Rapun ilmoitustaululla oli lappu: "Juhlin syntymäpäiviäni tänään, ja pahoittelen etukäteen mahdollista meteliä." Samassa rapussa oli sinä iltana useat kemut. Vain sen naapurin ovelle mentiin valittamaan, joka oli yrittänyt olla kohtelias, ja jättänyt lapun yhteystietoineen. Valittaja kävi ovella ennen iltakahdeksaa, kun asunnossa oli vasta kahdeksan ihmistä, selvin päin.
Kun ihmisellä on asiat jo liiankin hyvin, alkavat pienet asiat ärsyttää. Lehtemme Näppis-palstalla käydään säännöllisesti kiukkuista keskustelua siitä, mitä ja milloin kerrostalossa saa tehdä. Joku kuuntelee seinän takana, kauanko naapuri on suihkussa, toinen kyttää roskiskatoksen tapahtumia, kolmas menettää hermonsa, jos ulko-ovi paukahtaa kiinni liian kovaa.
Ihminen on äänekäs kanta-astuja, jonka peruselosta syntyy ääniä. Kattilat kolisevat keittiössä ja mukuloita joutuu komentamaan. Jos käy niin onnekkaasti, että saa seksiä, saattaa lemmenleikeistä syntyä omat äänensä.
Meidän talossamme naapuri soittaa pianoa ja hyvin soittaakin. Joskus oikein harmittaa, ettei hän asu ihan seinän takana. Hieman ylempänä basso jytkää joskus viikonloppuisin. Mahtavaa, ajattelen, että on paljon kavereita ja taito ottaa elämästä ilo irti.
En ole äänetön minäkään. Elämässä nauretaan, itketään, puhutaan ja joskus huudetaan. Musiikki soi ja lapsi mekkaloi - sellaisia ne lapset ovat, ja joskus sinäkin olit samanlainen.
Jos ei kestä elämisen ääniä, miksi kiusata itseään muuttamalla kerrostaloon? Jos on jostain syystä pakko asua kerrostalossa, ei ehkä kannata muuttaa keskustaan, missä on liikenteen melua ja riehakkaita nuoria ihmisiä. Kun valitsee asuntoa, voi pyytää vaikka välittäjää etsimään kämpän talosta, jossa asuu yksinäisiä, hiljaisia ja hartaita senioreita.
Voi myös pyytää naapureilta arvioita seinien äänieristyksestä ennen muuttopäätöstä. Jokaisessa kerrostalossa asuu ainakin yksi superkyylä, jolta saa haluamansa raportin.
Tai sitten voi muuttaa rauhalliselle omakotialueelle, omaan tupaan, tai rakentaa talon keskelle korpea. Sielläkin saattaa kyllä olla lintuja, jotka kiroilevat äänekkäästi. Muurahaiset voivat tehdä pesän portaikon alle ja myyrät syödä omenapuita.
Kovasti on vaivaa kanssaihmisistä ja -eläimistä.
Suomessa on kuulemma oltu käräjillä tappelemassa jopa siitä, saako muovikukkia säilyttää rappukäytävässä. Varsinaiset häiriköt ja vandaalit ovat asia erikseen, ei mihin tahansa pidä alistua, mutta - sota muovikukista?
Joskus on hyvä harjoittaa hieman shokkihoitoa kermapeppuisen olemisensa kanssa. Katsoa dokumentti kadulla elävistä asunnottomista, joiden kotimaassa ei saa sosiaaliturvaa kuin kovalla rahalla. Tai sodan runtelemien talojen raunioissa selviäjistä. Ei ole lämmitystä, ei juoksevaa vettä, ei pehmeää sohvaa ja puhtaita lattioita. Puutteen katsominen ahdistaa, mutta auttaa muistamaan miten hyvin omat asiat ovat.
Kiitollisuus kestää noin kymmenen minuuttia, ja sitten alkaakin jo ärsyttää kulkuväylän parkkipaikalle tukkinut itsekäs autoilija.
Kun ihmisellä on asiat jo liiankin hyvin, alkavat pienet asiat ärsyttää. Lehtemme Näppis-palstalla käydään säännöllisesti kiukkuista keskustelua siitä, mitä ja milloin kerrostalossa saa tehdä. Joku kuuntelee seinän takana, kauanko naapuri on suihkussa, toinen kyttää roskiskatoksen tapahtumia, kolmas menettää hermonsa, jos ulko-ovi paukahtaa kiinni liian kovaa.
Ihminen on äänekäs kanta-astuja, jonka peruselosta syntyy ääniä. Kattilat kolisevat keittiössä ja mukuloita joutuu komentamaan. Jos käy niin onnekkaasti, että saa seksiä, saattaa lemmenleikeistä syntyä omat äänensä.
Meidän talossamme naapuri soittaa pianoa ja hyvin soittaakin. Joskus oikein harmittaa, ettei hän asu ihan seinän takana. Hieman ylempänä basso jytkää joskus viikonloppuisin. Mahtavaa, ajattelen, että on paljon kavereita ja taito ottaa elämästä ilo irti.
En ole äänetön minäkään. Elämässä nauretaan, itketään, puhutaan ja joskus huudetaan. Musiikki soi ja lapsi mekkaloi - sellaisia ne lapset ovat, ja joskus sinäkin olit samanlainen.
Jos ei kestä elämisen ääniä, miksi kiusata itseään muuttamalla kerrostaloon? Jos on jostain syystä pakko asua kerrostalossa, ei ehkä kannata muuttaa keskustaan, missä on liikenteen melua ja riehakkaita nuoria ihmisiä. Kun valitsee asuntoa, voi pyytää vaikka välittäjää etsimään kämpän talosta, jossa asuu yksinäisiä, hiljaisia ja hartaita senioreita.
Voi myös pyytää naapureilta arvioita seinien äänieristyksestä ennen muuttopäätöstä. Jokaisessa kerrostalossa asuu ainakin yksi superkyylä, jolta saa haluamansa raportin.
Tai sitten voi muuttaa rauhalliselle omakotialueelle, omaan tupaan, tai rakentaa talon keskelle korpea. Sielläkin saattaa kyllä olla lintuja, jotka kiroilevat äänekkäästi. Muurahaiset voivat tehdä pesän portaikon alle ja myyrät syödä omenapuita.
Kovasti on vaivaa kanssaihmisistä ja -eläimistä.
Suomessa on kuulemma oltu käräjillä tappelemassa jopa siitä, saako muovikukkia säilyttää rappukäytävässä. Varsinaiset häiriköt ja vandaalit ovat asia erikseen, ei mihin tahansa pidä alistua, mutta - sota muovikukista?
Joskus on hyvä harjoittaa hieman shokkihoitoa kermapeppuisen olemisensa kanssa. Katsoa dokumentti kadulla elävistä asunnottomista, joiden kotimaassa ei saa sosiaaliturvaa kuin kovalla rahalla. Tai sodan runtelemien talojen raunioissa selviäjistä. Ei ole lämmitystä, ei juoksevaa vettä, ei pehmeää sohvaa ja puhtaita lattioita. Puutteen katsominen ahdistaa, mutta auttaa muistamaan miten hyvin omat asiat ovat.
Kiitollisuus kestää noin kymmenen minuuttia, ja sitten alkaakin jo ärsyttää kulkuväylän parkkipaikalle tukkinut itsekäs autoilija.
Vastaukset 21
Vanhimmat
"Suomessa on kuulemma oltu käräjillä tappelemassa jopa siitä, saako muovikukkia säilyttää rappukäytävässä."
Rapussa ei saa säilyttää mitään, paloturvallisuusmääräykset kieltää.
jsjsjsjsj on väärässä tai ymmärtää väärin.
Kukaan ei "säilytä" muovi/silkkikukkia rapuissa ja toki tavaroiden säilytys on niiss kielletty mutta laki sallii asialliset koristeet rappukäytävissä.Mm. ovikransseista on jo ennakkopäätös jonka mukaan niitä voi omissa ovissaan pitää.Jos sille linjalle lähdettäisiin niin kohta kiellettäisiin puiset ovet asuntojen ulko-ovissa ja metalliset palo-ovet tilalle jne...Kyllähän jo yksinkertaisempikin järki pitäisi näissä asioissa riittää...?On taloyhtiöitä joiden rapuissa on laatikot joihin asukkaat laittavat esim.päivän lehden ja aikakauslehtiä joista toinen voi ottaa jonkin kiinnostavan ja laittaa omansa tilalle jne.Kätevää ja taloudellista sekä ympäristöystävällistäkin! Sairaita pyromaaneja on ollut kautta aikojen ja jos tuhoa aikovat tehdä niin sen keinon sytyttämisiin osavaat kyllä vaikka rappu olisi miten tyhjä!
Rapussa ei sinänsä saa säilyttää yhtään mitään. Ja viime joulun edellä oli ihan lehdessä juttu, että ovikransseja ei rapun puolella saa pitää. Rapussa ei saa olla mitään tavaroita.
Mutta näinhän se on, että asioita katsotaan aina sen mukaan kuka sinne jotain jättää. Talossa oli pari perhettä joissa oli alta vuoden ikäiset vauvat, talossa ei ole hissiä. Mutta siis kaikista määräyksistä huolimatta, vaunut jätettiin rappuun, ja mikä parasta, lukittiin kiinteisiin kaiteisiin vaijerilukolla! Sitten oli vielä se, että talossa oli muitakin pieniä lapsia. Nämähän nyt leikeissään sitten tekevät milloin mitäkin. Niin tässäkin tapauksessa, sillä yksistä vaunuista oli jonkin sortin pehmuste tai viltti hävinnyt talven mittaan, keväällä se sitten paljastui hankien sulamisen myötä pihanurmikon laidalta. Mutta arvatkaas ketä sen viltin omistaja syytti ja epäili: Aikuista ihmistä, että se muka olisi hänen kullannuppujensa viltin käynyt heittämässä pellolle! Sillä lailla. Ja sama rouva huudatti lastensa itkuhälyntinä naapurille, tällä kun oli alkovi juuri siinä kohtiin missä sen itkuhälyttimen paikka oli tuolla pikkuisella äityliinillä. No, rääkynät olivat kovat, että kyllä oli lapsilla keuhkot ainakin kunnossa. Ja muutenkin, siinä nyt oli, että kaikkien muitten piti asettaa elämänsä sen rouvan kakaroitten mukaan. Eli kun rouva oli niin peloissaan ja tarkka lapsistaan, niin niitähän vaan nukutettiin ja leikitettiin rouvan parvekkeella. Ja kun rouvan lapset olivat partsilla nukkumassa, niin sitten ei saanut muidenkaan pihoilla meluta muut lapset, rouva kehottaa muita siirtymään kauemmas, etteivät maan arvokkaimmat pienokaiset herää.
Sillä lailla. Se akka kyllä oli ja yks painajainen! Sitä niin kuin aikansa ymmärtää, mutta kun siitä tulee ihan tapa, niin ei kyllä enää viitsis!
Ja muuten toinen painajainen on sitten nämä ryyppääjät. Tässä on nyt yksinkin helvetin kaljalaatikoiden kantelijana jatkuvasti häiriköimässä. Sillä on tapana kännipäissään mennä naapurin seinän taakse mölisemään. Aivan siis tulee ihan siihen seinän viereen ja mölisee älyttömyyksiään, milloin mitäkin sokeltaa. Hullu! Jatkuvasti häiritsemässä!
Tällä viikolla sillä ämmällä onkin sitä juotavaa riittänyt maanantaista lähtien. Oliko sillä jonkin sortin tilipäivä. Ja ei kun läpi viikon eiliseen saakka jatkunut illan mittaan ämmän älyttömyyksien suoltamista! Eikö tollasia pitäs kärrätä jonnekin syrjäseuduille parantolaan! Odotetaan vaan ens, että se ämmä sen kaljalaatikkonsa kanssa pääsee kotiinsa, sitten menisivät sen ambulanssinsa kanssa kattomaan, että mitä se ämmä siellä puuhaa! Hullu!
Suomalainen akka kännissä!
Korjaus yllä olevaan: Tässä on nyt yksikin helvetin kaljalaatikoiden kantelijana jatkuvasti häiriköimässä.
Korjattava, sillä tämän kirjoittaja ei niitä laatikoita kantele!
Se on muuten nähty tässä jo useamman kerran, miten naama loistaa, kun saa sen täyden pakin kantaa, iloa tiedossa ja mölinät käynnissä kun on muutama tölkki nautittu. Miten se naama voikin loistaa, kun saa sen laatikon käteensä! Se on kuin joku pieni lapsi, joka saa karkkipussin kouraansa ja saa ihan yksin vetää naamaan namunsa!
Säälittävä ämmä!
Onkohan se muuten just tämä ämmä kun on se poliisi joka eräässä paikassa tähyää kadun yli? Se kun näyttää aika usein toljottavan tossa ikkunansa takana... Mitä lie vahtii...
Ämmä varmaan tunnistaa ittens tästä, sitten se on tossa jossain määkimässä kaljan höyryisellä äänellään, miten häntä sitä näissäkin teksteissä loukataan! No, ämmä: Ei tässä sentään sun nimeäs huudella ja kerrota mitään muuta kuin se mitä sinä tosiasiassa teet!
Sillä lailla! Juokse vaikka poliisis tykö itkemään kuinka loukataan!
olet säälittävä ämmä. häiriintynyt kyylä
Tässä on muuten sellainenkin juttu, että nyt talvellahan jokainen saa jättää ihan miten haluaa autonsa nokasta lämmittimen johdon roikkumaan tolppaan tai maahan miten itte haluaa. Mutta sitten tuleekin jonkinlainen tiedote, että jos sellaisia toisesta päästänsä irtonaisia johtoja tavataan, niin ne korjataan pois. No miksi? Eikös se ole jokaisen oma asia mitä sillä johdollansa tekee? Ja jokainen auton omistaja on kuitenkin ainakin omasta mielestään asioita hyvin tiedostava ja aina valmis pelleilemään toisten itseänsä tyhmempinä pitävien kanssa. No, miksi sitä ei saakaan toisesta päästänsä irtonaisena roikottaa ja riiputtaa sitä lämmittimen johtoa? Pitääkö se ihan lehdestä lukea, että kyseinen toisesta päästänsä irtonainen johto on sähköiskun ellei peräti tulipalon vaaran aiheuttava roikka!
