taistelenko vielä vai onko parasta luopua?

mmoij! olen rakastunut naiseen joka on ystäväni. tapailimme vajaa vuosi sitten pari kolme kuukautta kun tutustuttiin, mutta tuli mutkia matkaan..nykyään ollaan ystäviä. hän on vähän masentunut, huono itsetuntoinen ja hänellä on vaikeita perheongelmia. ja sanoo ettei voi ajatella tällä hetkellä mitään seurustelujuttuja. sanonut myös ettei uskalla olla kenenkään kanssa koska luulee ettei kukaan kestä häntä, koska on aika vaikea seurusteltava. kertoi että pitää minusta enemmän kuin ystävästä muttei kuitenkaan romanttisessa mielessä. ja kokee että olen yhtä läheinen kun hänen seurustelukumppaninsa ovat hänelle olleet muttei vaan seurustella tai sellaista. hän on sanonut useasti että voi ehkä joskus vielä tykätä minusta. hän tekee asioita joista voisi epäillä hänellä olevan tunteita minua kohtaan, esim. huomaan hänen yrittävä tehdä minua välillä mustasukkaiseksi, etenkin silloin kun on juonut alkoholia. huomaan hänen myös olevan joskus mustasukkainen jonkun toisen naisen takia. viimeksi hän raivostui baarissa minulle ja selitti seuraavana päivänä sen johtuneen siitä kun en antanut hänelle huomiota. kerroin hänelle silloin kun oltiin baarissa ja hän sai sen raivokohtauksen että rakastan häntä ja hän sanoi ettei usko enää jos joku sanoo hänelle niin...eikä hän ole ollut vaivaantunut siitä että rakastan häntä vaikka hän ei pidä minusta sillä tavalla, hän jopa pyysi minua kertomani jälkeen mukaan sinne minne meni baarin jälkeen. olen ihan masentunut tästä tilanteesta etten voi saada hänestä enempää. ajattelen häntä koko ajan. mietin että voiko olla että hän pitääkin minusta mutta ei kerro sitä minulle koska ei oikeasti pysty tällä hetkellä seurustelujuttuihin, vai toivonko vain. Tai sitten hän ei vaan kertakaikkiaan ole musta kiinnostunut ja haluaa vaan huomiotani...toisaalta hänen mielialansa vaihtelee koko ajan. jos hän pitääkin minusta välillä ja välillä taas ei..? en tiedä mitä tehdä. yritin kerran päästää irti jotta pääsisin ylitse ja voitaisiin ehkä joskus alottaa puhtaalta pöydältä, mutten lopulta puhuttuamme pystynyt siihen. hän luulee etten välittäisi hänestä oikeasti paljon jos pystyisin luopumaan hänestä. kunpa tietäisi että voiko tästä tulla vielä jotain jos jää taistelemaan ja odottaa..voisin odottaa loputtomiin jos vai tietäisin että joskus vielä tulisi. ja eikö olisi itsekästä vain lähteä tästä pois kun toinen on tuossa jamassa, pakko se on jäädä vaikka sattuukin. ja jos en jäisi hänen ystäväkseen niin silloin hän varmaan olisikin oikeassa, en varmaan välittäisi hänestä tarpeeksi..! ahdistaa tällainen.. miltä tilanne näyttää teidän mielestänne? kiitos, että jaksoit lukea :)
6431
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Mitenköhän tää on jotenkin niin tuttu tarina...

Äänestä

miks pitää olla niin ilkee kun toinen on ahdistunut ja pyytää täällä apua..eikä riitä että lyttää kerran vaan pitää kahdesti kommentoida. eihän tänne uskalla kirjottaa mitään huoh..

Äänestä

Sinä yhtä hyvin voit kertoa koko viestin sisällön hänelle ja sanoa, että sinua vituttaa koko tilanne.

Äänestä

Kerro vaan rehellisesti tunteistasi. Soita hänelle ja pyydä jos voisitte jutella. Kysy suoraan mitä hänen käytöksensä tarkoittaa. Sano ettet haluaisi menettää häntä. Koska et halua.

Äänestä
  • Tuota ilkeää lebakkon puolesta kirjoittava naikkonen! Ole SIE ääneti!!!

