Veneilyn monimuotoisuus

Asiaa, jota ei ole juurikaan käsitelty tällä palstalla on (meri)veden muuttuminen uimakelvottomaksi levämassaksi. Tietysti kaikissa asuttavaissa veneissä on septit ja veneilijän aiheuttamaa vesien saastumista on yritetty vähentää valtion suosiollisella avustamisella ja veneilijöiden lompakoilla!
Yhteiskunta jätteitä on pyritty puhdistamaan, ennen mereen laskemistaan.
Mutta asia josta on vain puhuttu on maatalous, joka on todettu suurimmaksi vesien likaajaksi, saa jatkaa likaamistaa ilman mitään toimenpiteitä jatkossakaan.
Lannoiteiden laskemista vesistöön tuetaan päinvastoin valtioiden ja EU.n taholta.
Jos jossain saadaan jotain aikaiseksi, niin toinen valtio lisää kuormitusta kymmenkertaiseksi.
Mitä tekevät päättäjät? Eivät mitään! Maatalous on ollut päättäjien erityisessä suojeluksessa iankaikkisesti. Mitään harmia ja kuluja ei saa aiheuttaa maanviljelijälle. Tietysti ruokaakin pitäisi tuotaa, mutta puhtaammin.
Ehkä päättäjät ja maanviljelijät eivät veneile ja ui Itämeressä, kun eivät ole huomanneet veden muuttumista leväksi, jonka joukoon ei tee mieli mennä uimaa, eikä käyttää sitä mihinkään muuhunkaan.
28262
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 28

Vanhimmat

Jos Talvivaara olisi aiheuttanut samanlaiset päästöt, kuin mitä Aurajoen varren maatiloilta tulee joka vuosi, olisi Pekka Perä jo hirtetty aikaa sitten, kun nytkin oli jo lähellä.

Äänestä
  • Aiemmin Turkulaiset puhdistivat hieman Aurajokea kun sitä käytettiin raakaveden ottoon. Nyt vedenottamo on siirtynyt Virttaalle jolloin Aurajoki Turun kohdalla likaantuu hieman lisää. Sulamisvesien mukana ja tulvapelloilta keväällä tulevat ravinnekuormituspiikit ovat järkyttäviä. Oma venepaikka on ollut Ruissalossa kuusi vuotta ja tänä aikana vesistön paikallinen tila on myös silmämääräisesti arvioiden heikentynyt . Ruissalon kansanpuiston uimaranta on menettänyt uimarantastatuksensa huonon veden laadun johdosta. Osasyynä on varmaan myös Kakolan kalliopuhdistamo johon kerätään jätevedet suuremmalta alueelta mm. Raisiosta ja purku tapahtuu Ruissalon ränniin. Rasiion lahdella tilanne taitaa olla kehittynyt päinvastaiseen suuntaan. Kohta saavat rakentaa STX.n tontille ökyasuntoja.

    Äänestä

  • ei tee mieli uimaan kirjoitti:

    Aiemmin Turkulaiset puhdistivat hieman Aurajokea kun sitä käytettiin raakaveden ottoon. Nyt vedenottamo on siirtynyt Virttaalle jolloin Aurajoki Turun kohdalla likaantuu hieman lisää. Sulamisvesien mukana ja tulvapelloilta keväällä tulevat ravinnekuormituspiikit ovat järkyttäviä. Oma venepaikka on ollut Ruissalossa kuusi vuotta ja tänä aikana vesistön paikallinen tila on myös silmämääräisesti arvioiden heikentynyt . Ruissalon kansanpuiston uimaranta on menettänyt uimarantastatuksensa huonon veden laadun johdosta. Osasyynä on varmaan myös Kakolan kalliopuhdistamo johon kerätään jätevedet suuremmalta alueelta mm. Raisiosta ja purku tapahtuu Ruissalon ränniin. Rasiion lahdella tilanne taitaa olla kehittynyt päinvastaiseen suuntaan. Kohta saavat rakentaa STX.n tontille ökyasuntoja.