"No, kyllä me ollaan fiksuja" ja kaiken maailman mäyräkoiraisovanhempia vissiin!
Tyyppi esimerkki känniääliöiden sanantaivutuksen taidosta: Mäyräkoiraisovanhempi - ilmeisesti tarkoitti sillä sitten itseänsä se mieshenkilö, joka tuon suustansa päästi. Siinäpä sitä risteytystä onkin, kumpi oli mäyräkoira ja kumpi oli ihminen! Harvinaisen pitkäselkäistä ja lyhytjalkaista sorttia ovat jälkeläisensä vai? Vai oliko siinä kenties schäferiä mukana
Kranssit eivät ole kiellettyjä rappukäytävässä
[Kirjoittanut] Toimitus 29.11.2012 13:58 0
Toisin kuin Yle uutisoi asiasta aiemmin, kerrostalon rappukäytävässä pidettävän joulukranssin pitäminen huoneiston ulko-ovessa ei ole kielletty.
kranssia tai jotain häkkyrää läpi vuoden ovessa.
http://www.spek.fi/Suomeksi/Paloturvallisuus/Kerrostaloasujalle
Onko ap:lle tullut mieleen että suurimmalla osalla ihmisistä ei ole varaa omakotitaloon ja kerrostalo on ainoa vaihtoehto.
Yksi pitää ja toinen ei
Menkää ulos raittiiseen ilmaan jos se helpottaisi tuskaanne!
Jokainen päivä kannattaa aina laittaa uusi lappu: "Juhlin syntymääni.. syntymäpäivääni, joten yrittäkää olla hiljaa toiset."
Tuollainenkin on aivan laillista, kun lipputanko ei ole mikään pyhä asia, jokainen päivä kun nostaa korkealle salkoon pääkallolipun, täysin mustan, on sama asia.
Jokainen saa liputtaa miten haluaa.
Täytyykin alkaa liputtaa hakaristillä. "Hakaristi on hyvin vanha onnen vertauskuva, jota on käytetty onnen tunnuksena monissa eri kulttuureissa."
Ilmoitustaululla oleva lappu juhlista ei ole mikään lupa bilettämiseen niin kuin usein luullaan-kohtelias tapa kylläkin ottaa naapurit huomioon.
Jokaisen asukkaan velvoillisuuus on asua asunnon omistajan säätämien lakien ja järjestyssääntöjen mukaan.
Juhlia on parasta juhlia niille sopivissa tiloissa,joita voi vuokrata tai varata vaikka ravintolan ja päästä itse helpommalla kun muut tekevät työt.
Koti tulee olla jokaiselle koti jossa on mahdollisuus kotirauhaan ilman ongelmia-piste!
Niin, se on vain kohtelias tapa kertoa muille naapureille, että tämä on nyt vain tupaantuliaisten tai syntymäpäiväjuhlien tai valmistujaisten takia tämä satunnainen ehkä hieman pidemmälle yöhön kestävä mekkalointi. Että ei ole tarkoitus ottaa tavaksi juhlintaa naapurien sietokynnyksen ylittävällä tavalla.
Mutta se, että on tuollainen lappu, ei sitten tietenkään tarkoita sitäkään, että siinä voi käydä vaikka tahallisesti provosoimaan jotakuta naapuriaan, josta ei välttämättä pidä tai jota pitää pöljänä tai muuten on muka sillai kiva vaan provosoida. Juu, ei. Sitten pitää muutenkin käyttäytyä naapurisovun säilyttävällä tavalla. Että sori kun mekkaloidaan näin satunnaisesti kerran vuodessa, eikä ole tarkoitus tulla muutenkaan sitten ärsyttämään ketään näin juhlan yhteydessä niin kuin ei muutenkaan.
Heippa!
Se on vissiin enemmän tuollaisten nuorten tyyppien harrastamaa tuo mekkalointi juhlan yhteydessä, perheellisten perhejuhlat sujuvat kyllä ihan päiväsaikaan ja sovinnaisella riehakkuudella...
Ihmiset luulevat olevansa vapaita, varsinkin vapaita valitsemaan...
ja niin sitä vaan asutaan kerrostaloissa, oman lajin pisupäisimmät yksilöt vanginvartijoina.
Kaipa sitä vapaa ihminen ennemmin rakentaisi vaikka metsään pahvilaatikoista linnan.
vähentää käyttöö