Ruotsalaisministerit: Pohjolan maiden asevoimille yhteistä sotakalustoa
Ruotsalaisministerit Carl Bildt ja Karin Enström ehdottavat Pohjolan alueen puolustusyhteistyön tehostamista. Lehtikirjoituksessaan he ehdottavat, että maat voisivat yhteisesti omistaa ja käyttää sotakalustoa.
Ruotsin ilmavoimien käyttämä JAS 39 Gripen -hävittäjälentokone. Ruotsin ilmavoimien käyttämä JAS 39 Gripen -hävittäjälentokone nousemassa Kallingen lentokentältä Etelä-Ruotsissa huhtikuussa 2011. Kuva: Patric Söderström / EPA
Ruotsin ulko- ja puolustusministerit esittävät Pohjolan maiden puolustusyhteistyön tiukentamista. Ministerien mielestä maat voisivat omistaa yhteistä puolustusmateriaalia.
Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt ja puolustusministeri Karin Enström ovat kirjoittaneet yhteisen keskusteluartikkelin Dagens Nyheter -lehteen.
Artikelissaan he kuvailevat Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan monia yhteistyön muotoja ja kansojen yhteistä arvopohjaa. Tältä perustalta yhteistyötä voisi edelleen kehittää, kokoomusministerit ehdottavat.
- Sotilaallisten resurssien yhteinen omistus ja hyödyntäminen, ns. "pooling and sharing" on keskeinen osa Ruotsin näkemystä pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä, ministerit kirjoittavat.
Ministerit hakevat tehokkaampaa resurssien hyödyntämistä, korkeampaa laatua, lisää vaikuttavuutta ja laajuutta sotilaalliseen toimintakykyyn.
- Turvallisuudella ja yhteistyöllä lähimpien naapuriemme kanssa on erityisen merkitys Ruotsille. Yhteisten intressien, arvojen sekä maantieteellisen läheisyyden myötä on luonnollista, että kehitämme yhteistä politiikkaa ja kohtaamme tulevaisuuden haasteet solidaarisesti, ministerit perustelevat ehdotustaan.
Ministerit kiinnittävät huomiota erityisesti Itämeren alueeseen niin talouden kuin ympäristönkin kannalta. Itämeren merkitys kuljetusväylänä kasvaa kaiken aikaa. Merellä kulkee päivittäin jopa 2 000 laivaa, ja maailmankaupasta jopa 15 prosenttia kulkee tavalla tai toisella Itämeren kautta.
Ruotsalaisministerit Carl Bildt ja Karin Enström ehdottavat Pohjolan alueen puolustusyhteistyön tehostamista. Lehtikirjoituksessaan he ehdottavat, että maat voisivat yhteisesti omistaa ja käyttää sotakalustoa.
Ruotsin ilmavoimien käyttämä JAS 39 Gripen -hävittäjälentokone. Ruotsin ilmavoimien käyttämä JAS 39 Gripen -hävittäjälentokone nousemassa Kallingen lentokentältä Etelä-Ruotsissa huhtikuussa 2011. Kuva: Patric Söderström / EPA
Ruotsin ulko- ja puolustusministerit esittävät Pohjolan maiden puolustusyhteistyön tiukentamista. Ministerien mielestä maat voisivat omistaa yhteistä puolustusmateriaalia.
Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt ja puolustusministeri Karin Enström ovat kirjoittaneet yhteisen keskusteluartikkelin Dagens Nyheter -lehteen.
Artikelissaan he kuvailevat Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan monia yhteistyön muotoja ja kansojen yhteistä arvopohjaa. Tältä perustalta yhteistyötä voisi edelleen kehittää, kokoomusministerit ehdottavat.
- Sotilaallisten resurssien yhteinen omistus ja hyödyntäminen, ns. "pooling and sharing" on keskeinen osa Ruotsin näkemystä pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä, ministerit kirjoittavat.
Ministerit hakevat tehokkaampaa resurssien hyödyntämistä, korkeampaa laatua, lisää vaikuttavuutta ja laajuutta sotilaalliseen toimintakykyyn.
- Turvallisuudella ja yhteistyöllä lähimpien naapuriemme kanssa on erityisen merkitys Ruotsille. Yhteisten intressien, arvojen sekä maantieteellisen läheisyyden myötä on luonnollista, että kehitämme yhteistä politiikkaa ja kohtaamme tulevaisuuden haasteet solidaarisesti, ministerit perustelevat ehdotustaan.
Ministerit kiinnittävät huomiota erityisesti Itämeren alueeseen niin talouden kuin ympäristönkin kannalta. Itämeren merkitys kuljetusväylänä kasvaa kaiken aikaa. Merellä kulkee päivittäin jopa 2 000 laivaa, ja maailmankaupasta jopa 15 prosenttia kulkee tavalla tai toisella Itämeren kautta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kanerva ehdottaa valtiosopimuksia pohjoismaisen puolustusyhteistyön kivijalaksi
Hallitus ei ottanut turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossaan kantaa puolustusmenojen tasoon vuoden 2015 jälkeen. Puolustusvoimat oli toivonut selontekoon tällaista kirjausta.
Kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) esittää pohjoismaiden välisiä valtiosopimuksia keskinäisen puolustusyhteistyön perustaksi.
Ulkoasiainvaliokuntaan kuuluvan Kanervan mukaan kansainvälisen yhteistyön lisääminen olisi osittainen vastaus puolustusvoimia uhkaavaan resurssipulaan.