    Ikävää jos Ruissalossa veden laatu on heikentynyt viimeiset kuusi vuotta. Samana aikana nimittäin ulompana saaristossa veden laatu on parantunut. Nyt näkee taas esim. Kökarin vesillä veneen kölin, ja pohjaan pari-kolme metriä. Ei ihan yhtä kirkasta kuin 90-luvun alkupuolella, mutta reilusti kirkkaampaa vettä kuin kuusi vuotta sitten. Eikä pahoja sinileväkesiä Suomenlahdellakaan ole ollut moneen vuoteen.

    Äänestä

  • Jurristikko kirjoitti:

    Ikävää jos Ruissalossa veden laatu on heikentynyt viimeiset kuusi vuotta. Samana aikana nimittäin ulompana saaristossa veden laatu on parantunut. Nyt näkee taas esim. Kökarin vesillä veneen kölin, ja pohjaan pari-kolme metriä. Ei ihan yhtä kirkasta kuin 90-luvun alkupuolella, mutta reilusti kirkkaampaa vettä kuin kuusi vuotta sitten. Eikä pahoja sinileväkesiä Suomenlahdellakaan ole ollut moneen vuoteen.

    Luin jonkun ruotsinkielisen kirjan, jossa kerrottiin Henrik Ramsayn viimeisen veneen, Reginan matkasta saaristomerellä joskus n. vuonna -50. Erityisesti jäi mieleen veneen saapuminen Björkön lahteen. Keulaan laitettiin tähystäjä, joka alkoi luetella syvyyksiä pohjaan katselemalla. 6 metriä, 5 metriä jne. Ei taida nykyisin näkyä puoltakaan. Ohimennen mainittiin, että lahden suulla sukelteli pari pyöriäistä.

    Äänestä

Onneksi Suomenlahden ja Saaristomeren veden laatu on parantunut viime vuosina. Osin on kiittäminen Suomen maatalouden alentuneita lannoitusmääriä, erityisesti fosforin osalta: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Luonnonvarapuntari/Ymparisto1/Vesistökuormitus/Fosfori
Toisaalta Pietarin jätevesien puhdistus saattaa olla vielä suurempi tekijä tähän.

Itämeren pääaltaan osalta ongelmat eivät ole hellittäneet, mutta minkäs me Puolan maataloudelle voimme?

Kannattaisiko siis antaa tuotanto Puolaan, josta saamme halvemmalla vai tuottaa itse jolloin voidaan jotenkin vaikuttaa tuotantotapaan?

Äänestä

Maataloutta voidaan aina syyttää, mikä osin pitää paikkansa. Tosin nykyisen täsmälannoitustekniikan aikana pelloille ajettava lannoitemäärä on varmaan puolet siitä, mitä -70-luvulla sinne kylvettiin! -ja silti meren tilanne huonontunut!?

Jos ajatellaan tuulia ja merivirtoja itämerellä:
Suomenlahdella virtaus länteenpäin, ja Balttianmerellä (Itämereksikin kutsuttu, vaikka, lännessä) virtaukset kohti pohjoista/koillista...

Tästä voi tyhmempikin päätellä, minne ryssän paskat oikein ajautuu...

Äänestä
  • turha venäläisiä pelkästään on syyttää. Kyllä meidän saaressa ainakin ilman tutkimistakin näkee, että pistekuormituksella on valtava merkitys. Eli noin 20-25v sitten tulleet lohenkasvatusaltaat aiheuttavat rehevöitymistä lähiympäristössään. Miksi ei näitä kielletä sisäsaaristossa? Työllistävä vaikutus ei ole kuin muutama (ehkä muutama sata välillisesti) maajussia. Ja varmasti lannoitusta muutenkin voitaisiin vähentää / estää mereen joutumista, jos vain todellista tahtoa olisi! Nythän jo Kepun Sirkka-Liisa Anttila ehti varoittelemaan, ettei vaan pilata hyviä maataloussuhteita Ranskan kanssa, kun Suomi aikoo selvittää telakka-asian tukipäätöksiä komissiolla. Pelätään maataloustukien menevän.

    Äänestä

  • Jo ennen Pietarin uusien puhdistamojen käyttöönottoa fakta oli kyllä se, että Suomen rannikoiden suurin pilaaja oli suomalainen maanviljelys. Mutta sitähän ei tässä jyväjemmareiden ja paskavarpaiden pyhässä maassa saanut ääneen sanoa.

    Äänestä

  • 10+2 kirjoitti:

    Jo ennen Pietarin uusien puhdistamojen käyttöönottoa fakta oli kyllä se, että Suomen rannikoiden suurin pilaaja oli suomalainen maanviljelys. Mutta sitähän ei tässä jyväjemmareiden ja paskavarpaiden pyhässä maassa saanut ääneen sanoa.

    Olet väärässä. On saanut sanoa. Myös viljelijät ovat heränneet asiaan, osin hyvin onnistuneen ympäristötukijärjestelmän ansiosta. Tästä yhtenä todisteena on ravinnetaseiden korjautuminen eli ylilannoituksen loppuminen.

    Aiemmin linkatun fosforitaseen lisäksi typpitase on korjaantunut huomattavasti:
    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Luonnonvarapuntari/Ymparisto1/Vesistökuormitus/Typpi

    Äänestä

  • 10+2 kirjoitti:

    Jo ennen Pietarin uusien puhdistamojen käyttöönottoa fakta oli kyllä se, että Suomen rannikoiden suurin pilaaja oli suomalainen maanviljelys. Mutta sitähän ei tässä jyväjemmareiden ja paskavarpaiden pyhässä maassa saanut ääneen sanoa.

    Todista väitteesi !

    Joskus -90-luvulla kaupunkilaiset (koiranpaskaantallojat) syyttivät myös maanviljeliöitä (en todellakaan ole maanviljelijä), mutta kun silloinen maatalousministeri löi facktat pöytään, mistä ne maatalouten "päästöt" johtui, hiljenivät "suu auki huutajat"...

    Niin, suuri syy oli, että kaupunkilaisten paskat levitettiin pelloille!!!
    Olis visiin ollut parempi levittää ne pitkin katuja ja puistoja...

    Äänestä

  • skiglaaja. kirjoitti:

    turha venäläisiä pelkästään on syyttää. Kyllä meidän saaressa ainakin ilman tutkimistakin näkee, että pistekuormituksella on valtava merkitys. Eli noin 20-25v sitten tulleet lohenkasvatusaltaat aiheuttavat rehevöitymistä lähiympäristössään. Miksi ei näitä kielletä sisäsaaristossa? Työllistävä vaikutus ei ole kuin muutama (ehkä muutama sata välillisesti) maajussia. Ja varmasti lannoitusta muutenkin voitaisiin vähentää / estää mereen joutumista, jos vain todellista tahtoa olisi! Nythän jo Kepun Sirkka-Liisa Anttila ehti varoittelemaan, ettei vaan pilata hyviä maataloussuhteita Ranskan kanssa, kun Suomi aikoo selvittää telakka-asian tukipäätöksiä komissiolla. Pelätään maataloustukien menevän.

    Kalakasseissahan on ympäristökuormitus valtavasti vähentynyt kymmenessä vuodessa. Niissä osataan nykyisin antaa ruokaa vain tarpeellinen määrä. Ja ruokakin on vähän rehevöittävää. Näin se on, kun on joku muu ala kuin maanviljelys, kritiikki otetaan todesta ja tehdään parannuksia, vaan pelloilta saa valuttaa fosforia aivan mielin määrin veteen.

    Äänestä

  • Bossu kirjoitti:

    Kalakasseissahan on ympäristökuormitus valtavasti vähentynyt kymmenessä vuodessa. Niissä osataan nykyisin antaa ruokaa vain tarpeellinen määrä. Ja ruokakin on vähän rehevöittävää. Näin se on, kun on joku muu ala kuin maanviljelys, kritiikki otetaan todesta ja tehdään parannuksia, vaan pelloilta saa valuttaa fosforia aivan mielin määrin veteen.

    Peltoviljelyssähän on ympäristökuormitus valtavasti vähentynyt kymmenessä vuodessa.
    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Luonnonvarapuntari/Ymparisto1/Vesistökuormitus/Fosfori
    Pelloilla osataan nykyisin antaa ravinteita vain tarpeellinen määrä. Ja lannoitekin on vähän rehevöittävää. Näin se on, kun on joku muu ala kuin kalankasvatus, kritiikki otetaan todesta ja tehdään parannuksia, vaan lohialtaista saa valuttaa fosforia aivan mielin määrin veteen.

    Äänestä

Ote linkistäsi "Fosforilannoitusta voidaan siis edelleen vähentää satotason kärsimättä. Kotieläintuotannon alueilla on tarpeen päästä lannan sisältämän fosforin tehokaampaan hyödyntämiseen. Maitotilojen fosforitasetta voidaan laskea jopa reilusti alle puoleen nykyisestä vähentämällä oleellisesti tai lopettamalla kokonaan fosforilannoitus".

Vesistön tilaan alentunut lannoitteiden käytön vähentyminen ei ole toistaiseksi vaikuttanut positiivisesti. Maaperään kymmenien vuosisen aikana sitoutuneet ravinteet jatkavat vesistön kuormittamista. Valuma-altaita, kosteikkoja ja peltojen suojavyöhykkeitä pitäsii lisätä. Saaristomerellä tehtyjen tutkimusten mukaan vesistön tila on viiemeisen kuuden vuoden aikana heikentynyt. Suurimpana yksittäisenä tekijänä on nimenomaan maatalous.

http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/varsinaissuomenely/Ajankohtaista/Julkaisut/Documents/Varsinais-Suomen ELYn julkaisuja 2011/6_2011 sivut 89-116.pdf
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=94690&lan=fi

Äänestä
  • "Vesistön tilaan alentunut lannoitteiden käytön vähentyminen ei ole toistaiseksi vaikuttanut positiivisesti."

    Olikos siis turhanpäiväistä, olisiko pitänyt jatkaa fosforin kylvämistä kuten aikoinaan?

    Kiitos linkistä, ihan mielenkiintoista. Etenkin nuo kuvaajat veden näkösyvyyden (sameuden) muutoksista. Tutkija on vaan vetassut PNS-suoran havaintopisteistä alkaen 70-luvulta. Oletus on ollut että muutos on lineaarinen, ja vain yhteen suuntaan. Siis kuva 43c, jonka pisteet kyllä vastaavat omiakin havaintojani. Vesi sameni vuoteen 2005 saakka jonka jälkeen veden kirkkaus on lisääntynyt. PNS-suora tietysti jatkaa omaa härkäpäistä suuntaansa huolimatta muutamasta "sopimattomasta" pisteestä, tuossahan havainnot loppuvat vuoteen 2009. Omien havaintojeni mukaan tuo hyvä suunta on jatkunut myös 2010-2012, ja vesi alkaa olla oikeasti kirkasta, vaikka ei ihan samoissa vielä kuin 90-luvun alussa.

    Hieno suunta kuitenkin, ja minun mielestäni on hyvä että lannoitustasoja on alennettu!

    Äänestä

  • Jurristikko kirjoitti:

    "Vesistön tilaan alentunut lannoitteiden käytön vähentyminen ei ole toistaiseksi vaikuttanut positiivisesti."

    Olikos siis turhanpäiväistä, olisiko pitänyt jatkaa fosforin kylvämistä kuten aikoinaan?

