Ohlson 29 vai Sunwind 27

Minullakin oli – kauan sitten – valinnassa toisena vaihtoehtona Ohlson 29 mutta päädyin Shipman 28:aan ihan vain siksi, että se miellytti silmääni enemmän. Myöhemmin olin hyvin onnellinen siitä, että Shipman osoittautui kerta toisensa jälkeen Ohlsonia nopeammaksi (vaikkei kilpailuissa oltukaan).

Yksinpurjehduksen kannalta olennainen tekijä on myös purjeiden hallinta: rullagenoa, ison falli ja mieluiten myös reiviköydet sitloodaan.

SW:ssä on yleensä myös st-fokka, joka helpottaa yksinpurjehdusta merkittävästi. Nettiveneessä on nyt 80-90 vaihteen Santtuja, joissa uusi kansirakenne auttaa hieman ulkonäköongelmiin. Ja ovat tietysti muutenkin n. 15 nuorempia kuin markkinoilla olevat Ohlsonit.

Ohlson on varmasti parempi valinta jos haluat avomerelle, SW taas saaristoon.

Hakro kirjoitti:

Minullakin oli – kauan sitten – valinnassa toisena vaihtoehtona Ohlson 29 mutta päädyin Shipman 28:aan ihan vain siksi, että se miellytti silmääni enemmän. Myöhemmin olin hyvin onnellinen siitä, että Shipman osoittautui kerta toisensa jälkeen Ohlsonia nopeammaksi (vaikkei kilpailuissa oltukaan).

Yksinpurjehduksen kannalta olennainen tekijä on myös purjeiden hallinta: rullagenoa, ison falli ja mieluiten myös reiviköydet sitloodaan.

Lue lisää

On Ohlson lys-kirjojen mukaan nopeampi ,kuin Shipman ja luulisi kulussa olevan sama juttu,ellei rikiin ole koskettu jälkikäteen?

hfhfgdfsdadscxcxczxz kirjoitti:

On Ohlson lys-kirjojen mukaan nopeampi ,kuin Shipman ja luulisi kulussa olevan sama juttu,ellei rikiin ole koskettu jälkikäteen?

Niin minäkin olisin luullut, mutta jostain syystä Ohlsonit eivät pärjänneet. Ehkä minulla oli paremmat purjeet.

Hakro kirjoitti:

Minullakin oli – kauan sitten – valinnassa toisena vaihtoehtona Ohlson 29 mutta päädyin Shipman 28:aan ihan vain siksi, että se miellytti silmääni enemmän. Myöhemmin olin hyvin onnellinen siitä, että Shipman osoittautui kerta toisensa jälkeen Ohlsonia nopeammaksi (vaikkei kilpailuissa oltukaan).

Yksinpurjehduksen kannalta olennainen tekijä on myös purjeiden hallinta: rullagenoa, ison falli ja mieluiten myös reiviköydet sitloodaan.

Lue lisää

Kyllä Shipman 28 nätti vene onkin, vaikka makuasioista on turha kinastella. Pääasia on, että omistaja tykkää omasta veneestään. Ehkä sekin lisää iloa, jos onnistuu ohittamaan jonkun toisen merkkisen paatin ;-)
Jollekin LYS-luku on se kaikkein tärkein...


Puutuun kuitenkin toiseen asiaan, joka myös on osittain makuasia. Nimittäin se onko fallit johdettu istuinlaatikkoon vai ovatko mastolla. Itse olen yksinpurjehtijana lopulta päätynyt jälkimmäiseen (olen seilannut nuoruudesta eläkevaari-ikään, yhä aktiivisti pitkiä reissuja).

Perusteluni näyttävät olevan aivan samat kuin tammikuun 2013 Yachting Monthlyn pääkirjoituksessa "Do yoy really know when to reef". YM:n toimittaja Kieran Flatt totesi ne hankaluudet, jotka liittyvät istuinlaatikkoon vietyihin köysiin ja piti mastolle keskitettyjä falleja reiviliinoja sittenkin yksinkertaisempana ja turvallisempana ratkaisuna yksinpurjehtijalle.
Tämäkin voi siis olla maku- ja kokemusasia, josta kullakin on oma vankka mielipiteensä. Minullakin on ollut varmoja mielipiteitä, jotka vuosien varrella olen joutunut miettimään uudelleen...

Kiitos kommenteista.

Pohdin itsekin juuri tuota sisätilojen ahtautta viisihenkiselle perheelle.
Mikä mielestänne olisi tuollaiselle poppoolle sopiva vene, jossa olisi mahdollisimman hyvä hinta-laatusuhde?

Fin26 kirjoitti:

SW:ssä on yleensä myös st-fokka, joka helpottaa yksinpurjehdusta merkittävästi. Nettiveneessä on nyt 80-90 vaihteen Santtuja, joissa uusi kansirakenne auttaa hieman ulkonäköongelmiin. Ja ovat tietysti muutenkin n. 15 nuorempia kuin markkinoilla olevat Ohlsonit.

Ohlson on varmasti parempi valinta jos haluat avomerelle, SW taas saaristoon.

Lue lisää

Itselläni on ollut eri kokoisia paatteja, yhdessä ST-fokka. En pitäisi sellaista varustetta mitenkään ratkaisevana. Noin pienessä veneessä kuin Sunwind tai Ohlson fokan skuuttaaminen ei ole minkäänlainen ongelma. Mielestäni ST-fokka oli avotuulissa aika kiusallinen, kun purje paukahteli puolelta toiselle. Itse en haluaisi ST-fokkaa toistamiseen, vaikka se olikin kiva ahtaita saaristoväyliä luoviessa.

Ohlson 29 on varmasti hyvä valinta Itämerelle. Haittana on se, että malli on vanha ja sen takia myynnissä olevien laatu voi olla aika kirjava.
Eikö kannattaisi katsella mahdollisimman montaa vaihtoehtoa sekä tietyn merkkisiä että kaikkia muitakin oman budjetin mukaisia veneitä? Ohlson ja Sunwind ovat kovin eri tyyppisiä.

