Käytössä käänteispalokattila. Kovemmilla pakkasilla joutuu polttamaan kaksi pesällistä puuta, jotta varaajaan saadaan lämpöä vuorokaudeksi-puoleksitoista.
Ensimmäinen pesällinen palaa hyvin, ongelmia on toisen pesällisen kanssa. Kun ensimmäinen pesällinen on palanut ja pohjalla ovat hehkuvat hiilet, lisätään yleensä noin puoli pesällistä, joskus koko pesällinen puuta. Luukku kiinni ja tämän jälkeen alkaa tapahtumaan seuraavaa:
- savukaasujen lämmöt laskevat tovin aikaa
- kattila alkaa kuulostamaan höyryveturilla ja jyminä joka kattilan sisältä kuuluu on kova ja aika pelottavan oloinen
- piipusta tulee todella paljon savua
Jos puupesän luukun avaa, pölähtää sisään iso määrä savua ja joskus pesän sisässä oleva savu syttyy palamaan. Onko näin, että toisen pesällisen puut syttyvät kokonaan palamaan ja "normaali" käänteispalokattilan palotapahtuma ei rajoitu pelkästään alaosaan? Miksi näin käy? Vai onko kyse siitä, että syttymisen yhteydessä on korvausilmaa liian vähän (kattilan tehoiksi määritetty noin 30kw, ilmanottoaukot 200mm 100mm).
Onko muilla käänteispaloisten omistajilla vastaavanlaisia ongelmia laitteen kanssa? Pelottaa, että savukaasuja kertyy niin paljon kattilan sisään, että ne räjähtävät ja poistuvat liekkinä hormiin - onkohan tällainen pelkotila aiheellinen?
Ensimmäinen pesällinen palaa hyvin, ongelmia on toisen pesällisen kanssa. Kun ensimmäinen pesällinen on palanut ja pohjalla ovat hehkuvat hiilet, lisätään yleensä noin puoli pesällistä, joskus koko pesällinen puuta. Luukku kiinni ja tämän jälkeen alkaa tapahtumaan seuraavaa:
- savukaasujen lämmöt laskevat tovin aikaa
- kattila alkaa kuulostamaan höyryveturilla ja jyminä joka kattilan sisältä kuuluu on kova ja aika pelottavan oloinen
- piipusta tulee todella paljon savua
Jos puupesän luukun avaa, pölähtää sisään iso määrä savua ja joskus pesän sisässä oleva savu syttyy palamaan. Onko näin, että toisen pesällisen puut syttyvät kokonaan palamaan ja "normaali" käänteispalokattilan palotapahtuma ei rajoitu pelkästään alaosaan? Miksi näin käy? Vai onko kyse siitä, että syttymisen yhteydessä on korvausilmaa liian vähän (kattilan tehoiksi määritetty noin 30kw, ilmanottoaukot 200mm 100mm).
Onko muilla käänteispaloisten omistajilla vastaavanlaisia ongelmia laitteen kanssa? Pelottaa, että savukaasuja kertyy niin paljon kattilan sisään, että ne räjähtävät ja poistuvat liekkinä hormiin - onkohan tällainen pelkotila aiheellinen?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Suuretkaan määrät palamatonta savukaasua ei räjähdä voimakkaasti. Tavallaan kuuluu vain tussahdus.Tuo ilmiö mitä kerroit liittynee runsaaseen kaasujen muodostukseen ja erikoisesti palokaasujen lämpötilan alentumiseen ja koko palamisreaktion häiriintymiseen.
Sitä vain ihmettelen miten tämä ilmiö on mahdollista käänteispalokattilassa? Toisaalta voi olla mahdolista , jos poltetaan säiliö hiillokselle asti. Niin, eikö parempi tapa olisi lisätä puut reilusti ennen hiillosta ja näin palaminen ei häiriinny?
Käyttöohjeissa sanotaan, että puiden lisääminen tapahtuu vasta sitten kun hiillos on enää jäljellä.
Jos noin on, niin ihmettelen kauhiast´. Vai onko niin, että nämä korkealle ylistettyjen kattiloiden palaminen häiriintyy, jos puita lisätään säiliöön ja siksi valmistaja suosittelee mahdollisimaan harvoin tätä lisäystä. Eli mahdollisimman pitkät polttojaksot.
En omista kyseistä kattilaa ja siksi kuvittelin, miten puiden lisäyksen voi suoritaa milloin vain halutessa kutebn auton tankkaamisenkin.Kunhan polttoainetta on riittävästi.
Eli ongelma taitaa olla ratkaisematon käänteispalokattilassa. Poltat vain pesällisen ja huilautat kattilaa ja taas uusi lämmityskerta. Mitä tällä foorumilla on ollut keskustelua tästä lä,mmityskerroista, niin yleinen tapa onkin miten lämmitetään joka päivä se pesällinen.