    Kiitos linkistä, ihan mielenkiintoista. Etenkin nuo kuvaajat veden näkösyvyyden (sameuden) muutoksista. Tutkija on vaan vetassut PNS-suoran havaintopisteistä alkaen 70-luvulta. Oletus on ollut että muutos on lineaarinen, ja vain yhteen suuntaan. Siis kuva 43c, jonka pisteet kyllä vastaavat omiakin havaintojani. Vesi sameni vuoteen 2005 saakka jonka jälkeen veden kirkkaus on lisääntynyt. PNS-suora tietysti jatkaa omaa härkäpäistä suuntaansa huolimatta muutamasta "sopimattomasta" pisteestä, tuossahan havainnot loppuvat vuoteen 2009. Omien havaintojeni mukaan tuo hyvä suunta on jatkunut myös 2010-2012, ja vesi alkaa olla oikeasti kirkasta, vaikka ei ihan samoissa vielä kuin 90-luvun alussa.

    Hieno suunta kuitenkin, ja minun mielestäni on hyvä että lannoitustasoja on alennettu!

    Korjataan vielä omaa tekstiä, kun tarkemmin katsoin niin viimeinen havainto noissa kuvaajissa on vuodelta 2008, eli viimeiset kolme pistettä ovat ne jotka poikkeavat aiemmasta trendistä.

    Jos palstalla on muitakin jotka ovat oikeasti veneilleet saaristomerellä niin tiedätte että viime- ja toissakesänä vesi oli jo kirkasta. Minusta se on hienoa.

    Äänestä

  • Jurristikko kirjoitti:

    "Vesistön tilaan alentunut lannoitteiden käytön vähentyminen ei ole toistaiseksi vaikuttanut positiivisesti."

    Olikos siis turhanpäiväistä, olisiko pitänyt jatkaa fosforin kylvämistä kuten aikoinaan?

    Kiitos linkistä, ihan mielenkiintoista. Etenkin nuo kuvaajat veden näkösyvyyden (sameuden) muutoksista. Tutkija on vaan vetassut PNS-suoran havaintopisteistä alkaen 70-luvulta. Oletus on ollut että muutos on lineaarinen, ja vain yhteen suuntaan. Siis kuva 43c, jonka pisteet kyllä vastaavat omiakin havaintojani. Vesi sameni vuoteen 2005 saakka jonka jälkeen veden kirkkaus on lisääntynyt. PNS-suora tietysti jatkaa omaa härkäpäistä suuntaansa huolimatta muutamasta "sopimattomasta" pisteestä, tuossahan havainnot loppuvat vuoteen 2009. Omien havaintojeni mukaan tuo hyvä suunta on jatkunut myös 2010-2012, ja vesi alkaa olla oikeasti kirkasta, vaikka ei ihan samoissa vielä kuin 90-luvun alussa.

    Hieno suunta kuitenkin, ja minun mielestäni on hyvä että lannoitustasoja on alennettu!

    Oletetaan, että kerron vaimolle vähentäneeni vieraissa käymistä puoleen aiemmasta. Sitten kysyn, että eikös tämä olekkin erinomainen asia, vai olisiko hänen mielestä muka pitänyt jatkaa aiempaan tahtiin. Mitähän mahtaa vaimo vastata?

    No onhan se tietysti vähemmän negatiivista että kuormitus on vähentynyt.

    Äänestä

  • vieraissa kirjoitti:

    Oletetaan, että kerron vaimolle vähentäneeni vieraissa käymistä puoleen aiemmasta. Sitten kysyn, että eikös tämä olekkin erinomainen asia, vai olisiko hänen mielestä muka pitänyt jatkaa aiempaan tahtiin. Mitähän mahtaa vaimo vastata?

    No onhan se tietysti vähemmän negatiivista että kuormitus on vähentynyt.

    Negatiivista on rakkauden väheneminen!

    Moni nainen on jäänyt ilman :(

    Tosi kielteistä on myös mennä vaimolle kertomaan, jos yhtään epäilet ettei tykkää miehensä laupeudentöistä.