    Äänestä

Minä voisin olla tuo nainen. Itse olen ihastunut yhteen mieheen, mutta en silti halua seurustella. Se ei liity mitenkään siihen, että miehessä olisi jotain vikaa, vaan ne ovat oman pään sisäsisiä asioita. Minulla on huono itsetunto ja en usko, että kukaan voisi minua todella rakastaa. Ainakaan kovin kauaa. Haluan myös suojella itseäni mahdollisilta sydänsuruilta, vaikka suruahan tämäkin tilanne on. Jos sinun naisella voisi olla tällaisia samanlaisia ajatuksia, niin vaikea sanoa kannattaako taistella vai luovuttaa. Ainakin kärsivällisyyttä ja painostamattomuutta tuossa tilanteessa vaaditaan.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


hopeless? kirjoitti:

mmoij! olen rakastunut naiseen joka on ystäväni. tapailimme vajaa vuosi sitten pari kolme kuukautta kun tutustuttiin, mutta tuli mutkia matkaan..nykyään ollaan ystäviä. hän on vähän masentunut, huono itsetuntoinen ja hänellä on vaikeita perheongelmia. ja sanoo ettei voi ajatella tällä hetkellä mitään seurustelujuttuja. sanonut myös ettei uskalla olla kenenkään kanssa koska luulee ettei kukaan kestä häntä, koska on aika vaikea seurusteltava. kertoi että pitää minusta enemmän kuin ystävästä muttei kuitenkaan romanttisessa mielessä. ja kokee että olen yhtä läheinen kun hänen seurustelukumppaninsa ovat hänelle olleet muttei vaan seurustella tai sellaista. hän on sanonut useasti että voi ehkä joskus vielä tykätä minusta. hän tekee asioita joista voisi epäillä hänellä olevan tunteita minua kohtaan, esim. huomaan hänen yrittävä tehdä minua välillä mustasukkaiseksi, etenkin silloin kun on juonut alkoholia. huomaan hänen myös olevan joskus mustasukkainen jonkun toisen naisen takia. viimeksi hän raivostui baarissa minulle ja selitti seuraavana päivänä sen johtuneen siitä kun en antanut hänelle huomiota. kerroin hänelle silloin kun oltiin baarissa ja hän sai sen raivokohtauksen että rakastan häntä ja hän sanoi ettei usko enää jos joku sanoo hänelle niin...eikä hän ole ollut vaivaantunut siitä että rakastan häntä vaikka hän ei pidä minusta sillä tavalla, hän jopa pyysi minua kertomani jälkeen mukaan sinne minne meni baarin jälkeen. olen ihan masentunut tästä tilanteesta etten voi saada hänestä enempää. ajattelen häntä koko ajan. mietin että voiko olla että hän pitääkin minusta mutta ei kerro sitä minulle koska ei oikeasti pysty tällä hetkellä seurustelujuttuihin, vai toivonko vain. Tai sitten hän ei vaan kertakaikkiaan ole musta kiinnostunut ja haluaa vaan huomiotani...toisaalta hänen mielialansa vaihtelee koko ajan. jos hän pitääkin minusta välillä ja välillä taas ei..? en tiedä mitä tehdä. yritin kerran päästää irti jotta pääsisin ylitse ja voitaisiin ehkä joskus alottaa puhtaalta pöydältä, mutten lopulta puhuttuamme pystynyt siihen. hän luulee etten välittäisi hänestä oikeasti paljon jos pystyisin luopumaan hänestä. kunpa tietäisi että voiko tästä tulla vielä jotain jos jää taistelemaan ja odottaa..voisin odottaa loputtomiin jos vai tietäisin että joskus vielä tulisi. ja eikö olisi itsekästä vain lähteä tästä pois kun toinen on tuossa jamassa, pakko se on jäädä vaikka sattuukin. ja jos en jäisi hänen ystäväkseen niin silloin hän varmaan olisikin oikeassa, en varmaan välittäisi hänestä tarpeeksi..! ahdistaa tällainen.. miltä tilanne näyttää teidän mielestänne? kiitos, että jaksoit lukea :)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu