Meinanderin mukaan Suomi ja Ruotsi muistuttavat toisiaan!

Meinander saa palkkaan sa Rkp:lta. Yliopiston tilin kautta.

Jos minä olisin Nils Meinanderille sukua niin....

.

SuRu matematiikat 5 % = 51 %, 95 % = 4 %

SuRu logiikat suomalainen EI VOI OLLA suomalainen

.

Luin tässä jokin aika sitten Meinanderin Suomen historia ja täytyy sanoa,että
vaikka olen kouluaikana todella opiskellut Suomen historiaa perusteellisesti
toisin kuin ehkä nykyään tehdään tuntui kuin en tuntisi maata samaksi.

Ja mikähän siihen oli syynä. Mielestäni siinä tuotiin historia esille juuri
ruotsinkielisen kansanosan kannalta ja näinollen katsantokanta on erilainen.
Siinä ei oikeastaan käsitelty historiaa kansan suuren enemmistön kannalta,
sitä ,että suurin osa kansaa oli kuitenkin erittäin syrjitty juuri kielensä vuoksi.

Suomenkielisen oli muututtava ruotsinkieliseksi saadakseen koulutusta ja
jonkin aseman yhteiskunnassa.
Sama vaatimus näyttää olevan yhä voimassa.
Käsittävätkö nämä vaatijat todella sitä,että tämä kansa ei todellakaan ole
unohtanut historiaansa ja siksi ei ole enää käskytettävissä .

Tämä provokaatio minkä ohjelma aikaansaa monessa mielessä,esittämällä,
että suomalainen ei voi olla mitään ilman ruotsalaista kuorrutusta on suoraan
sanottuna halveksuntaa.
Seppänen ei uskaltanut tulla puolustamaan tekelettään ja toivottavasti
ymmärtää itsekin hävetä.

Ruotsin lippu liehumassa eduskuntatalon edessä,sekö on toiveuni ??

Miksi Meinnader tulkitsee asian noinpäin? Eikö sitten voisi sanoa, että Ruotsi on suomalainen?

Se muuten pitää paikkansa, jos historiaa ja kansatiedetää tutkii tarkasti!

Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander sanoo Tasavallan tiellä -kirjassaan: Torjuntavoittoa ei ollut!

Jatkosodan aikaan syväkurkkuna Tukholman lehdille toimi Suomen ruotsalainen 5. kolonnalainen Nils Meinander, joka taitaa olla tämän Helsingin yliopiston Henrik-professorin setämies!

Henrik on Carl Fredrik Meinanderin poika:

http://sv.wikipedia.org/wiki/Henrik_Meinander "Han är son till Carl Fredrik Meinander."

Ei taida tulla semmoista Suomen ruotsalaisen professori Henrik Meinanderin kirjoittamaa historian kirjaa, jossa EI JR 61 olisi maan pelastajana mainittu:

http://www.hs.fi/tulosta/HS20091001SI1KU01rgk

"Jalkaväkirykmentti 61:llä oli avainosa Talin-Ihantalan suurtaistelun ratkaisevalla hetkellä, kun suomalaisten puolustus alkoi menestyä. Se porukka puhui ruotsia."


Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander sanoo Tasavallan tiellä -kirjassaan: Torjuntavoittoa ei ollut!

B. O. Alholm sivaltaa Suomen ruotsalaisen historian omaa profeettaa, Henrik Meinanderia, kirjassaan Toisinajattelija suurlähettiläänä.
Meinanderia solvataan hänen väitettyään Tasavallan tiellä -kirjansa eräässä kuvatekstissä, kuinka kesän 1944 Kannaksen karkuunjuoksu ei todellakaan ollut mikään Torjuntavoitto. Meinanderin mielestä jopa aivan perättömän termin Oesch lanseerasi kirjaansa Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella v. 1944.

Kirjassa käydään laajasti läpi Suomen historiaa ja sotien osalta tapahtumia käsitellään vain ylimalkaisesti. Kuitenkin valtava Tienhaaran torjuntavoitto, jossa JR 61 löi toistuvasti viholliset, nostetaan esiin.

Sama juttu toistuu tässäkin kirjassa, Suomi 1944: Sota, yhteiskunta, tunnemaisema, eli JR 61 nimetään Suomen pelastajaksi!

Tämä mies kirjoittaa jostain kumman syystä erillistä Suomen ruotsalaista historiaa!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Henrik_Meinander

Henrik Meinanderin Tasavallan tiellä -kirjasta poimittuja otteita:

"Kyseessä ei tosiaankaan ollut torjuntavoitto" Näin siis Suomen ruotsalaisten oma (sota) historian professori Meinander kirjassaan. Miksiköhän muuten aina tarvitaan hurreille oma historian kirjoitus?

Sivu 233: "Puna-armeijan suurhyökkäys käynnistyi Karjalan kannaksella kesäkuussa 1944 kolmen päivän kuluttua länsiliittoutuneiden maihinnoususta Normandiaan. Odotellessaan, miten maihinnousu onnistuisi, Neuvostoliitto iski Saksan puolustusjärjestelmän heikoimpaan kohtaan -Etelä-Suomeen. Heinäkuun puolivälissä 1944 sen hyökkäyksen painopiste siirtyi Baltiaan ja Valko-Venäjälle."

Sivu 236: "Juhannusaattona 23. kesäkuuta venäläiset olivat yrittäneet sitkeästi päästä sen kapean lahden yli, joka erotti Viipurin Tienhaarasta ja Viipurinlahden länsirannasta, mutta suomenruotsalainen JR 61 -rykmentti oli torjunut kerran toisensa jälkeen."

Sivu 237: "Nopea vetäytyminen Karjalan kannakselta oli ajoittain jopa paniikinomaista - kyseessä ei tosiaankaan ollut torjuntavoitto. Viipurin länsi- ja pohjoispuolella onni kuitenkin kääntyi sitkeiden taisteluiden jälkeen Suomen eduksi."

Sivu 238: "Niinpä runsaan kymmenen vuoden kuluttua sodan päättymisestä alettiin puhua torjuntavoitosta. Ilmaisun keksi tiettävästi 1956 kenraaliluutnantti K. L. Oesch, joka oli johtanut operaatioita Kannaksella eikä kaihtanut näitä taisteluja käsittelevän kirjansa jälkisanoissa kutsua lopputulosta "suureksi torjuntavoitoksi". Oesch korosti, että Viipurin pohjois- ja eteläpuolen sitkeä vastarinta oli helpottanut huomattavasti poliittisen johdon yrityksiä päästä solmimaan siedettävä rauha. Vaikka Oesch venytti voiton käsitettä tässä kohdin suorastaan absurdisti, hän oli kuitenkin asiallisesti oikeassa."

Jutussa mainitut muut kirjat:

B.O. Ahlholm: Toisinajattelija suurlähettiläänä, Tammi 2001

Oesch K.L.: Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella v. 1944
Otava, 1956, 216 s., 1. painos

Henrik Meinander: Tasavallan tiellä: Suomi kansalaissodasta 2000-luvulle. (Finlands historia 4, 1999.) Suomennos: Paula Autio. Espoo: Schildt, 1999. ISBN 951-50-1055-1.

Henrik Meinander: Suomi 1944: Sota, yhteiskunta, tunnemaisema. (Finland 1944: Krig, samhälle, känslolandskap, 2009.) Suomentanut Paula Autio. Helsinki: Siltala, 2009. ISBN 978-952-234-003-0. 428 s.

Tienhaaran taistelu oli Viipurin luoteispuolella Tienhaarassa jatkosodan loppuvaiheessa käyty taistelu.