Vaikka olisi purjehdusharrastuksen aloittelija, myytäviä veneitä voi katsella myös Ruotsin markkinoilta. Siirtopurjehdus ei ole ongelma, kun ottaa kokeneen gastin kyytiin.

laajenna hakua! kirjoitti:

Itselläni on ollut eri kokoisia paatteja, yhdessä ST-fokka. En pitäisi sellaista varustetta mitenkään ratkaisevana. Noin pienessä veneessä kuin Sunwind tai Ohlson fokan skuuttaaminen ei ole minkäänlainen ongelma. Mielestäni ST-fokka oli avotuulissa aika kiusallinen, kun purje paukahteli puolelta toiselle. Itse en haluaisi ST-fokkaa toistamiseen, vaikka se olikin kiva ahtaita saaristoväyliä luoviessa.

Ohlson 29 on varmasti hyvä valinta Itämerelle. Haittana on se, että malli on vanha ja sen takia myynnissä olevien laatu voi olla aika kirjava.
Eikö kannattaisi katsella mahdollisimman montaa vaihtoehtoa sekä tietyn merkkisiä että kaikkia muitakin oman budjetin mukaisia veneitä? Ohlson ja Sunwind ovat kovin eri tyyppisiä.

Vaikka olisi purjehdusharrastuksen aloittelija, myytäviä veneitä voi katsella myös Ruotsin markkinoilta. Siirtopurjehdus ei ole ongelma, kun ottaa kokeneen gastin kyytiin.

Lue lisää

Aivan totta puhut ja olenkin yrittänyt katsella muita merkkejä. Tuntuu vain, että näissä kahdessa on kokoonsa nähden aika hyvät sisätilat. Mutta täytyy vielä tutkia asiaa.
Blocketista olen ruotsalaisia venheitä myös katsellut, mutta nyt keskellä talvea ei siellä kovin paljon niitä myydä. Siirtopurjehdus olisi itse asiassa houkutteleva vaihtoehto!

Tuleva seilaaja kirjoitti:

Kiitos kommenteista.

Pohdin itsekin juuri tuota sisätilojen ahtautta viisihenkiselle perheelle.
Mikä mielestänne olisi tuollaiselle poppoolle sopiva vene, jossa olisi mahdollisimman hyvä hinta-laatusuhde?

Lue lisää

Osta Targa 96. Luja, tilava ja turvallinen ja kohtuuhintainenkin ja purjehtii hyvin. On ikävä.

Tuleva seilaaja kirjoitti:

Kiitos kommenteista.

Pohdin itsekin juuri tuota sisätilojen ahtautta viisihenkiselle perheelle.
Mikä mielestänne olisi tuollaiselle poppoolle sopiva vene, jossa olisi mahdollisimman hyvä hinta-laatusuhde?

Lue lisää

Tietysti FE-83.
Purjehtii paremmin kuin Santtu ja on leveämpi.
Näistä oli kera(kin) parivertailu Vene lehdessä. Jo vanhojen veneiden vertailu siis.
Koska näin iäkkäissä ja tämän hintaluokan veneissä ei ole yleensä peräkajuuttaa, niin Fe.sä on paapuurin sivu pitkä peti, johon mahtuu kaksi nukkumaan peräkkäin.
En tiedä, onko Santussa samanlainen järjestely. Kumpikin vene on kokoluokassaan tilava ja saman veistämön, Nykra Oy.n valmistama.
Edellen sama ongelma. Jos on viisi henkiloä veneessä, kamoille ei ole sisällä tilaa. Bonuksena useinmiten diesel ja sisävessa.
Ulkomuodoissa on toivomisen varaa, eivät miellytä silmää. Parhaiten ehkä Santtu, uudemmalla kansiratkaisulla.

Tuleva seilaaja kirjoitti:

Aivan totta puhut ja olenkin yrittänyt katsella muita merkkejä. Tuntuu vain, että näissä kahdessa on kokoonsa nähden aika hyvät sisätilat. Mutta täytyy vielä tutkia asiaa.
Blocketista olen ruotsalaisia venheitä myös katsellut, mutta nyt keskellä talvea ei siellä kovin paljon niitä myydä. Siirtopurjehdus olisi itse asiassa houkutteleva vaihtoehto!

Lue lisää

Sulla on aika haastava yhdistelmä tuo tilat viidelle ja kuitenkin aloittava purjehtija. Muuten voin oman kokemukseni perusteella suositella n. 27 jalkaista venettä aloittelijalle. Purjeiden pinta-alat ovat vielä kohtuulliset, mistä on hyötyä mokatessa. Varttitonnareita saa varsin kohtuuhinnalla, mutta viidelle ne eivät kovin juhlallisia tiloja tarjoa. Kertomasi vaihtoehdot ovat sen verran erilaisia, että sulla on selkeästi vielä hakusessa millaisen veneen haluat. Itselläni oli sama juttu. Sen puolesta yhdyn kirjoittajan "laajenna hakua" kirjoitukseen. Sellainen vene tuli itselleni mieleen kuin Maxi Fenix. Veneiden tarjonta varmasti paranee kevään lähestyessä.

FF 27 Charlotta kirjoitti:

Sulla on aika haastava yhdistelmä tuo tilat viidelle ja kuitenkin aloittava purjehtija. Muuten voin oman kokemukseni perusteella suositella n. 27 jalkaista venettä aloittelijalle. Purjeiden pinta-alat ovat vielä kohtuulliset, mistä on hyötyä mokatessa. Varttitonnareita saa varsin kohtuuhinnalla, mutta viidelle ne eivät kovin juhlallisia tiloja tarjoa. Kertomasi vaihtoehdot ovat sen verran erilaisia, että sulla on selkeästi vielä hakusessa millaisen veneen haluat. Itselläni oli sama juttu. Sen puolesta yhdyn kirjoittajan "laajenna hakua" kirjoitukseen. Sellainen vene tuli itselleni mieleen kuin Maxi Fenix. Veneiden tarjonta varmasti paranee kevään lähestyessä.

Lue lisää

Juuri tuo aloittelun yhdistäminen koko perheen harrastukseen on tosiaankin se haastavin osuus tässä valinnassa. Mielellään sitä opettelisi esim. H-veneellä, mutta perhekin olisi kiva saada mukaan uuteen harrastukseen, ainakin välillä..
Eikä viitsisi välttämättä heti vuoden parin jälkeen ruveta etsimään ismpaa venettä.