Luonnollisimpana vaihtoehtona pidän ehdottamasti pohjoismaisen puolustusyhteistyön reipasta ja ehkäpä jopa radikaalia lisäämistä.
- Luotettavimpana ja luonnollisimpana vaihtoehtona pidän ehdottamasti pohjoismaisen puolustusyhteistyön reipasta ja ehkäpä jopa radikaalia lisäämistä aina siihen saakka, että meidän tulisi harikita puolustusyhteistyötä muiden pohjoismaiden kanssa valtiossopimuspohjaisesti, Kanerva sanoi perjaina Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.
Kanervan mukaan tämä takaisi sen, ettei yhteistyö jäisi pahimman mahdollisen uhan toteutuessa vain ystävyyden asteelle, vaan sopimus velvoittaisi yhteistyöhön.
Kanerva sanoo, että sopimukseen pitäisi pyrkiä ennen kaikkea Ruotsin kanssa, mutta ei näe syytä, miksi myös Norja ei voisi olla siinä mukana.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) pitää puolestaan naiivina ajatusta, että Nato-maat tekisivät sopimuksia Suomen kanssa.
- Lähinnä Ruotsi tulee kyseeseen, mutta uskon, että heille riittää tämä heidän solidaarisuuslausekkeensa. Minkäänlaista sopimusta he eivät tule meidän kanssa tekemään. Emmeköhän me jotain talvisodasta ole oppineet. 1930-luvulla vannottiin kovasti pohjoismaisen yhteistyön nimeen, mutta kun tosi paikka tulee niin kyllä meidän täytyy vain itseemme luottaa ja kehittää omia suorituskykyjämme, Niinistö sanoi.
Myös vihreiden kansanedustaja, niin ikään ulkoasiainvaliokunna jäsen, Pekka Haavisto suhtautui epäilevästi valtiosopimukseen
- Jos olisimme kriisissä tai sodassa ja meillä olisi vaikka yhteinen laivasto Ruotsin kanssa, niin pitäisi olla sopimus, miten sitä käytetään. Jos toinen maa säilyy puolueettomana ja toinen on mukana kriisissä, niin siitä ei kovin hyvää seuraa, Haavisto sanoi.
Pohjoismainen sotilasyhteistyö on huuhaata,eikä Suomen pidä missään tapauksessa lähteä lupailemaan ruotsille yhtään mitään - sillä tosi paikan tullen ruotsi pettää aina.
Ruotsi on sotilaallisesti heikko maa vaikka hyviä aseita heillä onkin,ongelma on se että ruotsista ei löydy miehiä sotimaan jos tarvis tulisi,ruotsalaiset eivät tunne erityistä isänmaallisuutta ja heiltä puuttuu maanpuolustustahto - ihan tutkittu asia.
Ja olikos se ruotsalaisministeri joka sanoi että eihän ruotsi armeijaa tarvitse,koska suomella on sellainen - se kuvastaa hyvin ruotsin asennetta.Eli ei mitään yhteistyötä ruotsin kanssa,jos ei vedenpitäviä sopimuksia tehdä - sillä ruotsi pettää aina.
Presidentin vaalikeskusteluissa Soini ehdotti pohjoismaisen yhteistyön lisäämistä. Ehdotti myös yhteisiä sotaharjoituksia.
Ehkä sekin on nyt perehtynyt asioihin paremmin.
Mieluummin Jass hävittäjät kuin Naton Hornetit.
Tohelot eivät ymmärrä Ruotsin jujua.
Se on rakentanut 200 sotahävittäjälentokonetta varastoon, joilla ei sille itselleenkään ole käyttöä. Ruotsi ei saa niitä kaupattua maailmalle. Ovat ehkä suht. kehnojakin sotahommiin. Laikki on maksanut Ruotislle maltaita.
Ruotsi haluaisi esityksillään Suomen työläiset ostamaan täysin tarpeetonta tavaraa eli kustantamaan lisähintojen kera Ruotsin kalliit sotakoneet.
Kai perusuomalaisten työläiskannattajat tajuavat sotaliiton idean järjettömyyden.
Suomella kolme vaihtoehtoa ostaa koneita. USA:n Natokoneet, Venäjä tai Ruotsi. Pidän näistä kolmesta vaihtoehdosta Ruotsia parhaana vaihtoehtona. Jarruttaa ainakin vähän hivuttautumista lähemmäs Natoa.
Ruotsillahan massiivinen sotateollisuus, suomen kannattaa ilman muuta hyödyntää tilaisuus. Katsokaa vaikka juutuubista boforssin bill 2:sen tehoa.
Kokoomuksen Salolainen haluaa pohjoismaisen puolustusliiton
Kokoomuksen Pertti Salolainen haluaa, että turvallisuuspoliittisessa keskustelussa nostetaan avoimesti esille pohjoismaisen puolustusliiton toteuttaminen.
Salolainen huomauttaa kannanotossaan, että viime vuonna Ruotsin puolustusministeri torjui hänen esityksensä.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Salolainen kysyy, olisiko aika nyt kypsä, kun Ruotsin puolustusvoimain komentajakin on todennut, ettei Ruotsi pysty yksin torjumaan suurhyökkäystä.
STT
Täällä epäillään ruotsalaisten maanpuolustus tahtoa, kysykää myös J Halla-aholta hänen lujaa tahtoa.