    Äänestä

  • >> Vesistön tilaan alentunut lannoitteiden käytön vähentyminen ei ole toistaiseksi vaikuttanut positiivisesti

    Äänestä

"Jos ajatellaan tuulia ja merivirtoja itämerellä:
Suomenlahdella virtaus länteenpäin, ja Balttianmerellä (Itämereksikin kutsuttu, vaikka, lännessä) virtaukset kohti pohjoista/koillista..."

Jos tuo pitäisi paikkaansa niin Suomenlahti olisi jo tyhjä ja kävellen pääsisi Tallinnaan. Toisaalta Pohjanmaa olisi hukkunut jo aikoja sitten jos Itämeren vedet vain sinne virtaisivat ;)

Äänestä
  • Voi itku...lukee, muttei ymmärrä...

    Äänestä

Ongelmana on vieläkin se, että vesistöihin lasketaan jätevesiä. Pääkaupunkiseudullakin mereen lasketaan kaikki jätevedet, suurempia kokkareita sihdataan, mutta putken päästä pulppuaa mereen kuitenkin suuria määriä erilaisia myrkyllisiä aineita. Vantaanjoen latvavesillä lasketaan sateiden aikana puhdasta paskavettä miljoonia litroja, eikä yksikään viranomainen siitä säikähdä " Kyllä se kalakanta siitä pian palautuu" Kuulin tälläisenkin lauseen eräältä ympäristöviranomaiselta.

Äänestä

Ainahan parannettavaa on, mutta suomalaisen vesistönsuojelun tason nihilointi tyyliin: "Pääkaupunkiseudullakin mereen lasketaan kaikki jätevedet, suurempia kokkareita sihdataan..." osoittaa täyttä asiantuntemattomuutta tai tarkoituksellista mustamaalausta. Se, että maatalous on 90-luvulta lähtien ollut merkittävin päästölähde Suomessa johtuu siitä että pistekuormituslähteistä (asutuskeskukset ja teollisuus) tulevat päästöt on saatu minimiin. Jos joku muistaa millainen tilanne oli esim. 70-luvun alkupuolella Etelä-Saimaalla, niin voi hoksata eron.

Eikä tämä tarkoita sitä, ettenkö myös minä kannattaisi ravinnepäästöjen rajoittamista entisestään. Asiantuntemattomuus ja saavutettujen tulosten mitätöinti tunteisiin vetoavalla nettikirjoittelulla ei vain auta itse asiaa yhtään eteenpäin!

Äänestä
  • Valhe, emävalhe, tilasto.
    Vaikka kuinka hienosti sanoja väännetään, niin jäljelle jää vain se, että mereen ei voi mennä uimaan, vaikka olisi kuuman päivän takia välttämätön pakko.
    Levien esiintymiestä vielä. Eniten leviä on esiintynyt avomeren (saaristomeren) ulkoreunalla. Sisempänä vähemmän. Joku väitti muuta. Saattaa olla mahdollista löytää lahti jossa voi uida, jos lahti avautuu poispäin tuulensuunnasta.
    Oli aika, jolloin leviä ei niinkään esiintynyt, vesi oli kirkkaanpaa ja verkosta sai turskia. Ei enää ole. Paras pohjanäkyvyys on aikaisin keväällä, jolloin ilmeisesti leviä on vähemmän. Lisäksi osa (sini)levistä on myrkyllisiä. Ja mitä siitä sitten seuraa?
    Kokemusta saaristomerellä veneilystä on 50 - luvulta lähtien. Huonompaan suuntaa on kokoajan menty. (Levien suhteen). Muuten joltain osin on mahdollisesti paranemistakin tapahtunut.