Tuleva seilaaja1 kirjoitti:

Juuri tuo aloittelun yhdistäminen koko perheen harrastukseen on tosiaankin se haastavin osuus tässä valinnassa. Mielellään sitä opettelisi esim. H-veneellä, mutta perhekin olisi kiva saada mukaan uuteen harrastukseen, ainakin välillä..
Eikä viitsisi välttämättä heti vuoden parin jälkeen ruveta etsimään ismpaa venettä.

Lue lisää

Aloittelevana purjehtijana ei välttämättä kannata laskea sen varaan ettei parin vuoden päästä tulisi hankittua uutta venettä. Parin vuoden päästä voit kaivata hiukan isompaa purtta mukavine asumisominaisuuksineen - tai nimenomaisesti purjehtiminen kiinnostaa ja haluat suorituskykyisemmän veneen.

Sw 27 on erittäin hyvä perhevene hintaisekseen. Ohlsonia en tunne.

Mieti toisaalta myös kuinka pitkiä ekan parin vuoden reissut perheen kanssa olisivat. Jos kyse on päiväretkistä tai yön yli purjehduksista voit vaikka tinkiä mukavuuksisra ja painottaa purjehdusominaisuuksia. Tuohon hintaluokkaan saat vaikka kelpo Albin Expressin tai X-79:n.

Vaihtamalla paranee kirjoitti:

Aloittelevana purjehtijana ei välttämättä kannata laskea sen varaan ettei parin vuoden päästä tulisi hankittua uutta venettä. Parin vuoden päästä voit kaivata hiukan isompaa purtta mukavine asumisominaisuuksineen - tai nimenomaisesti purjehtiminen kiinnostaa ja haluat suorituskykyisemmän veneen.

Sw 27 on erittäin hyvä perhevene hintaisekseen. Ohlsonia en tunne.

Mieti toisaalta myös kuinka pitkiä ekan parin vuoden reissut perheen kanssa olisivat. Jos kyse on päiväretkistä tai yön yli purjehduksista voit vaikka tinkiä mukavuuksisra ja painottaa purjehdusominaisuuksia. Tuohon hintaluokkaan saat vaikka kelpo Albin Expressin tai X-79:n.

Lue lisää

Minä lähdin liikkeelle sillä ajatuksella, että ensimmäisellä veneellä harjoitellaan ja parin vuoden kuluttua hankintaan isompi, kun on karttunut kokemusta ja käsitys siitä, millaista venettä hakee.

Siispä ekaksi veneeksi noin 27 jalkainen varttitonnari. Kyllä niissä perhe viihtyy pari ekaa kesää lyhyillä saaristoreissuilla tai viikonloppuisin. Meillä oli 27 jalkainen Finn Flyer, jolla purjehdittiin noin 500 mpk kesässä saaristossa, max viikon reissuja lomalla ja viikonloppuisin. Tuli kokemusta veneen käsittelystä ja oma näkemys siitä mitä haluaa. Ja mikä tärkeintä, pääsi harrastuksen alkuun.

Pari vuotta myöhemmin oli hyvä etsiä kaikessa rauhassa "se oikea", meidän tapauksessa vähän päälle 30 jalkainen rauhallisesti käyttäytyvä matkavene,

Tuleva seilaaja1 kirjoitti:

Juuri tuo aloittelun yhdistäminen koko perheen harrastukseen on tosiaankin se haastavin osuus tässä valinnassa. Mielellään sitä opettelisi esim. H-veneellä, mutta perhekin olisi kiva saada mukaan uuteen harrastukseen, ainakin välillä..
Eikä viitsisi välttämättä heti vuoden parin jälkeen ruveta etsimään ismpaa venettä.

Lue lisää

H-veneessä onnettomat sisätilat,että se kannatta ainakin unohtaa!No,ehkä yksinpurjehtijalle sopiva?

Mika22 kirjoitti:

Minä lähdin liikkeelle sillä ajatuksella, että ensimmäisellä veneellä harjoitellaan ja parin vuoden kuluttua hankintaan isompi, kun on karttunut kokemusta ja käsitys siitä, millaista venettä hakee.

Siispä ekaksi veneeksi noin 27 jalkainen varttitonnari. Kyllä niissä perhe viihtyy pari ekaa kesää lyhyillä saaristoreissuilla tai viikonloppuisin. Meillä oli 27 jalkainen Finn Flyer, jolla purjehdittiin noin 500 mpk kesässä saaristossa, max viikon reissuja lomalla ja viikonloppuisin. Tuli kokemusta veneen käsittelystä ja oma näkemys siitä mitä haluaa. Ja mikä tärkeintä, pääsi harrastuksen alkuun.

Pari vuotta myöhemmin oli hyvä etsiä kaikessa rauhassa "se oikea", meidän tapauksessa vähän päälle 30 jalkainen rauhallisesti käyttäytyvä matkavene,

Lue lisää

"meidän tapauksessa vähän päälle 30 jalkainen rauhallisesti käyttäytyvä matkavene,"

Kaikki päälle 30 jalkaiset matkapurjehdukseen soveltuvat veneet ovat rauhallisia, koska niissä on massaa vähintää 3 tonnia. Trimmistä ja perämiehestä on purjeveneen käytös kiinni. Siispä vaikkapa mumm 36 sopii matkapurjehdukseen, vaikka moni palstalainen jotka eivät koskaan ole moisilla purjehtineet ovat toista mieltä.

Tuleva seilaaja1 kirjoitti:

Juuri tuo aloittelun yhdistäminen koko perheen harrastukseen on tosiaankin se haastavin osuus tässä valinnassa. Mielellään sitä opettelisi esim. H-veneellä, mutta perhekin olisi kiva saada mukaan uuteen harrastukseen, ainakin välillä..
Eikä viitsisi välttämättä heti vuoden parin jälkeen ruveta etsimään ismpaa venettä.

Lue lisää

Aloittelijalle veneen pienuus on positiivinen asia. Kaikki manööverit on helpompia kun on vähemmän massaa ja purjepinta-alaa. Aikoinaan 5-henkisen perheen kanssa purjehdittiin usean viikon reissuja Guy 27:lla, joka vastaa sisätiloiltaan lähinnä 25-jalkaista venettä. Mukana oli usein vielä iso vinttikoira. Eli se on asenteesta kiinni. Autopilotti on ehdoton juttu yksinpurjehtijalle, jotta voi välillä käydä vaikka vessassa tai laittaa jotain ruokaa.

kaikki mastolle! kirjoitti:

Kyllä Shipman 28 nätti vene onkin, vaikka makuasioista on turha kinastella. Pääasia on, että omistaja tykkää omasta veneestään. Ehkä sekin lisää iloa, jos onnistuu ohittamaan jonkun toisen merkkisen paatin ;-)
Jollekin LYS-luku on se kaikkein tärkein...


