Paha luottamuspula

Hyvin samoissa ajatuksissa mennään täälläkin, tosin itse olen aina elänyt valehtelun ilmapiirissä, siis jo lapsesta lähtien. Joten luottamuspula on aina varjostanut minun elämääni ja vaikeuttanut sosiaalisten suhteiden muodostamista kaikkiin. Kavereita on ja näin mutta ei yhtäkään ystävää, koska on vaikea päästää ketään niin lähelle että voisi jotenkin uskoutua.
Joten tottaviekööt asia vaikuttaa myös seurusteluun. Toivon että joskus kuitenkin löytäisin miehen joka saisi hajotettua nuo muurit ympäriltäni. Ihastun kyllä ja kiinnostun, mutta kun mies ihastuu ja kiinnostuu, kehuu, pyytää treffeille jne. Otan takapakkia heti ja mietin mitkä ovat hänen taka-ajatuksensa..haluaako hän vain "sitä" jne...

Jooh, tuo sinun teksti oli suoraan kun miun päästä. Itsekin otan heti takapakkia jos joku sano tykkäävänsä tai on ihastunut ja haluis enemmän. Jotenkin tuntuu että jossain tuolla sisimmässä on se pelko koko ajan että taas sattuu jos yrittää jotakin jonkun kanssa. Myös itselläni on tuo sama että on vaikea luoda uusia ihmis suhteita, siis tarkotan että hommais uusia kavereita yms. kavereita vain minullakin on, ei yhtään todellista ystävää. Kellekään en uskalla uskoutua tai luottaa niin paljon että voisin syvimpiä tuntoja kertoa. Jos joku lukija vaan osaisi auttaa miten tästä pääsisi yli niin olisin todella kiitollinen!

Monta seurustelu suhdetta on takana ja joka kerta ne on kariutunut pettämiseen/valehtelemiseen tai muuten vaan jonkinlaiseen kieroiluun, tätä on tapahtunut myös kaveri suhteissa, ovat esittäneet niin hyvää kaveria ja sitten tyly puukotus selkään, välittämättä siitä miltä se minusta on tuntunut. Tästä omasta luottamus pulasta kärsii koko minun elämä, kun en luota, en voi luoda uusia ihmissuhteita, kun en voi niitä luoda niin olen auttamatta yksin. Kavereita ja seurustelu suhde olisi kiva mutta tällä menolla näyttää loppuelämä siltä että olen yksin. Joku lukija voi ajatella että "miks ei vaan mee ulos ja tutustu uusiin ihmisiin, flirttaa jollekii kivalle miehelle, ihastu ja rakastu" se ei ole niin helppoa kun ei voi luottaa ja pelko sanoo sisällä että varmasti taas sattuu jos yrittää luoda jotakin.

Voi kuinka tutulta kuulostaa.

Itse elän paraikaa parisuhteessa, mutta mies on kova valehtelemaan ja jatkaa vaikka on jäänyt valheista kiinni.
on myös pettänyt minua.

Kunhan saan tämän suhteen poikki, en tiedä alanko enää kenenkään miehen kanssa yksiin.

Kun tuntuu että kerään ympärilleni kaikki sellaiset ihmiset jotka ensin antaa itsestään hyvän kuvan, mutta heti kun uskallat luottaa, alkaa kieroilu ja pettäminen.

Kuulostaa niin tutulta! Ihanaa, että on muitakin vaikka ongelma on inhottava. Mäkään en luota juuri keneenkään ja uusien ihmissuhteiden luominen on hankalaa. Tutustun uusiin ihmisiin hyvin mutta sen syvällisempää ystävyyssuhdetta en osaa rakentaa. En uskalla puhua tällä hetkellä kenenkään kanssa muista ongelmistani saatika tästä, ja vaivojen kanssa on ikävää jäädä yksin. Pelkään, että jos he saavat tietää he jättävät minut. Muutenkin jonkun kaverin kanssa ollessa aina ajattelen, että olen hänen mielestä ärsyttävä ja hän haluaisi olla muualla jonkun muun kanssa. En tykkää itsestäni ollenkaan.

Siinäpä se onkin, itsestäsi sinun pitää ensin oppia tykkäämää, se on kaiken perusta.