoikkeusyksilöt Mozart, Beethoven jne., nämä nyt ovat täysin ainutlaatuisia vaikkapa Sibeliukseenkin nähden.
....ja höpö höpö.....te yksikorvaiset,ainoastaan klassista harrastavat ja sitä väärin ymmärtävät, pimeässä poterossa pyörivät pikkupojat..... ;)
Nyt siis sentään tunnustat, että palstalla on useita klassisen musiikin asiantuntijoita.
Ei täällä ole yhtään klassisen musiikin asiantuntijaa.
Minä, Klasariopiskelija ja Hahmottaja OLEMME asiantuntijoita.
Meidän lisäksi palstalla operoi uskomattoman typeriä ihmisiä, kuten Esa Järvi, Sibelius 4ever, Numberman ja Papparainen.
Realismi kumpuaa meistä klasareista.
Asiantuntija ei voi olla nimimerkin takana. Eikä syytää viestiä minutin välein sanomatta mitään, kuten D tekee.
Esittäydy jo. Anna meriittisi. Miten asetut asiantuntijoiden yläpuolelle?
Minulle riittää,e ttä pidän musiikista. Harhaluulosi on etten kuuntelisi klassista. Tosin enhän ole ilman musiikkikoulutusta kelvollinen kuulija.
No, asiantuntevuuteni pitäisi välittyä viesteistäni. Olen sorry, jos et tunne niin. Sinun suunnaton tyhmyytesi ja yksinäisyytesi ainakin välittyy omistasi. Vertailet täysin keskinkertaisten kvartin ja sekstin alueella tapahtuvien popmelodioiden rustaajaa, simppelin ja epäomaleimaisen vanhanaikaisen simppelin rallimusiikin tuunaajaa Lennonia kaikkien aikojen suurimpaan musiikki-ikoniin, 8-vuotiaana orkesterimusiikkia tehneeseen, yli 600 laajaa sävelteosta lyhyen elämän aikana tuottaneeseen historialliseen jättiläiseen, Mozartiin. Olet siis täysi idiootti millä tahansa mittapuulla.
Opetan teitä moukkia pianismi-taustalla. Olen soittanut pianoa ja opiskellut teoriaa koko ikäni. Harvardin musiikkiluonnoitsijan asemaan tällä ei päästä, mutta apinalauman ruotijaksi ilman muuta. Edelleen en ole ainoa maikkasi suomi24:ssä, mutta ilmeisimmin eniten läheisyys- ja ystävyyskokemuksia tahattomasti antava maikka.
Mikään edellytys tarjota youtube-linkkejä on harhaluulo. Olen valmis debatoimaan musiikista, jos tarjoat normaalia materiaalia, josta välittyy keskiverto kirjoitustaito ja asioiden mittasuhteiden ymmärryskyky. Toistaiseksi et tosiaan tarjota näitä.
"Händel, Haydn ja Mozart kopioivat (pöllivät) sointukierron Pachelbel´ilta, kun huomasivat sen toimivaksi kierroksi. Ilman kyseistä sointukiertoa Händel, Haydn ja Mozart olisivat jääneet melko tuntemattomiksi."
Niin, ja jos joku ois opettanut blues-kaavan Mozartille, niin mailman ei tarvis kärsiä siitä Don Giovanni uupperasta. Täyspaska teos, ei yhtään kunnollista laulua.
Puhut blues -kaavasta ja olet muka Beatlesfani; tiesitkö edes sitä, että blues ei ole eurooppalainen ilmiö?
Sanoisin. että jos Fon Giovanni tosiaan on täyspaska teos niin mitä Beatles sitten on? Löytyykö sille arvoasteikolta sijaa vai loppuvatko miinukset kesken? Ehkä meidän sitten pitäisi siirtyä äärettömän joukon käyttöön, mutta edelleenkään emme voisi määritellä ääripäitä tarkasti (ja siis sitä Beatlesinkaan saamaa arvoa sieltä asteikon vasemmasta äärilaidasta).
Lennoniako verrattu Mozartiin? Kaipa sellainen pipipää on jo kauan ollut hoitotoimenpiteiden alaisena, vai kuinka?
Ei ole Giovannista singlehittejä löytynyt. Giovanni on puuduttavaa roskaa jota kukaan ei jaksa alusta loppuun kuunnella. Ja tarina jonka tuo musiikkiteatteri esittää on absoluuttisen typerä kuten poikkeuksetta aina uupperoissa.
Mene lähimpään kirjastoon jossa on CD-levyjä. Mikäli Giovanni kuuluu heidän kokoelmaansa, se on pölyttymässä hyllyssä.
Taide joka ei kiinnosta ketään on kuin se sadun Keisari uusissa vaatteissaan.
Joten onko rock musiikkina ja taiteena sitten kuin se saman sadun lapsi joka sanoo että: "Hei tuo keisarihan on munasillaan"?
"Lennoniako verrattu Mozartiin? Kaipa sellainen pipipää on jo kauan ollut hoitotoimenpiteiden alaisena, vai kuinka?" ??? Ööö ???
En tiedä onko verrattu, kun kahden aivan eri aikaan ja mailmaan kuuluvan henkilön vertaaminen on pohjimmiltaan sekä tyhmää että turhaa, mutta tosiasia on että Lennon oli parempi rokettirollien kirjoittaja.
Lennon kirjoitti niitä monta hyvää mutta Mozart ei yhtään - ei kirjoittanut edes huonoja semmoisia.
Kun Lennon ei muuta pyrkinyt olemaankaan kuin rokettirollien kirjoittaja, niin kaipa Lennon sitten oli ainakin tuossa omassa lajissaan parempi.
Mozart on kaikkien aikojen nero musiikissa, ja jo nelivuotiaana kirjoitti parempaa musiikkia kuin Beatles koskaan.
"Mozart on kaikkien aikojen nero musiikissa, ja jo nelivuotiaana kirjoitti parempaa musiikkia kuin Beatles koskaan."
Mielipide, ja kuten aina dhönnin sairauden mielipiteet, ilman perusteluja.
Youtubessa löytyy nuorempiakin kuin 4-vuotta jotka nähtävästi kirjoittelevat että soittelevat musiikkia josta jotkut kuten vanhempansa tai dhönnin sairaus saattavat olla pitävinään.
Kaikki asioihin perehtyneet tietävät, tai ainakin aiheesta epäilevät niin kaupalliset että yhteiskunnaliset käytännöt eli syyt aiheuttivat tuolloin sen, että neiti Nannier Mozartin 8-vuotta tekemät pikku kopiot isänsä sanelemista täysin joutavista höpösävellyksistä myytiin kultaisia nuuskarasioita lahjoittelevalle feodaalille muka pikku Wolgangin 4-vuotta tekosina.
Mainoksien uhri asiassa on dhönni tai dhönnin sairaus.
Mozartin ensimmäiset menuetit olivat oikeasti HYVIÄ! Siis hän oli jo 4-vuotiaana parempi kuin ROKKI KOSKAAN!
Tarkista vaikka itse!
Beethoven oli liian rakastunut teemaansa 9. sinfonian finaalissa. Sitä jauhetaan kontrabassoja myöten. Ja miksi toistaa edellisten osien aihioita sellaisenaan. Tylsää pitkittää jo muutenkin venytettyä osaa.
"Beethoven oli liian rakastunut teemaansa 9. sinfonian finaalissa. Sitä jauhetaan kontrabassoja myöten. Ja miksi toistaa edellisten osien aihioita sellaisenaan. Tylsää pitkittää jo muutenkin venytettyä osaa."
Olen eri mieltä, mutta tämä oli hyvä puheenvuoro. Ensimmäisiä kertoja kuin apina pyrkii pois häkistä. VastustamatonEsa ja RannanBeatlespappa eivät ole kyenneet vastaaviin kommentteihin.
Ilon hymni on suunnattoman kaunis, joten sitä sietää minusta toistaa. Toisaalta käsitän, että ehkä toivoisit kehittelyjakson alkavan aiemmin. Pidän myös teoksen kokonaisrakenteen tasolla vaikuttavana, että 2. ja 3. osan teemat saavat lyhyen esittelyn neljännessä osassa. Beethoven siten viimeistelee sinfoniatuotantonsa jatkuvasti edistyneen tavoitteen osien välisen tematiikan luomiseen - tarpeeseen jota Mozartilla ei ollut. Beethovenin parhaisiin melodioihin kuuluva, hyvin simppeli Ilon hymni saa kuitenkin lopulta sellaisen viestelyn osakseen, että varmasti tyydyttä sinutkin!!
"Beethoven oli liian rakastunut teemaansa 9. sinfonian finaalissa. Sitä jauhetaan kontrabassoja myöten. Ja miksi toistaa edellisten osien aihioita sellaisenaan. Tylsää pitkittää jo muutenkin venytettyä osaa."
Mihin tällä viitataan, niihin kolmen ensimmäisen osan lyhyisiin toisintoihinko ? Mikä osa on venytetty, neljäskö (presto)?
Vaikea ajatella, että tässä teoksessa olisi "tylsiä osia": jos joku teos on läpeensä harkittu, niin se on juuri tämä (edellisestä sinfoniastahan oli kulunut kahdeksisen vuotta). No, varmaan Brahmsin sinfoniat ovat sitten myös niitä loppuun saakka mietittyjä ja siksi niin täyspätöisiä (sen kyllä todella kuulee). Toisaalta klassisessa ei yleensäkään hutaista mitään kuten popissa.
Muutoin sanoisin, että tuon neljännen osan teemaahan kuuluukin toistaa: toisto on yksi sen tehokeinoista, tietysti rikkaan muunnelmajakson edeltäjänä.
En puhuisi Beatlesista samassa yhteydessä millään aasinsillalla.
Kvartetti on täydellinen. Vaan entäpä kuoron tyhjäkäyntinen ulina jossakin loppumetreillä. Pitäähän runon sanat tietenkin säveltää, mutta...
Ukkomies on oikeassa: teos on maailman paras! Yhdeksäs sinfonia on kaikkien aikojen ykkönen!
Beatles on ilmeisen klassista musiikkia kun saa omalle palstalleen noinkin kovia nimiä.