Puutuun kuitenkin toiseen asiaan, joka myös on osittain makuasia. Nimittäin se onko fallit johdettu istuinlaatikkoon vai ovatko mastolla. Itse olen yksinpurjehtijana lopulta päätynyt jälkimmäiseen (olen seilannut nuoruudesta eläkevaari-ikään, yhä aktiivisti pitkiä reissuja).

Perusteluni näyttävät olevan aivan samat kuin tammikuun 2013 Yachting Monthlyn pääkirjoituksessa "Do yoy really know when to reef". YM:n toimittaja Kieran Flatt totesi ne hankaluudet, jotka liittyvät istuinlaatikkoon vietyihin köysiin ja piti mastolle keskitettyjä falleja reiviliinoja sittenkin yksinkertaisempana ja turvallisempana ratkaisuna yksinpurjehtijalle.
Tämäkin voi siis olla maku- ja kokemusasia, josta kullakin on oma vankka mielipiteensä. Minullakin on ollut varmoja mielipiteitä, jotka vuosien varrella olen joutunut miettimään uudelleen...

Lue lisää

Kun ei tässä nyt ole tuota Yachting montlyn lehteä käsissä, niin voisitko ystävällisesti kerrata ne istuinlaatikkon vietyjen köysien hankaluudet siitä pääkirjoituksesta? Muuten on vähän hankala kommentoida kirjoitustasi tai edes ottaa opikseen....
Etenkin kun olen myös paljon yksinpurjehtinut ja tykännyt istuinlaatikkoon tulevista falli- ja reiviköysistä, niin olisi kiintoisaa kuulla.

firemanX kirjoitti:

Kun ei tässä nyt ole tuota Yachting montlyn lehteä käsissä, niin voisitko ystävällisesti kerrata ne istuinlaatikkon vietyjen köysien hankaluudet siitä pääkirjoituksesta? Muuten on vähän hankala kommentoida kirjoitustasi tai edes ottaa opikseen....
Etenkin kun olen myös paljon yksinpurjehtinut ja tykännyt istuinlaatikkoon tulevista falli- ja reiviköysistä, niin olisi kiintoisaa kuulla.

Lue lisää

Muutama pointti reivi- ja falliliinoista mastolla vs istuinlaatikossa:
- Kaikkein huonoin ratkaisu yksinpurjehtijalle on se, että mastoliikissä käytetään reivikoukkua, mutta silti takaliikin reivinaru ison falli on johdettu istuinlaatikkoon.
- YM kritisoi yhden reiviköyden järjestelmää (falli reivinaru istuinlaatikkoon), koska se on hidas ja kovassa tuulessa hankala kitkan takia
-YM piti reivien ja fallien keskittämistä mastolle parhaimpana ratkaisuna, koska se on selkein ja nopein. Kitka on vähäisin, koska ei tarvita pitkiä naruvetoja plokeineen.
- Joskus ison joutuu ottamaan kokonaan alas kovassa tuulessa ja merenkäynnissä. Sekin on helpointa, jos falli on mastolla. Samaa tahtia kun isoa repii alas, päästelee fallia. Jos falli on viety istuinlaatikkoon ja sen päästää ensin vapaaksi ja sitten kömpii kannelle kiskomaan purjetta alas, falli ehtii kiepahtaa saalingin ympäri tai tarkertuu vaikkapa mastovaloon - eli ollaan ns. kusessa. Kovassa myötiksessä isoa alasottaessa olen käyttänyt reivivinssiä samalla kun kiskon mastoliikkiä käsin. Tämä on vaikeaa, jos reiviliinat ja falli on johdettu istuinlaatikkoon.

Mastolla tehtäviä hommia helpottaa, jos maston kummallakin puolella on tukikaide vähintäin peffan korkeudella.
Tietysti veneissä on suuria eroja. Joissakin on helppo liikkua istuinlaatikosta kannelle maston luon, kun ei tarvitse kiertää isoa sprayhoodia ja tartuntakahvat ovat sopivalla korkeudella ja valjaiden juoksuliina on sopivassa paikassa niin, ettei siihen kompastu.

Sama koskee yksinpurjehtijan spinnua. Sen käyttö on helpointa, jos falli on mastolla eikä istuinlaatikossa.

Autopilotti tai tuuliperäsin hoitelee ohjauksen, kun yksinpurjehtija häärää kannella. Lapsiperheen kanssa menettely oli sama niin kauan kun mukulat oli pieniä.

En halua kinata. Itselläni on ollut veneitä, joissa kaikki säädöt oli istuinlaatikossa. Pidän silti parempana, että reivit ja fallit hoidetaan mastoilta. Tosilla on eri näkemys, ymmärrän heitä.

narut mastolla! kirjoitti:

Muutama pointti reivi- ja falliliinoista mastolla vs istuinlaatikossa:
- Kaikkein huonoin ratkaisu yksinpurjehtijalle on se, että mastoliikissä käytetään reivikoukkua, mutta silti takaliikin reivinaru ison falli on johdettu istuinlaatikkoon.
- YM kritisoi yhden reiviköyden järjestelmää (falli reivinaru istuinlaatikkoon), koska se on hidas ja kovassa tuulessa hankala kitkan takia
-YM piti reivien ja fallien keskittämistä mastolle parhaimpana ratkaisuna, koska se on selkein ja nopein. Kitka on vähäisin, koska ei tarvita pitkiä naruvetoja plokeineen.
- Joskus ison joutuu ottamaan kokonaan alas kovassa tuulessa ja merenkäynnissä. Sekin on helpointa, jos falli on mastolla. Samaa tahtia kun isoa repii alas, päästelee fallia. Jos falli on viety istuinlaatikkoon ja sen päästää ensin vapaaksi ja sitten kömpii kannelle kiskomaan purjetta alas, falli ehtii kiepahtaa saalingin ympäri tai tarkertuu vaikkapa mastovaloon - eli ollaan ns. kusessa. Kovassa myötiksessä isoa alasottaessa olen käyttänyt reivivinssiä samalla kun kiskon mastoliikkiä käsin. Tämä on vaikeaa, jos reiviliinat ja falli on johdettu istuinlaatikkoon.

