Hullua kuinka Suomi olisi ollut jo Talvisodan jälkeen valmis luopumaan laukaustakaan ampumatta siitä, mitä se oli juuri 25 000 sotilaan hengen vieneellä Talvisodalla 105 päivää puolustanut: ITSENÄISYYDESTÄÄN!
Pääkaupunki olisi ollut Tukholma ja ulkopolitiikan olisi hoitanut Ruotsi! Se itsenäisyydestä sen liiton jälkeen, mutta eipä jauhettaisi PAKKORUOTSIN tarpeellisuudesta... ;=)
Aiheesta lisää:
Ohto Manninen: Toteutumaton valtioliitto. Suomi ja Ruotsi talvisodan jälkeen. Kirjayhtymä 1977
Jukka Nevakiven kirjassa, Apu jota EI annettu, kerrotaan sivulla 333 kuinka Ruotsia halveksittiin Suomen jouduttua tekemään Talvisodan ryöstörauhan, juuri Ruotsin vehkeilyn ja selän takana pelaamisen takia!
>> Tuskin koskaan tätä maata on Ranskan lehdistössä käsitelty kovakouraisemmin kuin maaliskuussa 1940. Kirjoitustyyli paljastuu armottomana otsikoissa, joita naapurimaamme edustusto poimi pariisilais-lehtien noiden päivien numeroista Tukholmaan lähetettävää lehdistökatsausta varten:
"Ruotsin raukkamaisuus", "Ruotsin halveksittava petos", "Ruotsi häpeäpaalussa", "Ruotsin ala-arvoinen nöyristely Saksan edessä" >>
Nevakivi Jukka Apu jota ei pyydetty - Liittoutuneet ja Suomen talvisota 1939-1940, Tammi, 1972, 305 s., 1. painos
Saman kirjan uudempi painos, Amerikan osuus mukana:
Apu jota ei annettu − Länsivallat ja Suomen talvisota. WSOY, 2000. ISBN 951-0-24676-X.
Tanner haukkui ruotsalaiset oikein kunnolla Talvisodan päätyttyä.
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=19&a=311
Maaliskuun 13. päivä 1940 klo 12 ulkoministeri Väinö Tanner piti radiossa vaikuttavan puheen, jossa kansalle välitettiin tieto rauhasta ja sen raskaista ehdoista. Hän selostaa solmittua sopimusta ja rauhaan johtaneita syitä. Tanner ylistää Suomen armeijan ja kotirintaman kestävyyttä kamppailussa, jota Suomi joutui käymään yksin.
Ulkoministeri moittii pohjoisia naapurimaita, jotka puolueettomuuteensa vedoten ovat torjuneet kaikki avunpyynnöt ja estäneet samalla liittoutuneiden avuntarjousten hyväksymisen.
Pakoon Ruotsiin
http://kemppinen.blogspot.com/2011/09/pakoon-ruotsiin.html
Ruotsin puolueettomuus
http://kemppinen.blogspot.fi/2011/09/ruotsin-puolueettomuus.html
Miten Ruotsi Talvisodan voitti I
http://kemppinen.blogspot.fi/2012/03/miten-ruotsi-talvisodan-voitti-i.html
Miten Ruotsi voitti Talvisodan II
http://kemppinen.blogspot.fi/2012/03/miten-ruotsi-voitti-talvisodan-ii.html
Pääkaupunki olisi ollut Tukholma ja ulkopolitiikan olisi hoitanut Ruotsi! Se itsenäisyydestä sen liiton jälkeen, mutta eipä jauhettaisi PAKKORUOTSIN tarpeellisuudesta... ;=)
Aiheesta lisää:
Ohto Manninen: Toteutumaton valtioliitto. Suomi ja Ruotsi talvisodan jälkeen. Kirjayhtymä 1977
Jukka Nevakiven kirjassa, Apu jota EI annettu, kerrotaan sivulla 333 kuinka Ruotsia halveksittiin Suomen jouduttua tekemään Talvisodan ryöstörauhan, juuri Ruotsin vehkeilyn ja selän takana pelaamisen takia!
>> Tuskin koskaan tätä maata on Ranskan lehdistössä käsitelty kovakouraisemmin kuin maaliskuussa 1940. Kirjoitustyyli paljastuu armottomana otsikoissa, joita naapurimaamme edustusto poimi pariisilais-lehtien noiden päivien numeroista Tukholmaan lähetettävää lehdistökatsausta varten:
"Ruotsin raukkamaisuus", "Ruotsin halveksittava petos", "Ruotsi häpeäpaalussa", "Ruotsin ala-arvoinen nöyristely Saksan edessä" >>
Nevakivi Jukka Apu jota ei pyydetty - Liittoutuneet ja Suomen talvisota 1939-1940, Tammi, 1972, 305 s., 1. painos
Saman kirjan uudempi painos, Amerikan osuus mukana:
Apu jota ei annettu − Länsivallat ja Suomen talvisota. WSOY, 2000. ISBN 951-0-24676-X.
