Usein Ruotsin vallan aikaa puolustavat kertovat, että suomalaisilla oli samat oikeudet kuin ruotsalaisilla mutta historian valossa näin ei ollutkaan.
"Hallinto ja talonpoikien asema
Läänin asukkailla ei ollut oikeutta lähettää edustajiaan Ruotsin valtiopäiville. Papit voivat kyllä toimittaa anomuksiaan valtiopäiville ja kansan asiamiehiä eli valtuutettuja kävi silloin tällöin Tukholmassa edistämässä seudun asioita."
Ruotsin vallan vahvistaminen 1617
Läänin siirtyminen Ruotsille virallistui Stolbovan rauhassa 1617, jolloin Ruotsi sai valtansa alle myös Inkerinmaan. Länsiosa Karjalasta kuului Viipurin linnalääniin, mutta valloitettua Käkisalmen lääniä ei liitetty sen yhteyteen. Käkisalmen lääni muodosti Kustaa II Aadolfin aikana yhdessä Inkerinmaan ja Liivinmaan kanssa kenraalikuvernöörikunnan, jonka keskus oli Narvassa ja kenraalikuvernöörinä oli Johan Skytte.
Käkisalmen lääniä ja Inkerinmaata pidettiin voittomaana, joka annettiin Jaakko De la Gardielle vuokralääniksi vuoteen 1629 asti. Lääninherra, voudit ja virkamiehet saivat pitää lääninsä verotulot maksettuaan kuninkaalle tietyn verosumman.
Hallinto ja talonpoikien asema
Läänin asukkailla ei ollut oikeutta lähettää edustajiaan Ruotsin valtiopäiville. Papit voivat kyllä toimittaa anomuksiaan valtiopäiville ja kansan asiamiehiä eli valtuutettuja kävi silloin tällöin Tukholmassa edistämässä seudun asioita. Sitä vastoin ennen kuninkaan vallan lujittumista pidetyillä maapäivillä ritaristo ja rälssimiehet saivat esittää toivomuksiaan ja osallistua päätösten tekoon. Vuonna 1661 Käkisalmessakin järjestettiin maapäivät, jonka päätöksiin sen jälkeen oikeuden istunnoissa usein vedottiin.
Vuodesta 1633 läänin alue oli Tukholman kollegioitten alainen maaherrakunta, joka 1637 liitettiin Pietari Brahen hallitsemaan Suomen kenraalikuvernöörikuntaan. Käkisalmen läänin maaherra asui Käkisalmessa ja oli kenraalikuvernöörin alainen. Oikeudellisesti lääni kuului Turun hovioikeuden piiriin.
"Hallinto ja talonpoikien asema
Läänin asukkailla ei ollut oikeutta lähettää edustajiaan Ruotsin valtiopäiville. Papit voivat kyllä toimittaa anomuksiaan valtiopäiville ja kansan asiamiehiä eli valtuutettuja kävi silloin tällöin Tukholmassa edistämässä seudun asioita."
Ruotsin vallan vahvistaminen 1617
Läänin siirtyminen Ruotsille virallistui Stolbovan rauhassa 1617, jolloin Ruotsi sai valtansa alle myös Inkerinmaan. Länsiosa Karjalasta kuului Viipurin linnalääniin, mutta valloitettua Käkisalmen lääniä ei liitetty sen yhteyteen. Käkisalmen lääni muodosti Kustaa II Aadolfin aikana yhdessä Inkerinmaan ja Liivinmaan kanssa kenraalikuvernöörikunnan, jonka keskus oli Narvassa ja kenraalikuvernöörinä oli Johan Skytte.
Käkisalmen lääniä ja Inkerinmaata pidettiin voittomaana, joka annettiin Jaakko De la Gardielle vuokralääniksi vuoteen 1629 asti. Lääninherra, voudit ja virkamiehet saivat pitää lääninsä verotulot maksettuaan kuninkaalle tietyn verosumman.
Hallinto ja talonpoikien asema
Läänin asukkailla ei ollut oikeutta lähettää edustajiaan Ruotsin valtiopäiville. Papit voivat kyllä toimittaa anomuksiaan valtiopäiville ja kansan asiamiehiä eli valtuutettuja kävi silloin tällöin Tukholmassa edistämässä seudun asioita. Sitä vastoin ennen kuninkaan vallan lujittumista pidetyillä maapäivillä ritaristo ja rälssimiehet saivat esittää toivomuksiaan ja osallistua päätösten tekoon. Vuonna 1661 Käkisalmessakin järjestettiin maapäivät, jonka päätöksiin sen jälkeen oikeuden istunnoissa usein vedottiin.
Vuodesta 1633 läänin alue oli Tukholman kollegioitten alainen maaherrakunta, joka 1637 liitettiin Pietari Brahen hallitsemaan Suomen kenraalikuvernöörikuntaan. Käkisalmen läänin maaherra asui Käkisalmessa ja oli kenraalikuvernöörin alainen. Oikeudellisesti lääni kuului Turun hovioikeuden piiriin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Vain Suomen alueen aatelisto vaikutti Ruotsin hallintoon ja politiikkaan.
Ja Ruotsin vallan ajalla Suomen aatelisto koostui lähes pelkästään riikinruotsalaisista.
Joten se siitä suomalaisten osallistumisesta valtakunnan asioihin....
Ennen Ruotsin vallan aikaa Suomen nykyisyille alueelle vaikutti kaksi itämerensuomalaista alkuperäiskulttuuria alkuperäisuskontoineen. Ruotsalaiset tuhosivat meidän alkuperäiskulttuurimme ja alkuperäisuskontomme toisella ja kolmannella Suomeen kohdistuneella ristiretkellä. Ilman ruotsalaisia Suomen alueella sijaitsisi todennäköisesti kaksi itämerensuomalaista kansallisvaltiota rikkaine alkuperäiskulttuureineen.
Väli vali. Maaorjuutta ei ollut. Esimerkiksi fennulin rakastamassa Venäjässä kuvernööri saattoi ruoskituttaa talonpojan mikäli tämä ei nostanut hattuaan kuvernöörin läsnäollessa. Mitään tällaista ei juuri esiintynyt keskiajan jälkeen länsimaissa.
Ei siitä niin pitkä aika ole kun Tornionjokilaakson kouluissa tuli selkään jos puhui suomea. Kuulemma "tiga på två språk" on peräisin näiltä ajoilta, suomea kiellettiin puhumasta ja oltiin sitten hiljaa.
Ei ollut maaorjuutta Suomessa Venäjän vallan aikana,vaikka se olikin muualla
Venäjällä.
Venäjän aika antoi Suomelle jonkinlaisen statuksen ja Neuvostoliitto antoi
itsenäisyyden eikä näitä ei ole syytä unohtaa.
Viimeisen sodan syyt ovatkin jo sitten hieman moninaisemmat kuin halutaan
myöntää nykyisessä eu-huumassa kun edelleen ollaan Saksa-alisteisia.
Ja tänään kerrottiin juuri toisessa ruotsalaistamisohjelmassa,että talonpoika,
joka oli luvatta puhutellut Birgitta Tottia joutui maksamaan 40 markkaa sakkoa
3 markan vuosituloilla.
Ruotsiko oli sivistyneempi ??
Eiköhän sakko ole parempi ku piiska, ainakin mikäli amerikan mustilta ja marilaisilta kysytään.