Mastolla tehtäviä hommia helpottaa, jos maston kummallakin puolella on tukikaide vähintäin peffan korkeudella.
Tietysti veneissä on suuria eroja. Joissakin on helppo liikkua istuinlaatikosta kannelle maston luon, kun ei tarvitse kiertää isoa sprayhoodia ja tartuntakahvat ovat sopivalla korkeudella ja valjaiden juoksuliina on sopivassa paikassa niin, ettei siihen kompastu.

Sama koskee yksinpurjehtijan spinnua. Sen käyttö on helpointa, jos falli on mastolla eikä istuinlaatikossa.

Autopilotti tai tuuliperäsin hoitelee ohjauksen, kun yksinpurjehtija häärää kannella. Lapsiperheen kanssa menettely oli sama niin kauan kun mukulat oli pieniä.

En halua kinata. Itselläni on ollut veneitä, joissa kaikki säädöt oli istuinlaatikossa. Pidän silti parempana, että reivit ja fallit hoidetaan mastoilta. Tosilla on eri näkemys, ymmärrän heitä.

Lue lisää

Reivikoukun mastolla ongemaksi näen ainostaan sen että kun löysää isoan alas ja kipaisee viemässä lenkin reivikoukuun jon se jo irti kun lähtee kiristämään isoa. Reivikoukussa voisi olla lukitus että kun sen silmukkaan pujottaa se ei pääsisi siitä irti. Sellaisia en tosin itse ole nähnyt tähän mennessä..

narut mastolla! kirjoitti:

Muutama pointti reivi- ja falliliinoista mastolla vs istuinlaatikossa:
- Kaikkein huonoin ratkaisu yksinpurjehtijalle on se, että mastoliikissä käytetään reivikoukkua, mutta silti takaliikin reivinaru ison falli on johdettu istuinlaatikkoon.
- YM kritisoi yhden reiviköyden järjestelmää (falli reivinaru istuinlaatikkoon), koska se on hidas ja kovassa tuulessa hankala kitkan takia
-YM piti reivien ja fallien keskittämistä mastolle parhaimpana ratkaisuna, koska se on selkein ja nopein. Kitka on vähäisin, koska ei tarvita pitkiä naruvetoja plokeineen.
- Joskus ison joutuu ottamaan kokonaan alas kovassa tuulessa ja merenkäynnissä. Sekin on helpointa, jos falli on mastolla. Samaa tahtia kun isoa repii alas, päästelee fallia. Jos falli on viety istuinlaatikkoon ja sen päästää ensin vapaaksi ja sitten kömpii kannelle kiskomaan purjetta alas, falli ehtii kiepahtaa saalingin ympäri tai tarkertuu vaikkapa mastovaloon - eli ollaan ns. kusessa. Kovassa myötiksessä isoa alasottaessa olen käyttänyt reivivinssiä samalla kun kiskon mastoliikkiä käsin. Tämä on vaikeaa, jos reiviliinat ja falli on johdettu istuinlaatikkoon.

Mastolla tehtäviä hommia helpottaa, jos maston kummallakin puolella on tukikaide vähintäin peffan korkeudella.
Tietysti veneissä on suuria eroja. Joissakin on helppo liikkua istuinlaatikosta kannelle maston luon, kun ei tarvitse kiertää isoa sprayhoodia ja tartuntakahvat ovat sopivalla korkeudella ja valjaiden juoksuliina on sopivassa paikassa niin, ettei siihen kompastu.

Sama koskee yksinpurjehtijan spinnua. Sen käyttö on helpointa, jos falli on mastolla eikä istuinlaatikossa.

Autopilotti tai tuuliperäsin hoitelee ohjauksen, kun yksinpurjehtija häärää kannella. Lapsiperheen kanssa menettely oli sama niin kauan kun mukulat oli pieniä.

En halua kinata. Itselläni on ollut veneitä, joissa kaikki säädöt oli istuinlaatikossa. Pidän silti parempana, että reivit ja fallit hoidetaan mastoilta. Tosilla on eri näkemys, ymmärrän heitä.

Lue lisää

Rapulukko mastolle on tarvittaessa helppo lisätä. Omassa Balladissani on lisäksi vanha fallivinssi sekä knaapi mastolla, eli "molempi parempi". Reivausjärjestelyt kannattaa kuitenkin joka tapauksessa miettiä ja harjoitella valmiiksi.

narut mastolla! kirjoitti:

Muutama pointti reivi- ja falliliinoista mastolla vs istuinlaatikossa:
- Kaikkein huonoin ratkaisu yksinpurjehtijalle on se, että mastoliikissä käytetään reivikoukkua, mutta silti takaliikin reivinaru ison falli on johdettu istuinlaatikkoon.
- YM kritisoi yhden reiviköyden järjestelmää (falli reivinaru istuinlaatikkoon), koska se on hidas ja kovassa tuulessa hankala kitkan takia
-YM piti reivien ja fallien keskittämistä mastolle parhaimpana ratkaisuna, koska se on selkein ja nopein. Kitka on vähäisin, koska ei tarvita pitkiä naruvetoja plokeineen.
- Joskus ison joutuu ottamaan kokonaan alas kovassa tuulessa ja merenkäynnissä. Sekin on helpointa, jos falli on mastolla. Samaa tahtia kun isoa repii alas, päästelee fallia. Jos falli on viety istuinlaatikkoon ja sen päästää ensin vapaaksi ja sitten kömpii kannelle kiskomaan purjetta alas, falli ehtii kiepahtaa saalingin ympäri tai tarkertuu vaikkapa mastovaloon - eli ollaan ns. kusessa. Kovassa myötiksessä isoa alasottaessa olen käyttänyt reivivinssiä samalla kun kiskon mastoliikkiä käsin. Tämä on vaikeaa, jos reiviliinat ja falli on johdettu istuinlaatikkoon.

Mastolla tehtäviä hommia helpottaa, jos maston kummallakin puolella on tukikaide vähintäin peffan korkeudella.
Tietysti veneissä on suuria eroja. Joissakin on helppo liikkua istuinlaatikosta kannelle maston luon, kun ei tarvitse kiertää isoa sprayhoodia ja tartuntakahvat ovat sopivalla korkeudella ja valjaiden juoksuliina on sopivassa paikassa niin, ettei siihen kompastu.

