Ruotsin vaakuna (3 kruunua)on tanskalainen -tai ranskalainen

....Vaakunan ulkonäkö on saattanut vaikuttaa siihen, että se hyväksyttiin Ruotsin kuningaskunnan symboliksi ja että sitä alettiin pitää Ruotsin valtakunnan vaakunana. Kolme kruunua oli yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä vaakuna, ja se oli myös helppo muistaa ja jäljentää. Kolme kruunua loi keskiajalla myönteisiä mielikuvia kolmesta pyhästä miehestä, itämaan tietäjistä, joiden Kölnissä olevista pyhäinjäännöksistä oli tullut tärkeä pyhiinvaelluskohde hurskaille pohjoismaalaisille. Kölnin kaupungin vaakunassa on yhä nykyäänkin kolme kruunua.[6]
[muokkaa]Albrekt Mecklenburgilainen
Albrekt Mecklenburgilainen oli ensimmäinen kuningas, joka käytti kolmea kruunua kuninkaallisessa sinetissään. Näin vaakunasta tuli valtakunnan tärkein symboli. Samanaikaisesti hän kuitenkin säilytti Ruotsin valtaistuinta hallitsevassa Bjälbo-suvussa kulkeneen vanhemman vaakunan kruunupäisine leijonineen. Ruotsilla on vielä nykyäänkin kaksi rinnakkaista valtakunnan vaakunaa.


Albrekt Mecklenburgilainen (vas.) isänsä kanssa. Albrekt Mecklenburgilainen oli ensimmäinen kolmen kruunun kanssa kuvattu ruotsalainen hallitsija.
[muokkaa]Kalmarin unioni


Myös suuressa valtakunnan vaakunassa on kolme kruunua.
Albrekt Mecklenburgilaisen jälkeen kolmen kruunun vaakunaa kuninkaallisena vaakunanaan käyttivät myös Margareeta I ja muut Kalmarin unionin aikaiset hallitsijat.
Kuningas Kaarle Knuutinpoika Bonde loi valtakunnan vaakunan vuonna 1449 menetettyään asemansa Norjan hallitsijana. Vaakunassa kolme kruunua ja Bjälbo-suvun vaakuna yhdistyvät. Ensimmäisessä kuninkaan vaakunassaan ruotsalais-norjalaisena kuninkaana hän yhdisti Ruotsin kolme kruunua ja Norjan leijonan, mutta jätti Bjälbo-suvun kuninkaan vaakunan kokonaan pois.
Tanskan kuninkaat säilyttivät kolmen kruunun vaakunan vielä senkin jälkeen, kun Ruotsi oli Kustaa Vaasan aikana lopullisesti eronnut unionista. Vaakunasta tulikin yksi niistä monista kiistakysymyksistä, jotka johtivat Pohjoismaiden seitsenvuotiseen sotaan 1560-luvulla. Tanskan vaakunassa on yhä tänäkin päivänä kolme kruunua, mutta ne nähdään lähinnä historiallisena symbolina keskiaikaiselle unionille.[2]
[muokkaa]Vuoden 1982 laki valtakunnan vaakunasta
Uusi asetus vuoden 1982 laissa koskien Ruotsin valtakunnan vaakunaa oli, että kolme kruunua voidaan pitää viittauksena valtakunnan vaakunaan myös ilman vaakunakilpeä. Niinpä symboli on lailla suojattu, eikä sitä saa käyttää muuna, esimerkiksi yrityksen symbolina ilman lupaa.[2] Laki on voimassa ainakin Ruotsissa, mutta sitä voidaan mahdollisesti soveltaa myös kansainvälisesti.
Symbolin voi nähdä myös vuonna 1923 valmistuneen Tukholman kaupungintalon tornin huipulla.
Joitakin poikkeuksia vuoden 1980 paikkeilla lukuun ottamatta symbolia on käytetty vuodesta 1938 lähtien Ruotsin mies- ja naisjääkiekkomaajoukkueen pelipaidoissa. Myös Ruotsin yleisurheilumaajoukkue käyttää symbolia kilpapaidoissaan. Miesten kelkkajääkiekon maajoukkue sitä vastoin käyttää muunnosta Kolme kimalaista.[7]
[muokkaa]Muita vaakunoita, joissa on kolme kruunua

Kolme kruunua esiintyi jo vuonna 1200, kun Otto IV koristutti itämaan tietäjien haudan vanhassa romaanisessa Kölnin tuomikirkossa. Nykyistä kirkkoa alettiin rakentaa vasta vuonna 1248. Symboli on myös Kölnin kaupungin vaakunassa, vaikkakin siinä kruunut on aseteltu vierekkäin vaakunan yläosaan.
1290-luvun paikkeilla kolme kruunua esiintyi Tanskan niin kutsutuissa sisällissotarahoissa.
Galitsiassa kolme kruunua on kuulunut maakunnan vaakunakuvan alaosaan jo keskiajalta lähtien. Kultaiset kruunut ovat sinisessä vaakunakilvessä, aivan kuten Ruotsin pienessä valtakunnan vaakunassakin. Symboli ilmestyi myös Puolassa 1296 Krakovan piispan otettua sen vaakunaansa. Galitsia on perinteisesti ollut tärkeä keskus Puolassa, jossa Krakova oli Galitsian ja koko Puolan pääkaupunki ennen Puolan jakoja. Sittemmin Galitsiasta tuli hallinnollinen yksikkö Itävalta-Unkarissa ja nimellisesti myös kuningaskunta.
Myös Irlannin maakunta Munster käyttää kolmea kultaista kruunua sinisellä pohjalla.
Kolme kruunua on yhä tänäkin päivänä Oxfordin yliopiston vaakunassa, joskin kirjan ympärillä.
Englannissa symboli esiintyy niin kutsutussa Pyhän Edmundin lipussa, joka liittyy Kuningas Arthurin legendaan.

Ihan oikeasti hei, ketä kiinnostaa sinun ruotsi heraldiikka.

Pitäis kiinostaa, kun Rkp väittää ohjelmassaan, että "leijoja on ruotsalainen symboli".
Eihän se ole, vaan tulee paljon kauempaa.

Tutkimuksen mukaan Ruotsin sinikeltainen lippu esiintyi ensimmäisen kerran TURUN vaakunassa!