Tanner haukkui ruotsalaiset oikein kunnolla Talvisodan päätyttyä.
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=19&a=311
Maaliskuun 13. päivä 1940 klo 12 ulkoministeri Väinö Tanner piti radiossa vaikuttavan puheen, jossa kansalle välitettiin tieto rauhasta ja sen raskaista ehdoista. Hän selostaa solmittua sopimusta ja rauhaan johtaneita syitä. Tanner ylistää Suomen armeijan ja kotirintaman kestävyyttä kamppailussa, jota Suomi joutui käymään yksin.
Ulkoministeri moittii pohjoisia naapurimaita, jotka puolueettomuuteensa vedoten ovat torjuneet kaikki avunpyynnöt ja estäneet samalla liittoutuneiden avuntarjousten hyväksymisen.
Pakoon Ruotsiin
http://kemppinen.blogspot.com/2011/09/pakoon-ruotsiin.html
Ruotsin puolueettomuus
http://kemppinen.blogspot.fi/2011/09/ruotsin-puolueettomuus.html
Miten Ruotsi Talvisodan voitti I
http://kemppinen.blogspot.fi/2012/03/miten-ruotsi-talvisodan-voitti-i.html
Miten Ruotsi voitti Talvisodan II
http://kemppinen.blogspot.fi/2012/03/miten-ruotsi-voitti-talvisodan-ii.html
Vastaukset 12
Vanhimmat
STT:n Ruotsi -uutisia muutaman vuoden ajalta
Ruotsin puolustusvoimilta uupuu miljardi kruunua
Maanantai 3.12.2007 klo 16.16
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200712036931732_ul.shtml
Ruotsin puolustusvoimat on taloudellisissa vaikeuksissa.
Suomi ja Ruotsi tiivistävät puolustusyhteistyötä
Maanantai 26.5.2008 klo 11.17
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200805267706128_uu.shtml
Suomi ja Ruotsi syventävät turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötään.
Puolustusministeri: Ruotsi ei koe Venäjän uhan kasvaneen
Maanantai 11.8.2008 klo 19.02
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200808118084791_ul.shtml
Ruotsi ei koe, että Venäjän uhka olisi kasvanut Venäjän Georgiaan kohdistamien iskujen vuoksi.
Ruotsi haluaa 50 000 sotilasta liikkeelle viikossa
Torstai 19.3.2009 klo 16.52
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200903199272109_
ul.shtml
Ruotsin hallitus jätti torstaina ehdotuksensa puolustusvoimien uudistuksista vuosille 2010-2014.
Tavoitteena on, että Ruotsi saa liikkeelle 50 000 sotilaan joukot viikon varoitusajalla.
Ruotsin armeijan leikkausten kohtalo selviää
Torstai 19.3.2009 klo 10.55
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200903199269498_ul.shtml
Ruotsin puolustusvoimien tulevaisuutta valotetaan tänään.
Ruotsi ehdottaa pohjoismaista ilmavalvontaa Baltiaan asti
Perjantai 12.6.2009 klo 16.38
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200906129765768_
ul.shtml
Ruotsi neuvottelee Suomen, Norjan ja Naton kanssa yhteispohjoismaisesta ilmavalvontajärjestelmästä.
Puolustusministeri Sten Tolgfors kertoi perjantaina Dagens Nyheter -lehdelle, että valvontajärjestelmä voi ulottua Baltiaan asti.
Asevelvollisuus kumotaan Ruotsissa
Tiistai 16.6.2009 klo 17.15
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200906169785540_ul.shtml
Ruotsissa valtiopäivät on kumonnut yleisen asevelvollisuuden.
Maahan perustetaan vuoden 2014 jälkeen ammattiarmeija.
Suomi ei seuraa Ruotsia palkka-armeijaan siirtymisessä
Tiistai 16.6.2009 klo 20.22
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200906169786495_uu.shtml
Suomessa ei yllätytty Ruotsin päätöksestä lopettaa yleinen asevelvollisuus ja siirtyä palkka-armeijaan.