    Äänestä

  • Mikael Agricola kirjoitti:

    Valhe, emävalhe, tilasto.
    Vaikka kuinka hienosti sanoja väännetään, niin jäljelle jää vain se, että mereen ei voi mennä uimaan, vaikka olisi kuuman päivän takia välttämätön pakko.
    Levien esiintymiestä vielä. Eniten leviä on esiintynyt avomeren (saaristomeren) ulkoreunalla. Sisempänä vähemmän. Joku väitti muuta. Saattaa olla mahdollista löytää lahti jossa voi uida, jos lahti avautuu poispäin tuulensuunnasta.
    Oli aika, jolloin leviä ei niinkään esiintynyt, vesi oli kirkkaanpaa ja verkosta sai turskia. Ei enää ole. Paras pohjanäkyvyys on aikaisin keväällä, jolloin ilmeisesti leviä on vähemmän. Lisäksi osa (sini)levistä on myrkyllisiä. Ja mitä siitä sitten seuraa?
    Kokemusta saaristomerellä veneilystä on 50 - luvulta lähtien. Huonompaan suuntaa on kokoajan menty. (Levien suhteen). Muuten joltain osin on mahdollisesti paranemistakin tapahtunut.

    Joo, turskia tuli täälläkin 70-luvun lopulla kun se suuri suolavesipulssi nosti Suomenlahdenkin suolapitoisuutta. Vanhat ukot tuskailivat kun mokoma mamu-kala tulee sotkemaan verkot, kuka sitä viittii suuhunsa laittaa, rumakin on kun mikä! 60-luvulla, eikä yleensäkään noiden ukkojen aiemman elämän aikana ole turskista ollut riesaa. Eikä ole enää, koska isoja suolavesipulsseja ei ole sen koommin tullut.

    Joo, jos muistat jutut 50-luvulta lähtien niin muistat kuinka vesi oli kirkasta eikä ollut turskan turskaa ;) Aika kultaa muistot. Kuten sanoin jo aiemmin, suurimmat sinileväongelmat viime vuosina on ollut Itämeren pääaltaalla. Sama kuin havaintosi, eniten leviä on esiintynyt avomeren ulkoreunalla. Sen osalta taas Suomen päästöt ovat pikkujuttu, jos verrataan Puolaan jonka maatalous on 10 kertaa suurempi (n. 20 milj. ha vs. 2 milj.) ja ravinnevalumat myös pistekuormituksena monin verroin meikäläisiä suuremmat.

    Enkä edelleenkään sano etteikö asioita pitäisi parantaa edelleen, ja omia asioita on helpointa parantaa. Olen kuitenkin optimisti, ja viime vuosien hyvä vedenlaatu Suomenlahdella ja Saaristomerellä on ilahduttanut minua. Viime vuosikymmenen alkupuoli ja keskivaiheet olivat kaikista surkeita, olen minäkin hernerokassa seilannut. Työstä on ollut hyötyä ja jatketaan siis samaan suuntaan, parannetaan ravinnetasetta viljelyssä, tehdään suojakaistoja, kosteikkoja laskeutusaltaiksi jne. Toivon että optimismini on perusteltua, eikä vain ilmasto-olosuhteista tai muusta johtuvaa kausivaihtelua. Veden kirkastuminen ei kuitenkaan ole ollut vain yhden vuoden juttu vaan tuntuu että viimeiset viisi vuotta on menty vuosi vuodelta parempaan suuntaan.

    Äänestä

On totta, että maatalous on iso rehevöittäjä, mutta se ei pidä paikkaansa että sillä taholla ei olisi tehty mitään Suomessa. On suoja-alueita, lannoitteiden täsmälaskentaa, sängelle jättö talveksi jne. Maatalouksista suurin Itämeren rehevöittäjä on Puola. Silti kaikki hajakuormitus lisää kuormaa alueellisesti, eli kaikki turha pois vedestä

Äänestä
  • Mutta paljon voisi vielä tehdä lisääkin. Eli suoja-alueet niin isoksi, ettei jokiin ja vesistöihin mene mitään. Mutta,kun maanomistajille on viljelyalat niin tärkeitä, ettei "muutamaa" tarvittavaa lisämetriä voi supistaa vesistöjen reunoilta lisää. Ei Puolan ravinteet Saaristtomerta rehevöitä. Kyllä se on omat päästöt: maanviljely, kalankasvatus, asutus. Jos vain tahtoa löytyisi, olisi helppoa vähentää omia päästöjä vesistöön. Maatalous voisi tässä olla se edelläkävijä, jolloin suomalainen "ruoka" todella voisi saada sille kuuluvan arvostuksen. Itse ostan ainakin Arlalta maidon vielä pitkään.

