Uusi tulokas

Ajokieltohan on vähintään sen vuoden verran edellisestä kohtauksesta. Itselle tuli lähtö työpaikasta epi-diagnoosin takia, koska töissä ei pärjännyt ilman autoa. Sairauslomaa kirjotettiin työsoppari loppuun, ja sitten alkoi uusien töiden haku. Tuli myös muutto maalta kaupunkiin. Ajokortin lähdöstä tulee kohta 6 vuotta, leikkaukseen olisi ilmeisesti lähtö syksyllä, eli itelläni tulee ainakin 7 vuotta ajokortitonta aikaa. Vuorotyö tekee tästä ajokortittomuudesta vielä vaikeampaa.

Toivottavasti sulla kuitenkin lähtee lääkitys puremaan, ja saisit sen ajokortinkin takasin. Kyllähän sen elämän ilman korttiakin pakon edessä saa kulkemaan, mutta onhan se helpompaa omalla autolla.

Jotain kokemuksia: mulla tuli samalla lääkkeellä kaiken maailman ihmeellisiä oireita; nykinää, vapinaa, huonoa oloa, kohtaustuntemuksia jne. En voi sanoa mikä oli todellista mutta ainakin natrium tipahti ja varmasti osaltaan vaikutti olotilaan (tunsin huomattavaa fyysistä himoa suolaisia asioita kohtaan, eli arvot eivät tulleet yllätyksenä). Oman vaiheensa tekee varmasta kropan tottuminen lääkkeeseen, ainakin alussa nykinä-vapinat olivat voimakkaita enkä jaksa uskoa, että kaikki olisivat kohtausoireita. Mutta olen myös vakuuttunut, että Na-puutteella oli vaikutusta..no, se meni kuitenkin ohi pidemmän päälle.

Ajokielto on ollut mullakin useamman kerran mutta takaisin tuo on aina saatu, eli siitä selviää v-tutuksella (itsellä helppoa, koska en autoa kaipaa). Jos olo on riittävän kamala, veikkaan ettet edes halua istua rattiin vaikka saisitkin. Toiv tasoittuu aikanaan.

Mulla(kaan) ei ole saikkukokemuksia. Paitsi että pääasiassa suosittelevat töissä käyntiä vaikka läpi harmaan kiven. Ajokielto katvealueella on varmasti kenkkua mutten usko sillä saikkua saavan (ainakaan omien kokemusten perusteella; edes rajujen kohtausten jälkeen ei ole saikkua tarjottu:))