Ensiöilmaa liikaa, kaasuttaa puuta enemmän kun tosiopuolella ehditään polttamaan.
Kattilasi on ilman lambda-anturia joka ohjaa ilmamääriä oletettavasti?
Käännä ensiöpuolta pienemmälle niin ongelman pitäisi hävitä.
uteliaana kysyn, en omista käänteispalokattilaa. niin kun siis käänteispalokattila toimii puun kaasuttamisella?? Onko vaarana esim häkäpossaus jos luukkua menee availemaan?
Eikös kuitenkin käänteispalokattila oli ihan eri toimintaperiaaatteeltaan kuin alapalokattila?
Käytännössä sama periaatte mutta käänteispalossa puut poltetaa 2 kertaa eli kaasutkin poltetaan. Kyllähän se savut naamalle lyö jos luukun avaa kesken parhaan palon. Mutta siellä on ohitusluukku savulle ja sen kun avaa ja odottaa hetken niin voi ihan turvallisesti avata luukun. Onhan tuo paljon parempi ja uudenaikainen kattila. Tuskin kukaan enää puupolttoon ostaa alapaloa. Johonkin stokeri käyttöön varmaan pääasiassa menee.
Mulla ei tuollaisia ongelmia ollenkaan, mutta kattilani onkin Atmos eikä näitä suomalaisia virityksiä. Joskus harvoin kun olen lisännyt hiillokselle puita niin syttyvat hyvin ja ilman mitään jyminää. Hiillosta pitää tietysti olla reilusti eikä paria hehkuvaa kekelettä. siis joku 5cm kerros koko pohjalla. Voihan olla savuttaa sen takia kun puut eivät syty kunnolla ja palokaasut osittain palavat. Siis seuraavan kerran jätä kunnon hiillos alle niin ongelma poistuu varmasti. Ja luukkua ei saisi kesken palon availla muutenkaan. Ei se mihkään räjähdä. Pitäähän se mukavaa huminaa kun palaan oikein.
Vaikka taisi olla turha vastata kun tämä oli provo joltain viherpiipertäjältä joka pelkää pienhiukkasia :D
Epäilen juttuasi huonoksi provokaatioksi.
"kattila alkaa kuulostamaan höyryveturilla ja jyminä joka kattilan sisältä kuuluu on kova ja aika pelottavan oloinen" No heh heh mörköjä sängynalla? lepakota tapulissa?
Miksi lisätä kovillapakkasilla jollin lämpöä tarvitaan vain puoli pesällistä?
Puu palaa hyvin ja hiillokselta syttyy hienosti ja nopeaa.
Kerroppa kattila ja todennäköisesti liian pieni varaaja löytyy myös sikäli mikäli jutussa on edes totta edes pohjanpeitoksi.
Ei tommoista ongelmaa ole.....
Naisihmisenä näitä pelkotiloja helposti tulee, mutta muuten korvien väli on mielestäni reilassa :)
Kovemmilla pakkasilla tarvitaan noin puolitoista-kaksi pesällistä polttaa, jotta saadaan parintuhannen litran varaajaan lämmintä vettä talon ja ihmisten tarpeisiin.
Kattila on ariterm 25 ja tämä on ihan todellinen ongelma.
No ollaan ihan samassa puumäärässä. Minun Atmoksessa on 130 litran varasto pesä ja Aritermissa 95 litraa.
Kokeile seuraavassa lisätäytössä valita alimmiksi puiksi pienempiä ja vaikka pilkkoa alapuut hiukan pienemmiksi niin syttyvät paremmin heti palamaan. Joskus on käynyt minulla niin että joku iso puu tukkii tuon arinan reiän kokonaan ja palo hiipuu. Savukaasut kylmenee ja savutus alkaa. Normaalilla palollahan savua ei edes kunnolla tule. Kestää jonkin aikaa että puu palaa pois arinanreiän ympäriltä ja palo taas kiihtyy. Puuthan on tietysti kuivia. Sen olen huomannut että mäntypuu vaatii enemmän ilmaa. Joudun vedonsäätimestä nostamaan yhden silmukan ketjusta jotta toimii kunnolla männyllä.
Jos mikää ei auta niin sitten yhteys valmistajaan ja saavat käydä katsomassa toimiiko kattila niin kun ovat suunnitelleet.
Kiitos avusta. Kokeillaan toisen pesällisen aloittamista pienemmillä puilla.
No ompa paska laitos jos vain 95 litraa mahtuu puuta sehän on melkein kun kaksipesä paskaa lämmittäisi! ja lisäämisen kanssakin niin tarkkaa ja vaikeaa, voi hyvänen aika sentään.
vanha arimaxin 35 malli alapalo ja mahtuu puuta kunnolla eikä väliä lisääkö hiillokselle vai onko vielä vaikka puoli pesää jäljellä! happopesä ja hyvässä kunnossa vielä varaajassa vastukset jos hajoaa! en vaihda uuteen kun huonommaksi menee.
ei räjähtele tai savuta! palaminen päässyt vauhtiin niin vesihöyryä vaan piipusta.
Se on sun ongelmasi, ei siitä ole apua tähän ongelmaan
Yhden polttokerran kokeilu tehty ja paloi kuin unelma. Laitoin toiseen pesälliseen alle ohkaisempaa puuta ja tein vielä sellaisen tempun, että hieman kouhaisin pohjalla olevaa paksuhkoa hiilikerrosta auki pohjan ilma-aukkojen kohdalta (ilman kulun maksimoiseksi). Paloi upeasti rauhassa humisten ja piipusta tuli pientä, lähes näkymätöntä savukiehkuraa, vesihöryä lie.
Tuo pohjahiililoksen kauhominen ilman ottamisen varmistamiseksi lie tarpeetonta, mutta tulipahan kokeiltua tuokin :)
Avusta kiitollinen. Pannu lämmittää taas varaajaa ja talossa on perheen hyvä olla.
Hieno homma jos oli apua. Mä laitan aina ne pienimmät puut sinne alas, tai mitä nyt sattuu olemaan kasassa niin valitsen siitä pienimmät alle. Syttyy helpommin ja saavuttaa nopeammin maksimi lämmön.
Hieno homma jos oli apua. Mä laitan aina ne pienimmät puut sinne alas, tai mitä nyt sattuu olemaan kasassa niin valitsen siitä pienimmät alle. Syttyy helpommin ja saavuttaa nopeammin maksimi lämmön.
Viestini ei ollut provo, vaan ihan asiallista keskustelua haen. Hyvissä merkeissähän tämä on edennyt, kiitokset vinkeistä.
Jos pienennän ilmansaantia ensiöilman osalta, niin silloin epäilen ettei ensimmäinen pesällinen pala kuten pitäisi. Hiillosta on ollut pohjalla niin paljon, ettei ongelma johdu riittämättömästä hiilloksesta pohjalla.
Tuskin varaaja tähän nyt mitään vaikuttaa ja tuskin on liian pieni kun joutuu lisäämään puuta vielä toisenkin pesällisen. Paremminkin liian suuri varaaja. Kattila ja varaaja pitäisi suhteuttaa toisiinsa niin saisi unohtaa tuon toisen pesällisen kokonaan. 30kW kattilalla pitäisi teoriassa pystyä lämmittämään 1800-2000l varaaja yhdellä täytöllä jos käytössä on kunnon puuta. Huonolla puulla tuo vaatii sen 1,5 pesällistä. Itsellä on 1,5m3 varaaja ja Atmoksen 32kW en voi kovillakaan pakkasilla polttaa täyttä pesää, vaikka varaajan ylälämmön päästän 40 asteeseen.
En ymmärrä näitä teorioita missä lykätään ylisuuri varaaja jollekkin 30kW kattilalle. Mieluummin se pitäisi olla toisinpäin, kattilassa pitäisi olla sitä teho reserviä eikä varaajassa, niin saataisiin lämmitystyö helpoksi kaikilla pakkasilla. Jos se järjestelmä mitoitetaan niin että suurimmalla kulutuksella riittää yksi täysi pesällinen ja sitten tarpeen mukaan vajaita pienemmällä kulutuksella. Niin koskaan ei tarvi murehtia tuosta puun lisäämisestä ja päivystää koska eka on palanut sopivaan puunlisäämis tilaan. Tämä tietysti pätee vain siihen vaihtoehtoon että haluaa päästä mahdollisimman vähällä työllä.
Millaiset ovat muut asiaan vaikuttavat tekijät:
- korvausilma-aukon koko
- termovar tms. latauspaketin asento, siirtonopeus erityisesti kiinnostaa (termovarissa on asennot 1,2,3)
Itse en saa yhdellä pesällisellä 1800litran säiliötä kauttaaltaan lämpimäksi. Jos lähtölämpötila on ylhäällä 50C, keskellä 40C ja alhaalla 40C, niin yhden pesällisen poltolla (30kW kattila) saadaan lämpötiloiksi ylös 70C, keskelle 60C ja alas 40C.
Höpö höpö, ei se nyt noin huonosti lämpiä. Tuo nyt oli provoa jos jokin. Tietysti jos kattila on yläpaloinen niin ymmärrän tuon.
Millainen termostaatti latauspaketissasi (termovar tms.) on? Onko mahdotonta olettaa 72 asteen termostaatilla tuollaisen vesimäärän (1,8m3) lämmittäminen kauttaaltaan sanotana 70 asteiseksi?
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=7&t=14096&start=0
tuolta löytänet paremmin apua kattilaonglemaasi. Samoin tuollakin on enemmän käänteispalokattiloilla lämmittäviä
http://www.puulammitys.info/