Vaikka on sovittu, että ollaan kavereita, ei sen suurempaa, eikä tästä voi tulla suurempaa millään, nainen ei ole syvemmin kiinnostunut, niin ihastumista/ikävää/"masentuneisutta" tai mitä nyt mieleen juolahtaa ei millään meinaa saada pois mielestä. Kerran kun on tavannut jotain niinkin uskomatonta, ja sitten se jää vain kaveriksi, vaikka sydän sanoo toista.
Kaippa se aika parantaa.
Kaippa se aika parantaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Oliko päätös kaveruudesta varmasti yhteinen? Vai sinullako siis olisi ollut kuitenkin tunteita ja kiinnostusta tätä naista kohtaan?
Tein itse joskus "järjellä" päätöksen erään miehen kanssa, että ei jatketa juttuamme sen pidemmälle. Tunteet sanoivat toista ja edelleen mietin toisinaan, mikä olisi tilanteemme jos olisimmekin jatkaneet...
Olihan se päätös yhteinen, ja olisi kyllä varsin tyrkyttävää ja varmaan myös ahdistavaa jos rupean naiselle vielä sanomaan, että on vielä tunteita yms. häntä kohtaan, siis tuskin se auttaa asiaan millään tavalla, tämä tapaus kun on sellainen.
Minä nostin kissan pöydälle ja sovittiin, että jatketaan kavereina, mutta ei lietsut sentään kun järki ei osaa mennä tunteide edelle.
Kaveri aina parempi kuin olla tuntematta, onhan se kiva aina löytää uusia ihmisiä :) Eiköhän tästäkin päästä yli, viimeistään sillon kun joku toinen osuu kohdalle.
Sydän sanoo toista, vaikka sovittiin... Ehkä ymmärsit väärin. Nainen ei aina sano mitä tarkoittaa;)
Niin, eihän tuosta koskaan tiedä, mutta mitä häntä olen häntä nähnyt tässä viime aikoina, niin eipä hänen käytöksessään ole mitään, mikä viittaisi muuhun kuin kaveruuteen. Enkä viitsisi rupea näin jälkeenpäin ottaa mitään tunneasioita esille.
Kohti uusia pettymyksiä :)
Jos vastapuoli ei ole kiinnostunut, kannattaa muistaa, että omat tunteet eivät oikeuta mihinkään lähentymiseen, ystävyyksien virittelyihin tms.
Kunpa miehet tajuaisivat, että mikään ei ole vastenmielisempää kuin ahdistelu. Jos nainen ei pidä yhteyttä, niin sitä kannattaa kunnioittaa. Nykyään lakikin mahdollistaa suojautumisen ei-toivotuilta lähentymisyrityksiltä.
Hoida masennuksesi omalla ajallasi, äläkä syyllistä toista osapuolta tunteistasi. Sinä vastaat niistä itse.
En ole ollut tyrkyllä häneen. Alkuaikoina tietysti viestittely yms. oli kiivasta, mutta sen jälkeen kun sovittiin että ollaan kavereita jne.. niin en ole ottanut häneen kuin ehkä kerran pari kertaa viikossa yhteyttä, jos jotain asiaa tai kysyttävää ollut, välillä kysellyt että onko viikoloppuna käymässä baarissa tai jotain, eli ihan tällästä perus "ylläpidän kaveruutta". Tiedän tosiaan mitä tarkoitat tällä, ja osaan kyllä käyttäytyä asiallisesti ja sen mukaisesti, mutta kiitos muistutuksesta.
Miehen pitäisi olla tyytyväinen kaveruuteen. Ei kaikki suhteet välttämättä toimi ja myöhemmin voit tavata sen elämäsi rakkauden vaikka nyt tuntuukin pahalta nyt.
Aika parantaa haavat.