UUTISET KOTIMAA
Kärhämä uuden yo-tutkintolautakunnan ympärillä paisuu
16.1.2013 13:41
Marjukka Liiten
HELSINGIN SANOMAT
Yo-sensorit vetoavat opetusministeri Jukka Gustafssoniin.
Keskiviikkona lautakunnan äidinkielen jaoksen apujäsenet eli sensorit vetosivat opetusministeri Jukka Gustafssoniin (sd) ja vaativat kahden uudesta lautakunnasta syrjäytetyn jäsenen ottamista siihen takaisin. Kirjeen on allekirjoittanut 64 sensoria.
Helsingin Sanomat kertoi viime perjantaina, että opetusministeriön juuri ennen vuodenvaihdetta nimeämästä liki 40-jäsenisestä lautakunnasta vaihtui noin kolmannes jäsenistä.
Kenkää sai usea kokenut ja ylioppilastutkinnon uudistukseen kriittisesti suhtautunut jaoksen puheenjohtaja ja jäsen.
Yksi syrjään joutuneista oli äidinkielen jaosta johtanut Opetushallituksen opetusneuvos Pirjo Sinko. Hän oli jo ehtinyt aloittaa uuden kokeen valmistelun työryhmän johtajana.
Nyt äidinkielen sensorit esittävät, että sekä Sinko että hänen ruotsin äidinkielen (modersmål) työparinsa Anna-Maria Gustafsson nimetään uudelleen lautakunnan jäseniksi.
"Ilman heidän ammattitaitoaan uuden kokeen kehittämistyö vaarantuu", kirjeessä sanotaan.
Opetusministeriö on linjannut, että jo 2016 olisi käytössä uusikoe, joka mittaisi yleissivistystä ja helpottaisi eri aineitten vertailtavuutta. Uusi koe on määrä kehittää äidinkielen toisesta kokeesta. Se koskee syksyllä 2013 lukionsa aloittavia.
Samaan aikaan tutkintoa ryhdytään vähitellen myös sähköistämään, ja kokonaan tietokoneen avulla tutkinto on määrä suorittaa 2019.
Äidinkielen sensoreita huolestuttaa lisäksi jo tämän kevään koe, sillä sen arviointi tehdään nyt uudella tavalla. Nyt opettajille ei voida enää antaa tehtäväkohtaisia arvosteluohjeita tekstitaidon kokeeseen heti koepäivän jälkeen, opetusministeriö on ohjeistanut. "Opiskelijoiden oikeusturva on vaarassa, ja suuri tarkistusarvostelujen määrä kuormittaa ylioppilastutkintolautakunnan kansliaa", sensorit uskovat.
He muistuttavat, että äidinkielen koe on tutkinnossa ainoa kaikille pakollinen koe, joten on erityisen tärkeää, että suoritukset säilyttävät vertailukelpoisuutensa.
Tämän kevään tekstitaidon koe pidetään perjantaina 8. helmikuuta ja sensorit kokoontuvat 16. helmikuuta.
"Kokous tarvitsee tehtävän laadintaryhmän puheenjohtajan Pirjo Singon asiantuntemusta nyt erityisesti siksi, että arviointityö on uudessa tilanteessa", kirjeessä opetusministerille sanotaan."
Kärhämä uuden yo-tutkintolautakunnan ympärillä paisuu
16.1.2013 13:41
Marjukka Liiten
HELSINGIN SANOMAT
Yo-sensorit vetoavat opetusministeri Jukka Gustafssoniin.
Keskiviikkona lautakunnan äidinkielen jaoksen apujäsenet eli sensorit vetosivat opetusministeri Jukka Gustafssoniin (sd) ja vaativat kahden uudesta lautakunnasta syrjäytetyn jäsenen ottamista siihen takaisin. Kirjeen on allekirjoittanut 64 sensoria.
Helsingin Sanomat kertoi viime perjantaina, että opetusministeriön juuri ennen vuodenvaihdetta nimeämästä liki 40-jäsenisestä lautakunnasta vaihtui noin kolmannes jäsenistä.
Kenkää sai usea kokenut ja ylioppilastutkinnon uudistukseen kriittisesti suhtautunut jaoksen puheenjohtaja ja jäsen.
Yksi syrjään joutuneista oli äidinkielen jaosta johtanut Opetushallituksen opetusneuvos Pirjo Sinko. Hän oli jo ehtinyt aloittaa uuden kokeen valmistelun työryhmän johtajana.
Nyt äidinkielen sensorit esittävät, että sekä Sinko että hänen ruotsin äidinkielen (modersmål) työparinsa Anna-Maria Gustafsson nimetään uudelleen lautakunnan jäseniksi.
"Ilman heidän ammattitaitoaan uuden kokeen kehittämistyö vaarantuu", kirjeessä sanotaan.
Opetusministeriö on linjannut, että jo 2016 olisi käytössä uusikoe, joka mittaisi yleissivistystä ja helpottaisi eri aineitten vertailtavuutta. Uusi koe on määrä kehittää äidinkielen toisesta kokeesta. Se koskee syksyllä 2013 lukionsa aloittavia.
Samaan aikaan tutkintoa ryhdytään vähitellen myös sähköistämään, ja kokonaan tietokoneen avulla tutkinto on määrä suorittaa 2019.
Äidinkielen sensoreita huolestuttaa lisäksi jo tämän kevään koe, sillä sen arviointi tehdään nyt uudella tavalla. Nyt opettajille ei voida enää antaa tehtäväkohtaisia arvosteluohjeita tekstitaidon kokeeseen heti koepäivän jälkeen, opetusministeriö on ohjeistanut. "Opiskelijoiden oikeusturva on vaarassa, ja suuri tarkistusarvostelujen määrä kuormittaa ylioppilastutkintolautakunnan kansliaa", sensorit uskovat.
He muistuttavat, että äidinkielen koe on tutkinnossa ainoa kaikille pakollinen koe, joten on erityisen tärkeää, että suoritukset säilyttävät vertailukelpoisuutensa.
Tämän kevään tekstitaidon koe pidetään perjantaina 8. helmikuuta ja sensorit kokoontuvat 16. helmikuuta.
"Kokous tarvitsee tehtävän laadintaryhmän puheenjohtajan Pirjo Singon asiantuntemusta nyt erityisesti siksi, että arviointityö on uudessa tilanteessa", kirjeessä opetusministerille sanotaan."
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eipä saa selvää, mistä on kyse....
kotus.fi:
"Språkvårdare
Anna Maria Gustafsson (mediespråk, nordiskt samarbete)
Charlotta af Hällström-Reijonen (Språkbruk)
Eivor Sommardahl (myndigheternas svenska)
Pia Westerberg (Språkbruk)
Monica Äikäs (språkgranskning av läromedel)
ildningsstyrelsens representant Katarina Rejman har ersatts av Jan Hellgren men språkvårdaren och modersmålsgruppens ordförande, Anna Maria Gustafsson omvaldes inte trots att hon gärna skulle ha fortsatt.
– Eftersom vi är mitt inne i en process är det viktiga är att arbetet i utvecklingsgruppen går vidare och inte sabbas. Det absolut bästa skulle vara om vi får fortsätta som tidigare, säger Anna Maria Gustafsson.
Nedskärningen har väckt stor uppmärksamhet bland censorerna i modersmål och i Modersmålslärarföreningen. Enligt censorn Gunborg Gayer är den främsta orsaken till lärarna och censorerna har stått eniga i kritiken är att Anna Maria Gustafsson hållit i trådarna för det nya modersmålsprovet i studentexamen. På grund av detta har både Studentexamensnämndes ordförande Patrik Scheinin och nämndes generalsekreterare Kaisa Vähähyyppä kontaktat ministeriet.
Varför har modersmålet tappat en representant, Jari Rajanen, direktör med ansvar för den
allmänbildande utbildning vid Undervisningsministeriet?
Anna-Maria Gustafsson on ruotsinkielinen.
Rkp ei hevin luovuta , kun ruotsinkielisen paikkaa pitää säilyttää suomenkielisten ylioppilaslautakunnassa.
ja Jukkahan on tunnetusti huono pysymään päätöksissään.
Toisaalta on Jukalta aikamoinen ratkaisu edes vaalikyselyssä vastustaa pakkoruotsia ottaen huomioon, että vaimo on suru!
Monella poliitikolla ei riitä kanttia moisen, kuten hyvin tiedämme. Mielenkiintoista.