Onko kukaan väläyttänyt ajatusta soveltuvuustestien käytöstä pääsykokeiden sijaan korkeakoulujen haettaessa? Näin saisimme hyvin alalle soveltuvia ihmisiä varmemmin.
Kustannukset ovat pääsykokeiden osalta varmasti myös mittavat (järjestelyt, kysymysten lastiminen, itse koetilaisuudet, vastausten tarkastaminen ja pisteytys, jne), joten raha ei voi olla estämässä muutosta. Onko jokin periaatteellinen näkökulma joka estäisi soveltuvuustestien käytön?
Kiitos.
Kustannukset ovat pääsykokeiden osalta varmasti myös mittavat (järjestelyt, kysymysten lastiminen, itse koetilaisuudet, vastausten tarkastaminen ja pisteytys, jne), joten raha ei voi olla estämässä muutosta. Onko jokin periaatteellinen näkökulma joka estäisi soveltuvuustestien käytön?
Kiitos.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minkälaisia nuo soveltuvuustestit olisivat käytännössä katsoen, ja kuka päättäisi ihmisten soveltuvuuden tasosta? Miten mittaa soveltuuvuutta esim. oikeustieteelliseen, sosiaaliantropologiaan tai vaikka kielitieteeseen?
Soveltuvuutta mihin ja mille alalle?
Korkeakoulututkinto ei valmista aina mihinkään tiettyyn ammattiin. Opeksi haluavien soveltuvuutta kyllä testaillaan opettajien pääsykokeissa ja pedagogisiin haettaessa.
Korkeakoulussa opiskelija joutuu kuitenkin lukemaan kirjoja ja tekstejä ja ymmärtämään lukemaansa, joten ainakin niitä taitoja nykyinen pääsykoe mittaa ihan järkevästä syystä.
Ongelmana on juuri se, että esim. historiaa opiskeleva ei sijoitu johonkin tiettyyn ammattiin, vaan voi valita erilaisista vaihtoehdoista, tai ainakin hakea erilaisiin töihin.
Pääsykoe mittaa halua ja innokkuutta lukemiseen, ja myös sen luetun ymmärtämistä.