Sama koskee yksinpurjehtijan spinnua. Sen käyttö on helpointa, jos falli on mastolla eikä istuinlaatikossa.

Autopilotti tai tuuliperäsin hoitelee ohjauksen, kun yksinpurjehtija häärää kannella. Lapsiperheen kanssa menettely oli sama niin kauan kun mukulat oli pieniä.

En halua kinata. Itselläni on ollut veneitä, joissa kaikki säädöt oli istuinlaatikossa. Pidän silti parempana, että reivit ja fallit hoidetaan mastoilta. Tosilla on eri näkemys, ymmärrän heitä.

Lue lisää

Kiitos tästä näkemyksestä! Purjehdin monta vuotta veneellä, jossa kaikki tapahtui sitloodasta. Olin siihen hyvin tyytyväinen. Vaihdoin juuri sellaiseen, jossa vain skuutit tulevat sitloodaan ja olin aluksi suunnittelemassa vetoja sitloodaan.

Mutta mutta: Kun kaikki tulee sitloodaan, niiin kaikki ovat sitten sitloodassa. Kun perhekin (makuupusseissa makoileva varhaisnuoriso) on sitloodassa ja joka halavatun köysi ja vinssi niin saattaa tulla mieleen että mitäpä jos menisi työskentelemään tuonne maston juurelle rauhaisaan paikkaan :-)

Lisäksi purjeita laskiessa köysien sotkeutuminen ennen spinlockeja on harmittavan tavallista. Johonkin ne kiertyvät, vaikkapa spinlockin omaan kahvaan ja vetävät niitä kiinni ja siinäpä kivutaan takaisin sitloodaan avaamaan, vaikka oli juuri päästy mastonjuurelle hommiin. Toisaalta, tämähän on sitä vähää liikuntaa jota tämä harrastus tarjoaa, joten nautitaan siitä.

No, fokan laskuun kannattaa sitloodaversiossa virittää myös alasvedin, jotta sitä varten ei tarvitse koskaan mennä kannelle. Jos siis on hakaspurjeita käytössä. Mutta ison ja spinnun laskuun ei vastaavia konsteja oikein löydy.

Summa summarum: Voipa olla että harkitsen erityisen tarkkaan että lähdenkö tuomaan enempiä köysiä sitloodaan. Kaikki veneisiin liittyvä tuntuu olevan kompromissien tekoa. Aina kun saat jotain , menetät jotain.

narut mastolla! kirjoitti:

Muutama pointti reivi- ja falliliinoista mastolla vs istuinlaatikossa:
- Kaikkein huonoin ratkaisu yksinpurjehtijalle on se, että mastoliikissä käytetään reivikoukkua, mutta silti takaliikin reivinaru ison falli on johdettu istuinlaatikkoon.
- YM kritisoi yhden reiviköyden järjestelmää (falli reivinaru istuinlaatikkoon), koska se on hidas ja kovassa tuulessa hankala kitkan takia
-YM piti reivien ja fallien keskittämistä mastolle parhaimpana ratkaisuna, koska se on selkein ja nopein. Kitka on vähäisin, koska ei tarvita pitkiä naruvetoja plokeineen.
- Joskus ison joutuu ottamaan kokonaan alas kovassa tuulessa ja merenkäynnissä. Sekin on helpointa, jos falli on mastolla. Samaa tahtia kun isoa repii alas, päästelee fallia. Jos falli on viety istuinlaatikkoon ja sen päästää ensin vapaaksi ja sitten kömpii kannelle kiskomaan purjetta alas, falli ehtii kiepahtaa saalingin ympäri tai tarkertuu vaikkapa mastovaloon - eli ollaan ns. kusessa. Kovassa myötiksessä isoa alasottaessa olen käyttänyt reivivinssiä samalla kun kiskon mastoliikkiä käsin. Tämä on vaikeaa, jos reiviliinat ja falli on johdettu istuinlaatikkoon.

Mastolla tehtäviä hommia helpottaa, jos maston kummallakin puolella on tukikaide vähintäin peffan korkeudella.
Tietysti veneissä on suuria eroja. Joissakin on helppo liikkua istuinlaatikosta kannelle maston luon, kun ei tarvitse kiertää isoa sprayhoodia ja tartuntakahvat ovat sopivalla korkeudella ja valjaiden juoksuliina on sopivassa paikassa niin, ettei siihen kompastu.

Sama koskee yksinpurjehtijan spinnua. Sen käyttö on helpointa, jos falli on mastolla eikä istuinlaatikossa.

Autopilotti tai tuuliperäsin hoitelee ohjauksen, kun yksinpurjehtija häärää kannella. Lapsiperheen kanssa menettely oli sama niin kauan kun mukulat oli pieniä.

En halua kinata. Itselläni on ollut veneitä, joissa kaikki säädöt oli istuinlaatikossa. Pidän silti parempana, että reivit ja fallit hoidetaan mastoilta. Tosilla on eri näkemys, ymmärrän heitä.

Lue lisää

Ainoastaan reivikoukusta olen samaa mieltä. Sunwindissä olen sitloodareivauksen aikanaan toteuttanut niin, että maston juureen kiinnitetty köysi kulkee kakkosreivin renkaan kautta alas, josta se on vedetty plokin kautta sitloodaan. Ei tarvinnut kakkosreiviä käydä mastolla pujottamassa reivikoukkuun. Jos iso piti kokonaan alas kelin äityessä liikaa, sai silloinkin suuren osan lepattavasta purjeesta kesytettyä sitloodasta käsin. Se on turvallisempaa sillä tavalla.
Yhden köyden reivi toteutettuna esim. Seldenin systeemeillä ja laakeroiduilla ratsastajilla päihittää mastolla suoritettavan reivauksen sekä nopeudessa, että mukavuudessa. Minulla on useiden vuosien kokemus kummastakin.

Tuleva seilaaja kirjoitti:

Kiitos kommenteista.

Pohdin itsekin juuri tuota sisätilojen ahtautta viisihenkiselle perheelle.
Mikä mielestänne olisi tuollaiselle poppoolle sopiva vene, jossa olisi mahdollisimman hyvä hinta-laatusuhde?

