Olen aivan umpi ihastunut itseäni vanhempaan naiseen. Koen hänet paljon "aikuisemmaksi" ja rauhallisemmaksi kuin itseni. Jotenkin aistin välillä että pientä vasta kaikua sieltä suunnalta tulee, mutta en voi kuitenkaan olla varma. En halua paljastaa tunteitani koska pelkään kahta asiaa:
1. Hän tuntee samoin, aloitamme tapailemaan vapaa-ajalla, jossain vaiheessa suhteemme kariutuu, ja menetän hyvän työkaverin.
2. Tai hän ei tunnekaan samalla tavalla ja kiusallisen tilanteen takia menetän jälleen hyvän työkaverin.
Ensimmäisestä kohdasta voin tosian todeta, että olen päässäni miettinyt tuhansia kertoja millaista suhteemme olisi ja tajunnut ettei se kuitenkaan voisi toimia, koska olemme niin erilaisia.
Silti kaikesta huolimatta, en ole näitä tuntemuksia pystynyt tukahduttamaan, aina kun yhteiset työhetkemme päättyvät on mulla todella tyhjä olo. Päädyn tarkistamaan koska meillä on seuraavan kerran samoihin aikoihin töitä ja jään odottelemaan juuri sitä työvuoroa. Voi perkel* että olen sekaisin...
1. Hän tuntee samoin, aloitamme tapailemaan vapaa-ajalla, jossain vaiheessa suhteemme kariutuu, ja menetän hyvän työkaverin.
2. Tai hän ei tunnekaan samalla tavalla ja kiusallisen tilanteen takia menetän jälleen hyvän työkaverin.
Ensimmäisestä kohdasta voin tosian todeta, että olen päässäni miettinyt tuhansia kertoja millaista suhteemme olisi ja tajunnut ettei se kuitenkaan voisi toimia, koska olemme niin erilaisia.
Silti kaikesta huolimatta, en ole näitä tuntemuksia pystynyt tukahduttamaan, aina kun yhteiset työhetkemme päättyvät on mulla todella tyhjä olo. Päädyn tarkistamaan koska meillä on seuraavan kerran samoihin aikoihin töitä ja jään odottelemaan juuri sitä työvuoroa. Voi perkel* että olen sekaisin...
Vastaukset 12
Vanhimmat
Minä olen ihastunut nuorempaan mieheen, mutta en ikinä menisi tyrkyttämään itseäni; Irvailuja puumanaisista tulee muutenkin joka tuutista. Voi, voi kunpa tämä minun nuorempi mieheni tuntisi samoin ja kertoisi siitä.
Erilaisuus ei aina välttämättä ole kiveen kirjoitettu. En tiedä millä tavalla tuo erilaisuus korostuisi teidän suhteessa, mutta itse uskon siihen että jos tunteet on aitoja toista kohtaan niin itse olisin täysin valmis elämään rakastamani miehen rinnalla niin että erilaisuus ei tuota suhdetta kaataisi, mutta sitä odottaisin kyllä myös mieheltä. Elikä kompromisseja molemmilta, yhteisesti sovittuja asioita jos on jotain kinkkisempiä juttuja, vapautta tehdä omia juttuja (joka paikkaan ei aina tarvitse mennä yhdessä, vai? ) jne.
Tunnetko hyvin tuon työkaverisi?
Voisithan sä joskus udella hänen mielipiteitään työpaikkasuhteista. Lähdet liikkeelle vaikka vaan kysymällä onko hän ikinä työskennellyt paikassa jossa on seurusteleva pari. Siitä voit sitten vaikka edetä siihen että voisiko hän itse seurustella työkaverin kanssa. Voisit ehkä jopa saada pieniä vihjeitä :)
Itse olen ollut joskus tilanteessa jossa työkaveri oli ihastunut minuun ja toi sen myös tietoisuuteeni. Itselläni ei ollut minkäänlaisia tunteita häntä kohtaan, hän oli minulle työkaveri muiden joukossa. Asia ei kuitenkaan ikinä vaikuttanut meidän väleihimme vaan pystyimme loppuun asti työskentelemään rinnakkain ja hyvissä väleissä molemminpuolista kunnioitusta osoittaen :)
Nyt minä olen totaalisen ihastunut työkaveriini, mutta en uskalla lähestyä asian tiimoilta. Ja tässä voin yhtyä täysin hurletkun kirjoitukseen. En halua puumanimitystä sen tähden että olen ensimmäisen kerran mennyt ihastumaan itseäni selvästi nuorempaan mieheen. Siksi toivoisinkin miehen tekevän aloitteen jos häntä kiinnostaa.
Täytyy tosiaan todeta että se uskallus tuntuu olevan se isoin haaste. Olen aika sosiaalinen ihminen ja pystyn kyllä ihastukseni myöntämään kasvokkain. Mutta en tässä tilanteessa. Olen toki miettinyt myös millaista olisi seurustella hänen kanssaan. Tiedän että voisi olla mahdollista saada se toimimaan, mutta se olisi vaikeaa ja tässä kohtaa se uskallus astuu taas esiin (ensimmäinen kerta ku tuntuu että en taida uskaltaa ottaa asiaa puheeksi). Kohta ei kyllä ole muita mahdollisuuksia, koska niin pitkään olen näin jo tuntenut. Eikä se ole helppoa nuorelle miehellekään mennä vanhempaa naista piirittämään. Nauraa vielä päin naamaa tälläiselle "räkänokalle". Mutta tosiaan onko se sitten huonompi asia kuin se että odotan ja ihmettelen mitä tehdä. Ken tietää...
Onko se nainen paljonkin vanhempi kuin sinä? Mä antaisin paljon, jos eräs nuorimies uskaltaisi avata keskustelun. Itse en uskalla nim.Kokeile edes mainitsemasta syystä, sitä vaan kokee olevansa niin vanha.
Kirjoituksestasi paistaa nyt kyllä vahvasti tuo ettet ole tosissasi kiinnostunut henkilöstä. Onko kyse sitten enemmän fyysisestä kiinnostuksesta, vaikuttaisi siltä vai mikä sitten saa sinut ajattelemaan häntä tuollain? Ehkä onkin sitten parempi ettet ota asiaa puheeksi jos et itsekään usko suhteella olevan tulevaisuutta. Pitää kuitenkin muistaa että kaikki eivät ehkä iän kertyessä haluaisi enää "leikkiä"tai "kokeilla" vaan etsivät sitä loppuelämän kestävää suhdetta (itse ainakin).
Hän on selkeästi vanhempi, ei puhuta mistään parista vuodesta. Ja varmuudella voin sanoa että kyse ei ole pelkästään fyysisestä kiinnostuksesta. Ikäeromme ja erilaisuutemme kuitenkin tuo mulle sen tunteen että se suhde saattaisi kaatua helpommin kuin muut. Kaikkein vähiten haluan häntä millään tapaa loukata, joka on jälleen yksi syy siihen miksi en ole tunteitani paljastanut, enkä välttämättä koskaan paljastakaan. En kirjoittele paljon tälläisille palstoille, mutta nyt halusin todella nähdä erilaisia mielipiteitä tilanteestani. Siitä varmaan kaikki ovat samaa mieltä, että helppo se ei ole.
Kerro tunteistasi rohkeasti, ikä ei ole este.
Olen itse ihastunut minua selvästi nuorempaan mieheen. En uskalla kertoa hänelle koska ajattelen, että hän pitää minua ikäloppuna ja pelkään kohdata hänet (olen hänen kanssaan tekemisissä viikoittain) sen jälkeen jos tulisin torjutuksi. Sitten ajattelen, että hän ajattelee, että pidän häntä "penskana". Muutamat läheiset ihmiset ovat sanoneet minulle, että myös hän nauttii seurastani ja välittää minusta ainakin jolloin tapaa kun olen kertonut hänen käyttäytymisestään.
Olen kanssasi täysin samaa mieltä-helppoa se ei ole.
Kannattaisi kertoa tunteensa edes jollain tavoin suoraan. Voisiit ehkä olla se mies johon itse olen ihastunut syvästi mutta pelkään pahoin ettei tämä nuorempi mies ole oikeasti kiinnostunut minusta vaikka on pitänyt sellaista silmäpeliä että riittää. Oletko tummahiuksinen ja vihreäsilmäinen ja nainen vaaleahiuksinen? Vantaalla?
En ole Vantaalta riittänee vastaukseksi? En myöskään omista vihreitä silmiä :).
Mikä teissä on "erilaista"? Paljonko teillä on ikäeroa? Se on ehkä tärkein kysymys. Ikäero ei usein ole ongelma parisuhteen keston ja onnistumisen kannalta (ehkäpä 20 vuotta voi jo jossain määrin olla ongelmana?) vaan se, että pari on todella erilainen ajatusmaailmaltaan ja tavoiltaan. Ikäeroon kiinnittää alussa huomion, mutta jo kuukauden jälkeen ei edes muista koko ikäeroa. Tiedän monta paria, joilla ikäeroa on 8-14 vuotta ja suhde on kestänyt. Tiedän pareja, joilla ikäero on vain vuoden pari ja suhde ei ole kestänyt. Enemmän suhteessa on tärkeää samat arvot, kiinnostuksen kohteet, asenteet ja tavat.
Sinuna kertoisin ja näyttäisin tunteet avoimesti. Naiset halauvat sitä! Loppujen lopuksi et menetä siinä mitään, mutta siinä voit menettää, jos et kerro niitä.
AP, Tampere ja ruskeasilmäinen?
Ikäeroa on n. 9 vuotta. Suurimmat erilaisuudet tulee juuri tuon ikäeron takia. En kuitenkaa voi sanoa varmuudella että olemmeko tosiaan "liian" erilaisia. Ehkä siitä vain pitäisi puhua hänelle ja yhdessä sitten ratkoa mitä tehdä. Jos hänellä siis edes on tunteita mua kohtaan.
Ei ole ruskeita silmiä, enkä asu Tampereella.