Ruotsin päätös lopettaa yleinen asevelvollisuus ei yllättänyt Suomessa
- Tämä vahvistaa trendiä, joka ruotsalaisilla on jo ollut pidempään. Siitä ovat merkkinä muun muassa huomattavat puolustusbudjetin leikkaukset, jotka ovat ravistelleet puolustusvoimia jo pidemmän aikaa, arvioi strategian opettaja, kapteeni Jarno Limnéll Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Ruotsissa on ollut asevelvollisuus vuodesta 1901 saakka, mutta sen suorittaneiden määrä on laskenut tasaisesti. Viime vuosina vain noin 12 prosenttia asevelvollisista on käynyt armeijan.
Ruotsi lupaa Suomelle sotilaallista tukea
Perjantai 20.11.2009 klo 20.04
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009112010639386_uu.shtml
Ruotsi lupaa sotilaallista tukea Baltian maille ja Suomelle, jos niitä uhataan, kertoi MTV3:n uutiset perjantaina.
Sten Tolgfors edellyttää myös naapurimailta tukea, jos Ruotsia uhataan.
Ruotsin kanta perustuu ensi kuun alussa voimaan astuvan Lissabonin sopimuksen solidaarisuusjulistukseen. Julistus velvoittaa EU-maat antamaan tukea kaikin keinoin, jos johonkin jäsenmaahan hyökätään. Tuen on kuitenkin noudateltava YK:n sääntöjä.
Ruotsin armeija ei houkuttele työnhakijoita
Maanantai 17.1.2011 klo 12.32
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011011713021782_ul.shtml
Ruotsin armeijalla on värväysongelmia.
Armeijan oli määrä rekrytoida 5 300 sotilasta ja merimiestä vuodenvaihteeseen mennessä, mutta määrä jäi alle puoleen tavoitteesta. Asiasta kertoo Svenska Dagbladet -lehti.
Ruotsin armeijan rekrytointi takkuilee
Maanantai 17.1.2011 klo 14.49
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011011713022798_ul.shtml
Sotilaiden värväys Ruotsin armeijaan ei ole sujunut odotusten mukaisesti.
Armeijan oli määrä rekrytoida 5 300 sotilasta ja merimiestä vuodenvaihteeseen mennessä, mutta todellisuudessa määrä jäi alle puoleen tavoitteesta, kertoi Svenska Dagbladet -lehti.
Rauhoitu Hexa.
Sulla on taas vähän levottomat jutut.
Tekisit joskus jotan hyödyllistä, niin tulisi parempi mieli. Eikä ne ruotsalaiset oikeasti ole tänne tulossa mitään valloittamaan. Se on sellasta liirum-laarumia vaan.
Aiheesta lisää:
Pakoon Ruotsiin
http://kemppinen.blogspot.com/2011/09/pakoon-ruotsiin.html
Ruotsin puolueettomuus
http://kemppinen.blogspot.fi/2011/09/ruotsin-puolueettomuus.html
Miten Ruotsi Talvisodan voitti I
http://kemppinen.blogspot.fi/2012/03/miten-ruotsi-talvisodan-voitti-i.html
Miten Ruotsi voitti Talvisodan II
http://kemppinen.blogspot.fi/2012/03/miten-ruotsi-voitti-talvisodan-ii.html
"Rauhoitu Niinistö. Ei se Haglund mitään häärää..."
-- Pohjolassa ei tarvita puolustusta muualla kuin lapissa, norbottenissa ja ruijassa
pohjoiset malmivarat houkutteli 40 -luvulla sakutkin lappiin ja narvikiin ja sinne se oli stalinkin matkalla -- yhteistä puolustusta tarvitaan vain napapiiriin ympäristössä ja hyvä se on jos yhteistoimintaa on ja kulut jaetaan .
Kyllä Itämerellä ja kahden diktaattorin mukaan nimetyllä kaupungilla on Venäjälle arvoa.
Turtolan väitöskirja, Torniojoelta rajajoelle - Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923-1940, on karua luettavaa liittoutumisen harhakuvitelmasta. Samoin Ohto Mannisen tutkimus (Toteutumaton valtioliitto. Suomi ja Ruotsi talvisodan jälkeen.) palauttaa Ruotsi -hörhöilijät maanpinnalle.
Suomi ja Ruotsi tekivät lähes pari vuosikymmentä suunnitelmia ja loivat sotilaallista yhteistoimintamallia sellaisen tilanteen varalta, jossa NL hyökkää Suomen kimppuun.
