Kattila on veda35M ja laddomat. Kaksi identtistä taloa vain eri lämminvesi varaajat.
Mikä väite on väärin:
1. Kun lämmitetään kuivaa koivua täysi pesällinen olkoon noin 120l 50kg= 140kw energiaa joka siis siirtyy sinne varaajaan.
Talo ottaa vaikkapa 4kw kokoajan kiertoonsa oumannin ohjaamana ympäri vuorokauden. Energiaa kuluu n 96kw.
2. Tulin töistä klo 17. Varaajassa oli 95c alussa ja nyt 40c kun 24h kulunut. Varaaja1500L. Pannuhuoneessa ei käydä kuin kerran koska pannun pelti menee kiiinni itsekseen. Helppoa.
3.tulin töistä klo 17. Varaajassa oli 70c alussa ja nyt 53c varaaja 5000L . Pannuhuoneessa ei käydä kuin yhden kerran koska pannun pelti menee kiinni itsekseen. Helppoa.
4. Uusi päivä , sama määrä lämmitetään kummassakin identtisessä talossa.
5. Lämpö nousee kummassakin talossa samoihin lukemiin kuin aiemminkin.
6. Kummassa talossa oli vaikeampi lämmitys ja piti päivystää kokoajan pannuhuonetta eikä voinut lähteä minnekkään?
7. Tilanne 2. Tulin töistä klo 17 ,olin kotona illan , laitoin toisen täyden pesällisen taloon jossa on 5000L varaaja hiillokselle ,syttyi itsestään tietysti klo 18:58, pelti menee itsekseen kiinni ties milloin yöllä,helppoa.
8. Tilanne 2. 1500L varaaja talo, se sama 95c lämmitys , en voi lisätä puita koska varaaja täynnä,helppoa.
9. Kolmaspäivä 5000L varaaja talo menen klo 17 autokaupoille yms hupia,saavun kotiin klo 20, suihkuun ja katson tvtä , en käy pannuhuoneessa.varaajan lämpöä riittää toiseenkin vuorokauteen. Helppoa.
10. Kolmaspäivä 1500L varaaja talo menen klo 17 pannuhuoneeseen sytytän tulet varaajan lämmön ollessa 40c. Katson netistä autoja , käyn kyllä joskus koeajolla. Helppoa.
11. Kummassakin talossa menee sama määrä puita vuodessa.
12. Toisessa talossa tehdään kylmästartti kattilaan harvemmin eli helpompaa lämmitystä,kummassa? Ei kylmän kattilan lämmitystä.
Kumpi talo on vaikeampi lämmittää ? Kummassakin talossa pääsee suihkuun aina sillä sähkövastus menee päälle 39c ellei kukaan ehdi lämmittämään.
13. Toisessa talossa sähköä saattaa kulua vähemmän koska ei tule yllätyksiä ja voi myös elää vapaammin ja mennä asioilleen helpommin koska pannuhuoneessa voi käydä harvemmin,kummassa?
Jne mutta kertokaa selkokielisesti kuin tyhmälle selitäen mikä kirjoittamani kohta on valhetta ja elävässä elämässä väärin.
14. Maalämmittäjä on jo unohtanut missä pannuhuone on ja maksaa 120€ lämmityksestän eikä tee mitään kaikkein helpointa! Mutta se ei olekkaan nyt kyseessä vaan tuo yksi juttu , onko epätodellinen mörkö ylisuuri varaaja arkista elämää rajoittava vai helpottava asia. Siitä on monta väitettä kuinka se on vaikea ja hankala yhtä aikaa mutta onko oikeasti?
Lopuksi, jokainen saa lämmittää ihan millä itse haluaa . En kauppaa 5000l varaajaa enkä kauppaa 1500 l varaajaa enkä maalämpöä vaan tuohon asiaan oman mielipiteeni jonka voitte perustella vääräksi jos niin kerran on mutta itse pidän isoa varaajaa helpompana kuin ihan kelpo 1500 varaajaa.
Mikä väite on väärin:
1. Kun lämmitetään kuivaa koivua täysi pesällinen olkoon noin 120l 50kg= 140kw energiaa joka siis siirtyy sinne varaajaan.
Talo ottaa vaikkapa 4kw kokoajan kiertoonsa oumannin ohjaamana ympäri vuorokauden. Energiaa kuluu n 96kw.
2. Tulin töistä klo 17. Varaajassa oli 95c alussa ja nyt 40c kun 24h kulunut. Varaaja1500L. Pannuhuoneessa ei käydä kuin kerran koska pannun pelti menee kiiinni itsekseen. Helppoa.
3.tulin töistä klo 17. Varaajassa oli 70c alussa ja nyt 53c varaaja 5000L . Pannuhuoneessa ei käydä kuin yhden kerran koska pannun pelti menee kiinni itsekseen. Helppoa.
4. Uusi päivä , sama määrä lämmitetään kummassakin identtisessä talossa.
5. Lämpö nousee kummassakin talossa samoihin lukemiin kuin aiemminkin.
6. Kummassa talossa oli vaikeampi lämmitys ja piti päivystää kokoajan pannuhuonetta eikä voinut lähteä minnekkään?
7. Tilanne 2. Tulin töistä klo 17 ,olin kotona illan , laitoin toisen täyden pesällisen taloon jossa on 5000L varaaja hiillokselle ,syttyi itsestään tietysti klo 18:58, pelti menee itsekseen kiinni ties milloin yöllä,helppoa.
8. Tilanne 2. 1500L varaaja talo, se sama 95c lämmitys , en voi lisätä puita koska varaaja täynnä,helppoa.
9. Kolmaspäivä 5000L varaaja talo menen klo 17 autokaupoille yms hupia,saavun kotiin klo 20, suihkuun ja katson tvtä , en käy pannuhuoneessa.varaajan lämpöä riittää toiseenkin vuorokauteen. Helppoa.
10. Kolmaspäivä 1500L varaaja talo menen klo 17 pannuhuoneeseen sytytän tulet varaajan lämmön ollessa 40c. Katson netistä autoja , käyn kyllä joskus koeajolla. Helppoa.
11. Kummassakin talossa menee sama määrä puita vuodessa.
12. Toisessa talossa tehdään kylmästartti kattilaan harvemmin eli helpompaa lämmitystä,kummassa? Ei kylmän kattilan lämmitystä.
Kumpi talo on vaikeampi lämmittää ? Kummassakin talossa pääsee suihkuun aina sillä sähkövastus menee päälle 39c ellei kukaan ehdi lämmittämään.
13. Toisessa talossa sähköä saattaa kulua vähemmän koska ei tule yllätyksiä ja voi myös elää vapaammin ja mennä asioilleen helpommin koska pannuhuoneessa voi käydä harvemmin,kummassa?
Jne mutta kertokaa selkokielisesti kuin tyhmälle selitäen mikä kirjoittamani kohta on valhetta ja elävässä elämässä väärin.
14. Maalämmittäjä on jo unohtanut missä pannuhuone on ja maksaa 120€ lämmityksestän eikä tee mitään kaikkein helpointa! Mutta se ei olekkaan nyt kyseessä vaan tuo yksi juttu , onko epätodellinen mörkö ylisuuri varaaja arkista elämää rajoittava vai helpottava asia. Siitä on monta väitettä kuinka se on vaikea ja hankala yhtä aikaa mutta onko oikeasti?
Lopuksi, jokainen saa lämmittää ihan millä itse haluaa . En kauppaa 5000l varaajaa enkä kauppaa 1500 l varaajaa enkä maalämpöä vaan tuohon asiaan oman mielipiteeni jonka voitte perustella vääräksi jos niin kerran on mutta itse pidän isoa varaajaa helpompana kuin ihan kelpo 1500 varaajaa.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Eikö tällälläinen kysely nyt olisi riittänyt.
Miksei voi laittaa kahta pienempää niin kun kaikki kattila valmistajat ehdottelevat, ei tule kalliimmaksi yhtään.
Ainakin hinnaston mukaan 2x2500L on halvempi kun 5000L. Ja huomattavasti helpompi rakentaan ja paljon järkevämpi ratkaisu kun saa kesäksi ja lauhemmiksi keleiksi ottaa toisen pois käytöstä. Eikä tarvii sähkölläkään hätätapauksessa lämmittää kun toinen. Toki vaatii hiukan putkea enemmän ja muuta tarviketta mutta siihen jää vielä tuosta erotuksesta rahaa. Tuon kanssa pärjää sitten pienenkin kattilan kanssa kun on vaihtoehtoja. 5000L kanssa ei ole, aina on koko varaajaa lämmitettävä, kesät talvet.
http://www.youtube.com/watch?v=Ttj-t6q5czk
Hmm mikseipä. Hiukan enempi tekniikka mutta ihan ok. Tuo linkki on selkeä ja näkyy se kerrostuminen joka on monelta jäänyt hoksaamatta varaaja asiassa.Kerrostuminen sekoittuu jonkinverran kun kovasti lämpöä otetaan varaajasta.
Samoin käyttövesi on hiukan nopeammin myös alueella kun pienempi varaajan katto. kierukan sijainnilla on väöliä ja eri valmistjilla hiukan taitaa vaihdella. Itse tehdyssä/teetetyssä on tosin siellä missä haluaa...
näytä hinnasto missä on kaksi varaajaa halvempi kuin yksi iso.
Taloon.com sivuilla olevissa varaajissa on toisinpäin.
http://www.energiakauppa.com/shop/category_käyttövesi & akkuvaraaja/käyttövesi-_-akkuvaraaja.html?sessid=xltGKfqzAnES828vyD6mbvFMSVEewxyUbjvkGDGDVZoVkXn1dqdV5euV3thKm7Th&shop_param=cid=&
Taloon.com suomen kallein verkkokauppa....
katos vaan aika asialliset hinnat.
Kyllä se sitten voi kannattaa laittaa kaksi pienempää.
Riippuu tietysti pannuhuoneesta kuinka sinne mahtuu. Minun tekeillä olevaan pannuhuoneeseen mahtuisi nippanappa 5000litrainen mutta ei kahta 2500litraista.
Toisaalta sen toisen varajaan voi sijoittaa kauemmas pois pannuhuoneesta. Yhden varaajan pitää ainakin olla lähellä kattilaa.
Miten olet ratkaissut tun varaajan sisään tuonnin. Tuntuu aika isolta ja painavalta toisin sanoen vaikealta käsitellä sisällä, toki tuskin tarvitsee paljon liikutella. Ja saahan sen sitten joskus tulevaisuudessa palasiksi että saa ulos. Mutta taitaa olla niin kaukana tulevaisuudessa tuo rikkoontuminen. Minkälaista kattilaa olet kaveriksi suunnitellut.
Oma vanha varaaja on 90cm leveä ilman eristeitä, tuon saa juuri mahtumaan ulos kun ottaa karmit irti ja jos samasta reiästä tuo uuden niin rajoittaa sopivasti vaihtoehtoja pois. Kahta tuskin laitan ja ei mahdukkaan mutta pari kuutiota saisi olla tilavuutta, sekään ei ehkä ihan riitä koko vuorokaudeksi kovilla pakkasilla. No helpompi valita uusi, mutta nuo ovaalivaraajat ovat vaan paljon kalliimpia. Että jos kaataa seinää niin säästää melkein tonnin :D
Olisipa kiva nähdä video 5m3 varaajan kerrostumisesta. Kerrostuminen toimiin kyllä aina mutta paremmin kapeassa ja korkessa varaajassa niin kun tuossa videossa. 5m3 melkein yhtä leveä kun korkea. Tuskin siellä on noin selvää rajaa... tuo oli ihan vaan fysiikkaa ei matikkaa. Ja seuraava asia kannattaa ottaa huomioon että patterilämmityksessä tuo paluuvesi on aina aika lämmintä verrattuna lattialämmitykseen. Kuinkas tuo sotkee kerrostumista, kun paluu lykkää alas 50 asteista vettä. Eli sinne jää kylmä kerrosko väliin.. vai miten tuo menee.. Kertokaa nyt viisaat tuo... Ylhäälläkö 1000L kuumaa, välissä 2500L kylmää... 25-35 asteista ja alhaalla taas lämmintä 50 asteista. Saisko tähän videon tai kuvan...
Ihan vaan tuo tarinan johdattamana laitan linkin kun antaa niin hienon kuvan isonkin varaajan lämmityksen helppoudesta, että aina se ei ole ihan mitä videoissa luvataan..
http://www.youtube.com/watch?v=_BmSU5VnjCU
Sekoitaa jonkin verran mutta fysiikan lait toimii automaattisesti ja lämpö siiirtyy aina ylös. Ei ole viileää välikerrosta.
Eli tuo paluuvesi sekottuu tuohon kylmään "väliveteen" mutta ei jaksa nostaa sen lämpöä?
Mites jos varaaja onkin pienempi ja paluuvesi tulee alas samalla lailla ja varaaja on ollut alas asti lämpöinen niin tuo paluuvesi menee teoriassa vielä uudelleen kiertoon sitten kun suntti on lopuksi täysin auki ja tuo 50 astetta riittää vielä lämmitykseen ja lämpöiseen veteen. Eli teoriassa tuo paluuvesi lämmittää jo toista kertaa käyttövettä ja taloa. Sitten se taas palaa takaisin 40 asteisena, mutta tuo on jo liian kylmää lämmitykseen.
Eli tuon yhden vaikka 1500l kierron jälkeen koko varaaja on vielä 50 ast. ylhäältä alas. Paljonkos tuon 5m3 varaajan lämpö on tuon 1500l jälkeen kun se sekoituu varaajan alaosan kylmään veteen. Eli käytännössä se joutuu lämmittämään tuon 3500l kylmää vettä. Vai luikerteleeko se sieltä kylmän välistä ylös ja kerrostuu taas tasaiseen rajapintaa?
Tämä asia kiinnostaa ? Eli katoaako tuo paluuveden lämpö tuossa isossa varaajassa alaosan suureen vesimassaan ?
? en nyt ihan saanut kiinni tekstistäsi. Kuten havaitaan on ihmisillä aukkoja lämmityksen taitamisesta ja perustiedoissa lämminvesivaraajasta ja sen sielunelämästä.
Lämmin vesi pyrkii kokoajan ylös varaajassa.
Energia ei katoa varaajasta mihinkään vaikka ylhäällä olisi 80c ja alhaalla 30c ja sekoitetaan koko varaaja tasalämpöiseksi isolla kuvitteellisella kauhalla niin se sama energia on siellä varaajassa ja hetken kuluttua jonka pituutta en tiedä,jaksaako joku ottaa selvää veden liikkumisnopeudesta ? on vesi taas 80c ylhäällä ja se 30 c alhaalla.
Ompa noissa eri valmistajien varaajissa myös ohajusta eri kohtiin varaajaa kun kuvia on tutkiskellut.
Käykää joskus ulkona kylpypaljussa siinähän sen huomaa sen kerostumisen ja nopeuden.... Itse rouvan kanssa ollaan rauhassa tähtiä kurkkien liki nukkuen niin alkaa vesi kerrostua mutta pian se tasoittuu kun liikkuu. Semmoista käytännön havainnointia.
Meillä jos vettä sekoittaa, niin se on tasalämpöistä kaikkialla tämän jälkeen. Kauan teillä kestää, että kuuma ja kylmä vesi erkanee lämpimästä ja ylhäällä on 80c ja se 30c alhaalla?
Tähän mäkin haluaisin vastauksen noilta taskulaskin lämmittäjiltä. Varsinkin kun varaajassa tuo vesi liikkuu kokoajan. Eli nyt yksinkertainen kysymys... Kauanko tuossa 5m3 varaajassa kestää että tuo paluuvesi (50 ast) virtaa kylmän keskiosan (25 ast) läpi ja paljonko sen energiasta kuluu tuon väliveden lämmitykseen? Kaavassa voi ottaa huomioon sen että lämmitty vesimäärä on tuo 1500L, eli se kylmä vesimäärä on 3500L. Virtausnopeuden voi sitten laskea vaikka niin että kiertoon menee aikaa tuolla 1500L määrällä 12h.
Sitten sama lasku 1500L varaajalla missä tuota kylmää välikerrosta ei ole. Eli sen tiedän että 10h jälkeen tuo 1500L varaaja on niin sanotusti tasalämpöinen 50ast ylhäältä alas asti. Näin teoriassa tietenkin kun kerrostuu kai tuokin, mutta kun siellä ei ole yhtään 50ast kylmempää vettä välissä.
Ja sanotaan sitten vielä että 50ast riittää lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen molemmissa vaihtoehdoissa. Mun maalaisjärjen mukaan pienempi varaaja on tässä tapauksessa vielä lämmitys valmis mutta miten on tuon 5m3 kanssa kun siellä on tuo "ylimääräinen" kylmä kerrostuma (3500L) Ja kumpikin järjestelmä vaatiin vähintään 45 asteisen menoveden että lämmitys on riittävä.
Sen tiedän että yläosan lämpö ei voi kyllä nousta yli 50ast enää tuolla paluulämmöllä kummassakaan. Eli tällä kysymyksellä haen sitä että kuluttaako tuo ison varaajan iso niin sanottu reservi tuon paluupuolelta tulevan lämpöisen veden ja tuon yläkerrostuman lämpö laskee alle 45 tai jopa 40 mikä ei riitä enää lämmitykseen. Nyt joku viisas saa perustella tämän matemaattisesti :))
Tämä kiinnostaa minua ja varmaan monta muutakin täällä olevaa.
? tuota jos vaan kertoisin oman versioni asiasta. Korjatkaa jos olen väärässä.
Ensiksi paluu vesi pitäisi olla niin kylmää kuin mahdollista.
Menee alas varaajassa. Olisikohan parempi puhua lämmön siirtymästä tai johtumisesta kuin että olisi varsinainen vesi litra jossa on se astelukema jonka pitää kulkea raivaten tietä "välikerrosten" läpi ei siellä mitään välikerrosta ole vaan hmm tuosta google Galileo-Galilei-lämpömittari sanalla kertoo myös kerrostumisesta alkukantaisen selkeästi. Joka sentillä on eri lämpötila.Kyllähän se vesi pyörteilee ja se energia kohoaa/siirtyy samalla ylemmäs .
1500L ja 5000L säiliöissä oleva energia joka voidaan käyttää aivan samoin on aivan sama kummassa astiassa se on kun sen energia sisältö on sama.
Ei se lämpöpatteri tiedä että se kuuma vesi tulee 1500l tai 30000L määrästä tai tuumi että nyt on alla kylmää ja ylhäällä kuumaa se vaan virtaa kiertoon ja kierron nopeus kasvaa jos joka patteri ottaa litroja eikä ohitakkaan termostaatti .Niin se kierron nopeus pysyy saman mutta kylmyys lisääntyy varaajassa. Samperin vaikea selittää ... kun ei ole kirjallisuuden nobelia hyllyssä.
Jos kokonaisuus on säädetty oikein, niin varaajan vesi kerrostuu varaajan koosta riippumatta. Eli, jos varaaja lämmitetään esim. 90C:seen ja huoneiston lämmitys alkaa. Niin, vuorokauden päästä,- riippuen huoneston lämmitystarpeesta, voi varaajan yläosassa olla 78C veden lämpötila aina lähes varaajan puoleen korkeuteen saakka ja varaajan puolessa välin jo alle 30C:tetta. Vesi on siis kerrostunut, jos sitä ei haluta sotkea ja varaajan lämpöenergiaa ei pureta keskilämpötilaa laskien. Varaajan vedenhän saa sotkettua, ettei hyvää lämpökerrostumaa synny.
>voi varaajan yläosassa olla 78C veden<
Siis 88C:tetta. Lasku ilmentää varaajan lämpövuotoa.
>>Energia ei katoa varaajasta mihinkään vaikka ylhäällä olisi 80c ja alhaalla 30c ja sekoitetaan koko varaaja tasalämpöiseksi isolla kuvitteellisella kauhalla niin se sama energia on siellä varaajassa ja hetken kuluttua jonka pituutta en tiedä,jaksaako joku ottaa selvää veden liikkumisnopeudesta ? on vesi taas 80c ylhäällä ja se 30 c alhaalla.
lisäys...
Niin, eihän varaajassa sekoittamisen jälkeen ole enää ns kuumaa vettä, joka nousisi varaajan yläosaan.
>Ensiksi paluu vesi pitäisi olla niin kylmää kuin mahdollista. <
Juuri noin, jos kysessä on puukattila / varaaja lämmitys. Öljy/sähkö lämmityksissä ei ole merkitystä tai hyötyä.
Niin, kun puukattila/ varaaja lämmityksessä kokonaisuus on säädetty oikein, niin pattereilta palaavan veden lämpötila on lähes huonelämpötilan lämpöistä ja näin mahdollistuu, miten varaajan kerrostunut vesi "pyörähtää" varaajassa vain kerran ympäri ja lämpökerrostuman raja kulkee erittäin jyrkkänä. Esim. tänään klo18 tuli kuumaa vettä suihkusta, mutta jo äsken klo 20 tuli jo lähes kylmää vettä. Eli kerrostuman raja siirtyi parin tunnin aikana varaajassa olevan lämpökierukan tasaan ja sen yläpuolelle. Ulkona on pakkasta lähes -25C:tetta.
Eli jos on 1500 litran varaaja tai 3000 litran, niin tällä ei ole mitään merkitystä muuhun kuin lämmityskertojen tiheyteen ja investoinnin suuruuteen.
Jumpe ml213 on guru , olimpa typerä kun en ajatellutkaan että ei se sekoittunut vesi enää erotukkaan eri kuumuudeksi. Ja siksi varaajissa on niitä eri kerrokseen meneviä putkituksia ja ohjureita vedelle. Eli jos vaikkapa keskellä varaajaa on 40c astetta ja siinä on sähkövastus jonka lämpötila on 60c astetta niin vastuksen ympärillä vesi "harvenee" ja siirtyy ylöspäin tiheydeltään 60c astetta kohtaan .
Lämpöä johtuu vuotaa varaajasta pois tietysti kokoajan vaikka sieltä ei otetakkaan mitään. Lämmöt pyrkii tasaantumaan aina.
Noin sitä tietoa tuli lisää ml213 nimimerkin takaa niin ja oikeaa tietoa minun erheen oikomiseksi. Olipa helppo jättää hoksaamatta selvä asia.
hmm pitää kokeilla eikö tosiaan enää erotu lämmöt vedessä vaan pysyy taslämpöisenä kun on sekoitettu se vain jäähtyy... kumma asia jota ei ole tullut ajateltua ollenkaan! on tämä vesi ihmeellinen asia ja pikkuisen puuhailen lämmityksen parissakin :-)
thanks ml213.
Mikähän suuri keksintö on keksimättä ja kaikki asiat on esillä mutta joltain einsteiniltä vaan jäänyt perus kaava hoksamatta?
Kiitos näistä vastauksista.
Itse pelaan tuon kerrostumisen kanssa joka päivä. Kun on vaan yksi lämpömittari varaajassa ja se on siinä käyttövesikierukan alareunan läheisyydessä, ehkä 20cm alempana. Kun varaajaa lataa niin aika nopeasti tuo alapää sitten lämpiää. Ensin mittari jököttää siinä alle 40ast. Ja voi 15min nousta 90ast. eli aika selvä on tuo raja. Pitäisi olla enempi mittareita jotta vois lämmityksen aikana tarkailla. Mutta eipä niitä viitsi vanhaan varaajaan alkaa yhteitä tekemään. Joku pintamittari ehkä mahdollinen eristeiden alle. Siinä on tavallista lasivillaa päällä 100mm ja pelti päällä. Yllättävän viileänä tuo päällipelti pysyy vaikka on vaan villaa eristeenä.
Mutta tuo on joskus ollut öljykattilan puskuri varaajana. Ja järjestelmä on toiminut niin että poltin on syttynyt 70 ast ja sammunut 80ast. Ja pumppu on kokoajan kierrättänyt vettä varaajasta kattilan kautta kiertoon. Kattilasta tuleva putki meni varaajan alapäähän, eli ihan toisinpäin kun nyt puukattilalla. Eli käytännössä koko varaaja oli aina vähintään 70ast. En tiedä kuka sen on tuolla lailla suunnitellut ja oliko energia taloudellinen ratkaisu. Ja onko tuo ollut normaali kytkentä tapa joskus 70 luvulla. Kattila joku vanha högfors. Joku 2000l öljyä meni vuodessa joskus pääsin 1300l silloin kun oli niitä lämpöisiä talvia, neliöitä 170 talossa.
http://www.valvira.fi/files/ohjeet/Puun_poltto-opas.pdf
sivulla 9 on nuo asiat valmiiksi laskettu