Lue lisää

"Mikä mielestänne olisi tuollaiselle poppoolle sopiva vene, jossa olisi mahdollisimman hyvä hinta-laatusuhde? "

http://www.theyachtmarket.com/boats_for_sale/11749/

tms.

Kerrankin ketjun vastaukset asiallisia tätä lukuunottamatta. Vielä kun olisit kehunut omasi ja kehunut pallonkierrosta valaiden kanssa olisi tämäkin ketju saatu jumiin.

Mitenköhän pian noiden 80-luvun puolivälin Santtujen moottorit on uusimis kunnossa? Vai onko se aika jo koittanut?

Tuosta Ohlsonin sopivuudesta avomerelle kuulee usein...miksi se on parempi avomerivene kuin Santtu? Siksikö kun se on toppirikinen ja ei ole st- fokkaa? (tai mitään fokkaa) Vai jostain muusta syystä?

4+6 kirjoitti:

Tuosta Ohlsonin sopivuudesta avomerelle kuulee usein...miksi se on parempi avomerivene kuin Santtu? Siksikö kun se on toppirikinen ja ei ole st- fokkaa? (tai mitään fokkaa) Vai jostain muusta syystä?

Lue lisää

Myös siksi, että se on jäykempi ja varalaitaa vähän enemmmän, syvempi sitlooda ja aavistuksen terävämpi keula. Pieni pituuserokin on vain hyödyksi.

Mutta muista, kaikki ei ole sitä miltä se tuntuu. Joudut joskus myös myymään veneen pois, joko muutaman tai sitten useamman vuoden jälkeen.
Se ei todellakaan tule olemaan helppoa (kuten ei muuten sille sulle veneen myyneellekään aikoinaan).
Ikänsä puolesta ovat siis ongelmallisia ja hintapyynnöt kohtuuttomia, "onhan niistä joskus paljon maksettu"...
Kasariveneiden hinnan kehitys tulee menemään alas torvessa toiseen potenssiin.
2000 luvun nykyaikaiset ja edulliset veneet rynnii. Huomioi myös vanhan veneen loppukäyttäjälle koituvat hävityskustannukset, mistä löydät ostajan kuluneelle pikkukasarille?

5+10 kirjoitti:

Mutta muista, kaikki ei ole sitä miltä se tuntuu. Joudut joskus myös myymään veneen pois, joko muutaman tai sitten useamman vuoden jälkeen.
Se ei todellakaan tule olemaan helppoa (kuten ei muuten sille sulle veneen myyneellekään aikoinaan).
Ikänsä puolesta ovat siis ongelmallisia ja hintapyynnöt kohtuuttomia, "onhan niistä joskus paljon maksettu"...
Kasariveneiden hinnan kehitys tulee menemään alas torvessa toiseen potenssiin.
2000 luvun nykyaikaiset ja edulliset veneet rynnii. Huomioi myös vanhan veneen loppukäyttäjälle koituvat hävityskustannukset, mistä löydät ostajan kuluneelle pikkukasarille?

Lue lisää

Höpö-höpö! Ei purjeveneiden hinnat koskaan tule laskemaan mihinkään toiseen potenssiin. Aina löytyy ihmisiä jotka eivät halua tai joilla ei ole paljoa rahaa laittaa purjeveneeseen. Itse en ainakaan tiedä yhtään kölivenettä (enkä kyllä muutakaan purjevenettä) joka olisi hävitetty.

ikä ei suoraan kerro nimimerkillä kirjoittanut neuvoi ,että jos melkein ilmaiseksi saat niin sitten kannattaa????Mikä näissä "asiantuntijoissa" on vikana....no ostan jos ilmaiseksi saan!Törkeetä puhetta!

sjdvfvhv jfuutg kirjoitti:

ikä ei suoraan kerro nimimerkillä kirjoittanut neuvoi ,että jos melkein ilmaiseksi saat niin sitten kannattaa????Mikä näissä "asiantuntijoissa" on vikana....no ostan jos ilmaiseksi saan!Törkeetä puhetta!

Lue lisää

Ok, otetaan sitten uusiksi jos edellinen kirjoitukseni aiheutti ymmärtämisvaikeuksia (en kyllä tiedä auttaako se, kun en ole varma ymmärsikö "sjdvfvhv" edes sitä mistä oli puhe, mutta yritetään. Kyse on lähinnä laskuharjoituksista)

Tässä puhutaan nyt suhteellisen edullisista veneistä. Kun menet kaupaan, niin varusteiden hinta ei kuitenkaan suunnattomasti vaihtele sen mukaan, minkä hintaiseen/kokoiseen veneeseen niitä ollaan laittamassa. Osa varusteista (esim. plotteri) on tasan saman hintainen, joissakin jutuissa, vaikkapa purjeissa, veneen koko vaikuttaa jonkin verran mutta ei kuitenkaan niin paljoa, että 10x kallimpaan veneeseen purjeet olisivat 10x kalliimmat:

Karkeasti yleistäen vanha kymppitonnin vene on pieni ja tavallinen purjekerta maksaa siihen ehkä pari kolme tonnia. Sadan tonnin käytetty vene tapaa olla suuri, mutta vastaavista materiaaleista tehty purjekerta ei varmasti maksa kahtakymmentä tuhatta.

Siten varusteiden osuus veneen arvosta on suhteellisesti sitä suurempi juttu, mitä pienemmästä veneestä puhutaan. Onko vaikea kuvitella, että purjeet elektroniikka patjat ym. sisustus moottori purjehdusvarustus maksasi vaikkapa 8000 euroa?

Jos nuo kaikki uusitaan kerralla veneeseen, jollainen tyypillisesti maksaa hyvin ylläpidettynä, käyttökelpoisella varustesetillä kymppitonnin, niin silloinhan puutteellisella tai huonokuntoisella varustuksella olevan vaihtoehdon pitäisi maksaa enintään pari tonnia, vai mitä? Jos venetyypin keskihinta olisikin matalampi, niin aletaan puhua siitä mitä minä tarkoitan "lähes ilmaisella" perusveneellä.

Näyttää siltä, että pienempien veneiden hinnoissa on hajontaa paljon vähemmän kuin pitäisi: Edullisissa veneissä huonoista pyydetään liikaa, toisaalta täydellisesti varustellun hyväkuntoisen pienen veneen voi saada hyvinkin edullisesti (eli paljon venettä vähällä rahalla, kuten edellä kirjoitin).