Kun 1939 sitten näin kävi ja helmikuussa 1940, tilanteen mentyä nopeasti huonompaa suuntaan, Suomi pyysi apua jo tosissaan. Tämä episodi tapahtui Tukholmassa 21.2.1940 ja juuri Talvisodan Mannerheim-linjan murruttua:
Martti Turtolan väitöskirja, s. 13: "Ruotsin puolustusesikunnan päällikkö, kenraali Axel Rappe ehdotti, että Per Albin Hanssonin hallituksen oli ryhdyttävä auttamaan Suomea entistä aktiivisemmin ja voimakkaammin. Esityksessään Rappe vaati, että Ruotsin oli suoritettava avoin interventio Suomen hyväksi lähettämällä sinne 80 000 -100 000 miestä käsittävä armeija. Yhteisvoimin Suomen sotavoimien kanssa se vakauttaisi murtuneen rintaman ja valtaisi takaisin menetetyn pääpuolustusaseman. Samalla ruotsalaiset joukot ottaisivat vastatakseen Ahvenanmaan puolustuksesta. Näillä toimenpiteillä saataisiin Neuvostoliitto taipumaan sovintorauhaan Suomen kanssa." Ruotsin pääministeri Hanssonin kommentti Suomen sotilaallisesta auttamisesta oli: "Helvetin paskapuhetta"!
Turtola Martti Torniojoelta rajajoelle - Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923-1940 - Puolustuspoliittinen vaihtoehto, WSOY, 1984, 259 s.
Hyvä kirja aiheesta kuinka pysyä irti sodasta:
Suominen Tapani (toim.) Itsekkyyttä vai valtiomiestaitoa - Ruotsin idänpolitiikka ja Suomi vuodesta 1812 vuoteen 2002, Tammi, 2002, 289 s., 1. painos
Ohto Manninen: Toteutumaton valtioliitto. Suomi ja Ruotsi talvisodan jälkeen. Kirjayhtymä 1977
Ruotsi ei ole koskaan Suomea auttanut eikä tulisi tositilanteessa koskaan auttamaankaan.
Ruotsi on aina ajanut härskisti omaa etuaan Suomen kustannuksella ja sitä ovat myös Ruotsin ehdotukset aseyhteistyöstä ja puolustusliitosta.
Kuka on mistään liitosta puhunnut. Haglundko?
Perustavaa laatua oleva ongelma liitossa on se, että Suomella on todella pitkä maaraja Venäjän kanssa ja Ruotsilla ei ole maarajaa ollenkaan. Suomesta tulee siis kaikissa tapauksissa puskuri Ruotsille, taisteltiin sitten miekoilla tai lasereilla. Liitto on näin mahdottomuus.
Taaskin Saksa pelasti Suomen itsenäisyyden.
http://www.sgseura.fi/index.php/lisaeae-artikkeleita/133-pekka-visuri-25-5-2021-talvisodasta-jatkosotaan-mannerheimin-johdolla
"Lopuksi Talvela vielä Mannerheimin nimissä pyysi Saksalta hyväksymistä Suomen ja Ruotsin unionille ja päätti esityksensä toivomukseen yhteistyöstä. Seuraavana päivänä Göring kuitenkin välitti Talvelalle Hitlerin jyrkän kielteisen kannan liittoutumiseen Ruotsin kanssa."
Montako kertaa Saksa tarvitaan takaamaan Suomen itsenäisyys?
1917 Saksa pakotti Venäjän myöntämään Suomelle itsenäisyyden.
1940 Saksa esti marraskuussa NL:a suorittamasta loppuun 1939 ystävyyssopimuksen lisäpöytäkirjan etupiirijaon mukaista valtuutusta Suomen miehityksestä.
1940-41 Saksa esti Suomen puolustusliiton Ruotsin kanssa. Siinähän Suomi olisi luopunut itsenäisyydestään laukaustakaan ampumatta!
1944 Saksan aseapu pelasti Suomen tuholta.
Näinhän se oli!
Hullua kuinka Suomi olisi ollut jo Talvisodan jälkeen valmis luopumaan laukaustakaan ampumatta siitä, mitä se oli juuri 25 000 sotilaan hengen vieneellä Talvisodalla 105 päivää puolustanut: ITSENÄISYYDESTÄÄN!
Pääkaupunki olisi ollut Tukholma ja ulkopolitiikan olisi hoitanut Ruotsi! Se itsenäisyydestä sen liiton jälkeen, mutta eipä jauhettaisi PAKKORUOTSIN tarpeellisuudesta... ;=)
Aiheesta lisää:
Ohto Manninen: Toteutumaton valtioliitto. Suomi ja Ruotsi talvisodan jälkeen. Kirjayhtymä 1977