22.-25.6.1944 käydyssä taistelussa Neuvostoliitto yritti murtaa Suomen puolustuksen ja avata tien Helsinkiin siinä kuitenkaan onnistumatta. Everstiluutnantti Alpo Marttisen johtama JR 61 saavutti keskitetyn tykistön tulituen avulla torjuntavoiton ylivoimaisista neuvostojoukoista

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tienhaaran_taistelu



Tienhaaran suurtaistelu ja miten se OIKEASTI MENIKÄÄN?

Kuten JR 61:n "valtavista tappiostakin näkee (!) niin kyllähän kyseessä oli Suomen ruotsalaisittain SUURTAISTELU...

Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944

Tappioista kerrotaan näin s. 43:

JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä. Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä. Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä. Tämän jälkeen taistelut Tiehaaran niemellä laantuivat. JR 61 vaihdettiin taakse elokuun alussa.
"Tienhaaran taistelu oli Viipurin luoteispuolella, Tienhaarassa, jatkosodan loppuvaiheessa käyty taistelu. 22.-25.6.1944 käydyssä taistelussa Neuvostoliitto yritti murtaa Suomen puolustuksen ja avata tien Helsinkiin siinä kuitenkaan onnistumatta. Everstiluutnantti Alpo Marttisen johtama JR 61 saavutti keskitetyn tykistön tulituen avulla torjuntavoiton ylivoimaisista neuvostojoukoista."

Pitääkö Koskimaan kirjan lukemat oikeasti paikkaansa? Tarkistetaanpas Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet -tietokannasta

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/

Joukko-osasto on merkittävä näin: */JR 61


"JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä."

Näin varmaankin oli sotapäiväkirjojen mukaan, mutta kaatuneitten lopullinen määrä on hieman kasvanut eli nyt löytyy 11 kaatunutta. Nähtävästi haavoittuneiden kuolemat sotasairaaloissa mukaan lukien. Katso kuolinsyy. Kuoli ja siunattiin löytyy 6 ja kuoli haavoittuneena löytyy 5. Yhteensä siis 11.

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=24&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=25&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1


"Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä."

Näin varmaankin oli sotapäiväkirjojen mukaan, mutta kaatuneitten lopullinen määrä on hieman kasvanut eli nyt löytyy 6 kaatunutta. Nähtävästi haavoittuneiden kuolemat sotasairaaloissa mukaan lukien. Katso kuolinsyy. Kuoli ja siunattiin löytyy 1, kuoli 1 ja kuoli haavoittuneena löytyy 4. Yhteensä siis 6.

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=26&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=27&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1


"Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä."

Näin varmaankin oli sotapäiväkirjojen mukaan, mutta kaatuneitten lopullinen määrä on hieman kasvanut eli nyt löytyy 56 kaatunutta. Nähtävästi haavoittuneiden kuolemat sotasairaaloissa mukaan lukien. Katso kuolinsyy. Kuoli ja siunattiin löytyy 44, kuoli 1 ja kuoli haavoittuneena löytyy 11. Yhteensä siis 56.


http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=22&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=27&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1




JR 61:n kaatuneet Tienhaarassa:

*/JR 61

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=22&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=22&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1

22.6.1944 6

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=23&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=23&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1

23.6.1944 33

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=24&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=24&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1

24.6.1944 4


http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=25&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=25&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1

25.6.1944 8

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=26&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=26&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1

26.6.1944 4
27.6.1944 2
28.6.1944 2


1.7.-5.7.1944 6
20.7-30.7.1944 6
1.8.-6.8.1944 12
6.8-6.9.1944 2

"TOTUUDEN NIMESSÄ MINUN ON KUITENKIN SANOTTAVA, ETTÄ TÄMÄN TAISTELUN VOITTI TYKISTÖ".

Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944

Kirjassa kerrotaan sivuilla 43-49 KTR 8:n 3.Patterin päällikön, silloisen luutnantin, everstiluutnantti Matti Jokisen ITSENSÄ kertomana, että "TOTUUDEN NIMESSÄ MINUN ON KUITENKIN SANOTTAVA, ETTÄ TÄMÄN TAISTELUN VOITTI TYKISTÖ".

Everstiluutnatti Antti Juutilaisen kertomus vastaan Koskimaan suora lainaus: Kummallinen ero, TAHALLAANKO tai MIKSI?

Juutilainen kertoo Rinta Rinnan kirjassaan sivuilla 247-248 näin:

"Eversti Marttinen halusi miestensä kuullen varata kunnian taistelusta rykmentilleen, mutta hän tiesi, ettei taistelua olisi voitettu ilman tukevia aselajeja. Luutnantti Matti Jokinen, joka oli Kenttätykistörykmentti 8:n 3.Patterin päällikkönä, on haastattelijoilleen kertonut, miten hän kohtasi miehiään kiittämään tulleen eversti Marttisen kesäkuun 25. päivänä II Pataljoonan komentopaikalla. Rykmentinkomentaja sanoi patterinpäällikölle hiljaisella äänellä: "Totuuden nimessä haluan sanoa, että kyllä se oli suurelta osalta tykistön ansiota, että hyökkäykset lyötiin takaisin."

Juutilainen kertomus vastaan Koskimaan suora lainaus: Kummallinen ero, TAHALLAANKO tai MIKSI?

Kummallista kyllä Koskimaan kirjoittamassa SUORASSA lainauksessa EI OLE MITÄÄN EPÄSELVYYTTÄ, VENKOILUA TAI EHDOLLISTAMISTA, VAIN NUO SANAT!

Antti Juutilaisen kirjoittama Rinta Rinnan, Suomen ruotsalaisten sotatiet 1939-1944, WSOY, ilmestyi vuonna 1997. Kirjan lähdeluettelossa on Matti Koskimaan haastattelu ja hänen kirjoittamansa kirja Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944, WSOY 1996.
Samaten lähteenä on Matti Koskimaan Veitsen terällä, WSOY 1993.

Koskimaan kirjassa, Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944, kerrotaan sivuilla 43-49 KTR 8:n 3. Patterin päällikön, silloisen luutnantin, everstiluutnantti Matti Jokisen ITSENSÄ kertomana Tienhaaran taisteluista silminnäkijäkuvaus. Kyseisen kirjan lopussa on sivulla 170,
kohdassa III, Kirjalliset kertomukset ja haastattelut, mainittu lähteenä 60. Jokinen, M everstiluutnantti.

Sivulla 49 hän itse, Jokisen siis, kertoo eversti Marttisen visiitistä II Pataljoonan komentopaikalle näin:

"Hetken kuluttua Marttinen jo työntyykin hirsien välistä "kotaamme". Tervehditään, onnitellaan. Marttinen pitää lyhyen ja ytimekkään puheen II Pataljoonalle sekä sen komentajalle ja päälliköille hyvin suoritetusta taistelusta, jonka seurauksena hänestä on tullut Suomen armeijan nuorin eversti. Puheensa päätteeksi hän kääntyy minun, ainoan paikalla olevan tykkimiehen, puoleen ja sanoo: "TOTUUDEN NIMESSÄ MINUN ON KUITENKIN SANOTTAVA, ETTÄ TÄMÄN TAISTELUN VOITTI TYKISTÖ". Komentajamme toivotti meille hyvää jatkoa ja työntyi ulos sateeseen kiertääkseen yksin yön aikana jokaisen vartiomiehen luona tätä kiittämässä. Aamuun mennessä hän oli kiertänyt kaikki komento- ja vartiopaikat.

Ruotsalaisuus on kuin kivi kengässä. Se on omalla tavallaan mukana suomalaisuudessa, eikä siitä pääse eroon vakuuttavat ruotsalaismieliset. Sitä on kestettävä, vaikkei se mikään ilo olekaan.