    Äänestä

  • pettynyt. kirjoitti:

    Mutta paljon voisi vielä tehdä lisääkin. Eli suoja-alueet niin isoksi, ettei jokiin ja vesistöihin mene mitään. Mutta,kun maanomistajille on viljelyalat niin tärkeitä, ettei "muutamaa" tarvittavaa lisämetriä voi supistaa vesistöjen reunoilta lisää. Ei Puolan ravinteet Saaristtomerta rehevöitä. Kyllä se on omat päästöt: maanviljely, kalankasvatus, asutus. Jos vain tahtoa löytyisi, olisi helppoa vähentää omia päästöjä vesistöön. Maatalous voisi tässä olla se edelläkävijä, jolloin suomalainen "ruoka" todella voisi saada sille kuuluvan arvostuksen. Itse ostan ainakin Arlalta maidon vielä pitkään.

    "Itse ostan ainakin Arlalta maidon vielä pitkään."
    Oletko nyt aivan varma että Ruotsissa ja Tanskassa on suuremmat suojavyöhykkeet ja pienempi lannoitteiden käyttömäärät kuin Suomessa? Vai onko parempi että naapurimaat paskaavat Itämerta. Eikö kannattaisi panostaa omaan tuotantoon, sen ympäristöasioihin olisi paljon helpompi vaikuttaa?

    No, Arlan maito voi olla suomalaista, ostivat nääs Ingmanin jolla on kotimaisia tuottajia. Varmemmin siirrät päätösvallan tuotantotavasta ulkomaille ostamalla Lidlistä UHT maitoa, se on todennäköisemmin puolalaista kuin suomalaista.

    Äänestä

Tuo Arla onkin vain protesti Valion hintamonopolia vastaan sekä yleisesti Suomen ylituettua ja suojeltua maataloutta vastaan. Samalta se maito maistuu Ranskasta, Ruotsista, Hollannista ostettunakin. Se on eriasia onko järkevää tuoda, luultavasti on, koska Valion tuotteissa on välistä vetäjiä liikaa. Eipähän Hollannista tai Ranskasta tuotu maito ainakaan saastuttaisi tuotettaessa Suomen vesistöjä, ainakaan suoranaisesti (välillisesti varmaankin).

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Mikael Agricola kirjoitti:

Asiaa, jota ei ole juurikaan käsitelty tällä palstalla on (meri)veden muuttuminen uimakelvottomaksi levämassaksi. Tietysti kaikissa asuttavaissa veneissä on septit ja veneilijän aiheuttamaa vesien saastumista on yritetty vähentää valtion suosiollisella avustamisella ja veneilijöiden lompakoilla!
Yhteiskunta jätteitä on pyritty puhdistamaan, ennen mereen laskemistaan.
Mutta asia josta on vain puhuttu on maatalous, joka on todettu suurimmaksi vesien likaajaksi, saa jatkaa likaamistaa ilman mitään toimenpiteitä jatkossakaan.
Lannoiteiden laskemista vesistöön tuetaan päinvastoin valtioiden ja EU.n taholta.
Jos jossain saadaan jotain aikaiseksi, niin toinen valtio lisää kuormitusta kymmenkertaiseksi.
Mitä tekevät päättäjät? Eivät mitään! Maatalous on ollut päättäjien erityisessä suojeluksessa iankaikkisesti. Mitään harmia ja kuluja ei saa aiheuttaa maanviljelijälle. Tietysti ruokaakin pitäisi tuotaa, mutta puhtaammin.
Ehkä päättäjät ja maanviljelijät eivät veneile ja ui Itämeressä, kun eivät ole huomanneet veden muuttumista leväksi, jonka joukoon ei tee mieli mennä uimaa, eikä käyttää sitä mihinkään muuhunkaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu