Pääjohtaja Nuorteva paljastaa, että lahjoittajien joukossa on säätiöitä.
Kotimaa 16.1.2013 klo 12:15 | päivitetty 16.1.2013 klo 13:16
Ruotsi ja Venäjä sopivat Suomen rajoista 1809 - uusi arkistolöytö paljastaa keskustelut
http://yle.fi/uutiset/ruotsi_ja_venaja_sopivat_suomen_rajoista_1809_-_uusi_arkistoloyto_paljastaa_keskustelut/6453350
Tutkijoiden silmien ulottumattomissa oleva arkistoaarre paljastaa, millaisia ehdotuksia ja kiistoja käytiin Ruotsin ja Venäjän välisissä neuvotteluissa, kun Suomen rajoista sovittiin.
http://img.yle.fi/uutiset/kotimaa/article6453370.ece/ALTERNATES/w580/sotamarsalkka kreivi Curt von Stedingk (1746–1837)
Ruotsin viimeinen sotamarsalkka, kreivi Curt von Stedingk (1746–1837). Kuva: Kansallisarkisto
Suomen Kansallisarkisto on tehnyt historiansa suurimman arkistohankinnan. Ruotsista ostettu von Stendink -suvun arkisto tuo esiin mm. minkälaisia neuvotteluja Suomen rajan kulusta käytiin vuoden 1809 rauhanneuvotteluissa.
Arkiston kiinnostavimpia aineistoja ovat Ruotsin viimeiselle sotamarsalkalle, kreivi Curt von Stedingkille (1746–1837) kuuluneet asiakirjat. Sotilasuransa jälkeen hän toimi Ruotsin pääneuvottelijana Venäjän kanssa käydyissä rajaneuvotteluissa, joissa vahvistettiin Ruotsin ja Suomen välinen nykyinen valtakunnanraja.
Pääjohtaja Jussi Nuorteva kertoo Yle Uutisille, että arkistoon liittyy paljon von Stendinkin omia muistiinpanoja, joissa tämä kuvailee mm. osapuolten ehdotuksia rajan kulusta ja niistä käytyjä keskusteluja.
Nuortevan mukaan tutkijat eivät ole arkistoa juurikaan käyttäneet, koska siitä ei yksinkertaisesti tiedetty. Varsinainen asiasisältö tunnetaan hämmästyttävän huonosti. Tutkijat voivatkin odottaa mielenkiintoisia paljastuksia arkiston uumenista.
Erittäin mielenkiintoisen kokonaisuuden muodostavat myös Karjalan rakuunarykmentin ja Curt von Stedingkin Kustaa III:n sodan (1788 – 1790) aikana komentaman Savon Prikaatin arkisto. Se on säilynyt näiltä vuosilta kokonaisuudessaan ja siihen kuuluu kaikkiaan 14 kansiota.
Kreivi von Stedingk joutui tutustumaan myös Kustaa III:n sodan aikana perustettuun ns. Anjalan liittoon, joka eräässä mielessä oli ensimmäinen yritys itsenäistää Suomi. Arkistoon kuuluvat Anjalan-liiton kannattajiin lukeutuneen Savon Prikaatin edellisen komentajan, everstiluutnantti Berndt Johan Hastferin asiakirjat.
Hastfer kävi sodan aikana salaisia neuvotteluja G.M. Sprengtportenin ja venäläisten kanssa. Sen vuoksi Kustaa III käski von Stedingkin vangitsemaan hänet ja takavarikoimaan Hastferin hallussa olleet asiakirjat.
Arkisto, johon kuuluu satoja tuhansia asiakirjoja, on kuulunut herttualliselle d'Otrante-suvulle Ruotsissa. Suku myi sen Suomeen 465 000 eurolla, josta opetus- ja kulttuuriministeriön osuus oli 150 000 euroa. Loppuosuus tuli yksityisiltä lahjoittajilta, jotka pysyttelevät nimettöminä. Pääjohtaja Nuorteva paljastaa, että lahjoittajien joukossa on säätiöitä.
Ruotsin valtionarkisto digitoi koko aineiston. Kansallisarkisto esittelee alkuperäisaineistoa tiedotusvälineille ja yleisölle sen saavuttua Suomeen ensi kesänä.
Lähteet: Yle Uutiset
Kotimaa 16.1.2013 klo 12:15 | päivitetty 16.1.2013 klo 13:16
Ruotsi ja Venäjä sopivat Suomen rajoista 1809 - uusi arkistolöytö paljastaa keskustelut
http://yle.fi/uutiset/ruotsi_ja_venaja_sopivat_suomen_rajoista_1809_-_uusi_arkistoloyto_paljastaa_keskustelut/6453350
Tutkijoiden silmien ulottumattomissa oleva arkistoaarre paljastaa, millaisia ehdotuksia ja kiistoja käytiin Ruotsin ja Venäjän välisissä neuvotteluissa, kun Suomen rajoista sovittiin.
http://img.yle.fi/uutiset/kotimaa/article6453370.ece/ALTERNATES/w580/sotamarsalkka kreivi Curt von Stedingk (1746–1837)
Ruotsin viimeinen sotamarsalkka, kreivi Curt von Stedingk (1746–1837). Kuva: Kansallisarkisto
Suomen Kansallisarkisto on tehnyt historiansa suurimman arkistohankinnan. Ruotsista ostettu von Stendink -suvun arkisto tuo esiin mm. minkälaisia neuvotteluja Suomen rajan kulusta käytiin vuoden 1809 rauhanneuvotteluissa.
Arkiston kiinnostavimpia aineistoja ovat Ruotsin viimeiselle sotamarsalkalle, kreivi Curt von Stedingkille (1746–1837) kuuluneet asiakirjat. Sotilasuransa jälkeen hän toimi Ruotsin pääneuvottelijana Venäjän kanssa käydyissä rajaneuvotteluissa, joissa vahvistettiin Ruotsin ja Suomen välinen nykyinen valtakunnanraja.
Pääjohtaja Jussi Nuorteva kertoo Yle Uutisille, että arkistoon liittyy paljon von Stendinkin omia muistiinpanoja, joissa tämä kuvailee mm. osapuolten ehdotuksia rajan kulusta ja niistä käytyjä keskusteluja.
Nuortevan mukaan tutkijat eivät ole arkistoa juurikaan käyttäneet, koska siitä ei yksinkertaisesti tiedetty. Varsinainen asiasisältö tunnetaan hämmästyttävän huonosti. Tutkijat voivatkin odottaa mielenkiintoisia paljastuksia arkiston uumenista.
Erittäin mielenkiintoisen kokonaisuuden muodostavat myös Karjalan rakuunarykmentin ja Curt von Stedingkin Kustaa III:n sodan (1788 – 1790) aikana komentaman Savon Prikaatin arkisto. Se on säilynyt näiltä vuosilta kokonaisuudessaan ja siihen kuuluu kaikkiaan 14 kansiota.
Kreivi von Stedingk joutui tutustumaan myös Kustaa III:n sodan aikana perustettuun ns. Anjalan liittoon, joka eräässä mielessä oli ensimmäinen yritys itsenäistää Suomi. Arkistoon kuuluvat Anjalan-liiton kannattajiin lukeutuneen Savon Prikaatin edellisen komentajan, everstiluutnantti Berndt Johan Hastferin asiakirjat.
Hastfer kävi sodan aikana salaisia neuvotteluja G.M. Sprengtportenin ja venäläisten kanssa. Sen vuoksi Kustaa III käski von Stedingkin vangitsemaan hänet ja takavarikoimaan Hastferin hallussa olleet asiakirjat.
Arkisto, johon kuuluu satoja tuhansia asiakirjoja, on kuulunut herttualliselle d'Otrante-suvulle Ruotsissa. Suku myi sen Suomeen 465 000 eurolla, josta opetus- ja kulttuuriministeriön osuus oli 150 000 euroa. Loppuosuus tuli yksityisiltä lahjoittajilta, jotka pysyttelevät nimettöminä. Pääjohtaja Nuorteva paljastaa, että lahjoittajien joukossa on säätiöitä.
Ruotsin valtionarkisto digitoi koko aineiston. Kansallisarkisto esittelee alkuperäisaineistoa tiedotusvälineille ja yleisölle sen saavuttua Suomeen ensi kesänä.
Lähteet: Yle Uutiset
Vastaukset 8
Vanhimmat
Oliko persusäätiö rahoittamassa tutkimusta? Tutkijoille ja opiskelijoille jaetaan tuhansittain tutkimusapurahoja vuosittain. Kaikki muut tämän tietävät paitsi persut, koska heidän koulunsa päättyy peruskouluun.
Ohessa persuille valmiiksi lista säätiöistä, joille voivat apuraha-anomuksiaan lähettää!
http://www.saatiopalvelu.fi/fi/saatiot-verkossa/
Linkki tässä!
Anomuksia vetämään persut!
Svekko on AINA OLLUT HUONO HÄVIÄJÄ. Mitähän seuraavaksi. Suuren Pohjan Sodan turpalöyly johtui uuden arkistolöydön mukaan Freudenthalin laseista, kuninkaan ripulista ja runsaasta HOMOUDESTA ruotsalaisten nössöjen keskuudessa.
Persut ovat aina olleet kovia valehtelemaan ja jäävät aina kiinni valheistaan.
http://www.saatiopalvelu.fi/fi/saatiot-verkossa/
Riittääkö apurahasäätiöitä kaikille persuille?
Venäjä ei siis voittanut sotaa vaan luovutti koska pelkäsi luhistumisen partaalla olevaa osapuolta. Jooh jooh hevosnaama. Mene runkkaamaan ABBAA kuunnellessa, hintti.
Rkp yrittää kaikin keinoin päästä "tulkitsemaan" papereita kielipoliittisiin tarkoituksiinsa.
Henrik Meinander laitetaan asialle.
Henrik on tyypillinen alemmuuskompleksista kärsivä svekko. Nils Meinanderista päätellen suku oli täynnä velliperseitä kun muut kuoli tämän maan puolesta. Nyt yrittää hakea muinaishistoriasta lohtua. Säälittävä ämmä kuten Haglund.