Kalliimmissa veneissä tilanne on toisenlainen. Jos saat 20% alennusta sadan tonnin veneestä puutteellisen varustuksen takia, niin sillä hintaerolla uusii jo hyvin paljon kaikenlaista. Sen sijaan, jos olet ostamassa viiden tonnin H-venettä, niin sillä tingityllä 20%:lla ei kovin kummoisia hankintoja tehdä.

8000 euroa ei muuten ole mikään iso raha venettä varustettaessa. Helposti saa menemään tuplatenkin tuon, jolloin ollaan jo yli Ohlsonien ja Sunwindien hintapyynnöistä..

Nämä ovat kaikki myös syitä, miksi vanhempien veneiden hinnat eivät tule putoamaan nollille tai edes "alas torvessa". Hyvin ylläpidetyistä, ehjistä ja käyttökelpoisista veneistä kyllä tullaan käymään kauppaa jatkossakin, vaikka pelkkiin hintalappuihin tuijottelijoiden tuntuukin olevan sitä mahdotonta ymmärtää.

En todellakaan suosittele näitä nuorison vauhtipursia Inferno 28 tai Albin Express perheen ensiveneeksi. Melkein voin vakuuttaa että perheen parempi puolisko purjehtii sillon tasan kaksi kertaa ensimmäisen ja viimeisen.

ex. Express omistaja kirjoitti:

En todellakaan suosittele näitä nuorison vauhtipursia Inferno 28 tai Albin Express perheen ensiveneeksi. Melkein voin vakuuttaa että perheen parempi puolisko purjehtii sillon tasan kaksi kertaa ensimmäisen ja viimeisen.

Lue lisää

Ethän sekoita nyt Infernoita keskenään. I26 enemmän Expressin kaltainen. I29 siitä isompi versio ja I28 enemmän matkavene selkeästi erilaisine sisätilaratkaisuineen.

ex. Express omistaja kirjoitti:

En todellakaan suosittele näitä nuorison vauhtipursia Inferno 28 tai Albin Express perheen ensiveneeksi. Melkein voin vakuuttaa että perheen parempi puolisko purjehtii sillon tasan kaksi kertaa ensimmäisen ja viimeisen.

Lue lisää

"Melkein voin vakuuttaa että perheen parempi puolisko purjehtii sillon tasan kaksi kertaa ensimmäisen ja viimeisen. "

Oikea nainen, kuten meillä purjehduksen X-99:llä aloittanut, purjehtii mieluiten hyvinpurjehtivilla veneillä.

NF:llä opettelin minäkin. Venettä voin kyllä purjehdusominaisuuksien puolesta vilpittömästi suositella, mutta sisätilojen osalta se on "familjebåtiksi" suorastaan onneton. Yksin toimii oikein kivasti ja kaksinkin vielä kohtuullisesti seurasta riippuen, mutta viisihenkisen perheen veneeksi se on nimestään huolimatta kokoluokassaan kehno.

Alkuperäiselle kysyjälle: veneen valinta on aina kompromissi ja viiden hengen perheellä varmasti varsinkin. Lasten kanssa purjehtimisesta ei ole kokemusta, mutta aiheuttanee omat haasteensa (ekana nyt tulee mieleen että kohtuullisen tilava avotila, uimataso yms. ehkä septi ja uuni ois perhekäytössä tarpeellisia). Jos tarkoitus on matkapurjehtia ilman mitään sen kummempia pyrkimyksiä kilpailla samalla veneellä, niin venetyyppi kannattaa valita nimenomaan tilojen perusteella.

Yksinpurjehtijan näkökulmasta olennaisia ovat riittävän tehokas autopilotti (yli 5 vuotta vanha pinnapilotti saattaa vedellä viimeisiään, joten sille ei kannata kovin kovaa arvoa laskea), kaikki purjeiden säädöt istumalaatikkoon ja sellainen kansirakenne, joka mahdollistaa kohtuullisen esteettömän liikkumisen ympäri venettä. Yksinpurjehtiessa vaikeinta on yleensä kovemmalla kelillä landaaminen, ja joskus tulee tilanne että pitää ehtiä itse perästä keulaan parissa sekunnissa, joten ei oo oikein varaa alkaa kompastua ruffin kattoon tms.

Ja lopuksi tietysti varoitus, että muutaman vuoden päästä eka vene tuntuu vanhalta, kaipaat enemmän tilaa ja ominaisuuksia ja vaihdat kuitenkin venettä, joten kohtuuhalpa vene jolla on jälleenmyyntiarvoa voisi olla oikea valinta ja alat sitten säästää saman tien sitä uudempaa X:ää, HR:ää, Gulffia tai Bavaa tms. varten... Vanhankin veneen varusteluun mieleiseksi menee yleensä useampi satanen ja vielä useammin muutama tonni vaikka olisi myynti-ilmoituksessa kuinka hyvin varusteltu, eikä tää harrastus ole todellakaan sieltä halvimmasta päästä. Toisaalta on kyllä joka euron arvoinen.

Onko Sunwindeissä tavattu osmoosiongelmaa?

Fin26 kirjoitti:

Onko Sunwindeissä tavattu osmoosiongelmaa?

Sundwindeissa ei ole osmoosiongelmaa.

Fin26 kirjoitti:

Onko Sunwindeissä tavattu osmoosiongelmaa?

ei ole havaintoja osmoosista, mutta ainakin neljästä vettyneestä peräsimestä. Mutta taitaa olla sama ongelma muissakin 80-luvun uretaanitäytteisissä lapioperäsimisssä

SW forever kirjoitti:

Sundwindeissa ei ole osmoosiongelmaa.

Olen korjannut neljän santun osmoosivaurioita kuten myös peräsimenkin.
Ei Santtu tee poikkeusta jos ei primerointeja ole tehty ajallaan.

Jodlari lopettanut purjehtimisen kokonaan ja ranskanraato seissyt kuivilla, se siitä plaanaamisesta

utv kirjoitti:

Jodlari lopettanut purjehtimisen kokonaan ja ranskanraato seissyt kuivilla, se siitä plaanaamisesta

Eikä mene kaupaksi "plaanari".