Työttömyyden perusongelma on siinä, että jos työtön yrittää tehdä jotain joka parantaa hänen työllistymismahdollisuuksiaan tai muuten pitää mielenterveyttä ja vireystasoa yllä niin herkästi otetaan työttömyyskorvaus pois.
Tämä jättää työttömät ansaan eli he eivät pysty tekemään mitään omalle tilanteelleen.
Yleensä työttömän täytyy olla työttömänä vähintään vuosi jotta pääsee helpommin työvoimakoulutukseen tai muiden työvoimapoliittisten toimenpiteiden piiriin, näissäkin täytyy melkoinen pyrokratia kahlata lävitse.
Kuitenkin jo vuoden työttömänä olo on työttömälle haitallista, se heikentää työllistymismahdollisuuksia, ja vaikuttaa mielenterveyteen sekä aiheuttaa muunlaisia ongelmia ja taantumista.
Jouten olo ei ole kellekään hyväksi ei edes työttömälle.
Terve "normaali" ihminen säilyy terveenä ja kunnossa kun hän tekee työtä tai hänellä on jotakin muuta säännöllistä päivittäistä aktiviteettia.
Jos näin ei ole, ihminen sairastuu, tämä kuuluu ihmisyyden perusolemukseen.
Työttömyyden pitkittyessä yleensä ongelmana on yksilön kilpailukyvyn heikko taso työmarkkinoilla.
Ensimmäinen lääke olisi kilpailukyvyn nostaminen, mihin auttaa koulutus ja siihen liitetyt työahrjoittelu- tai tukityöllistämistoimet.
Merkittävin osa työttömyydestä johtuu siitä että työmarkkinoilla ei kysyntä ja tarjonta kohtaa, eli ei ole tarjolla tuotteita (työvoimaa) joka vastaisi ostajan (työnantajan) tarpeita.
Minusta ensisijaisesti pitäisi työttömyyskorvausjärestelmä muuttaa sellaiseksi, että työttömät saisivat työttömyyskorvausta opiskeluun kun heidän kohdalla havaittaisiin heikko kilpailukyky.
Myös työttömyyskorvausta pitäisi saada tukitöihin joihin joutuisi heti kun jäisi työttömäksi ja siten aina työllistyttäisiin tukitöistä varsinaisille työmarkkinoille.
Tällöin kukaan ei joutuisi olemaan jouten kun työttömyys kohtaisi, koska jouten olo sairastuttaa ihmisen ja taannuttaa hänet ja pitkittyessä pudottaa työmarkkinoiden ulkopuolelle.
TYÖVOIMAPOLITIIKKAMME PERUSONGELMA ON SIINÄ ETTEI OLE IHAN YMMÄRRETTY KUINKA VAARALLISTA JOUTEN OLO ON IHMISLLE KUN SE PITKITTYY.
Olen havainnut eläkkeelle jääneiden kohdalla selviä ongelmia kun jäädään eläkkeelle ja eikä olekkaan mitään säännöllistä tekemistä.
Säännöllinen päivärytmi ja tekeminen on terveyttä ylläpitävää ja jos tämä puuttuu tulee yhteiskunnalle kalliiksi seurauksien hoitaminen.
Oikeus ja velvollisuus työhön pitäisi olla tiukemmin lainsäädännössä säädetty, siten että se velvottaisi viranomaisia toimimaan.
Kukaan terve ihminen ei ole työtä vieroksuva.
Tämä jättää työttömät ansaan eli he eivät pysty tekemään mitään omalle tilanteelleen.
Yleensä työttömän täytyy olla työttömänä vähintään vuosi jotta pääsee helpommin työvoimakoulutukseen tai muiden työvoimapoliittisten toimenpiteiden piiriin, näissäkin täytyy melkoinen pyrokratia kahlata lävitse.
Kuitenkin jo vuoden työttömänä olo on työttömälle haitallista, se heikentää työllistymismahdollisuuksia, ja vaikuttaa mielenterveyteen sekä aiheuttaa muunlaisia ongelmia ja taantumista.
Jouten olo ei ole kellekään hyväksi ei edes työttömälle.
Terve "normaali" ihminen säilyy terveenä ja kunnossa kun hän tekee työtä tai hänellä on jotakin muuta säännöllistä päivittäistä aktiviteettia.
Jos näin ei ole, ihminen sairastuu, tämä kuuluu ihmisyyden perusolemukseen.
Työttömyyden pitkittyessä yleensä ongelmana on yksilön kilpailukyvyn heikko taso työmarkkinoilla.
Ensimmäinen lääke olisi kilpailukyvyn nostaminen, mihin auttaa koulutus ja siihen liitetyt työahrjoittelu- tai tukityöllistämistoimet.
Merkittävin osa työttömyydestä johtuu siitä että työmarkkinoilla ei kysyntä ja tarjonta kohtaa, eli ei ole tarjolla tuotteita (työvoimaa) joka vastaisi ostajan (työnantajan) tarpeita.
Minusta ensisijaisesti pitäisi työttömyyskorvausjärestelmä muuttaa sellaiseksi, että työttömät saisivat työttömyyskorvausta opiskeluun kun heidän kohdalla havaittaisiin heikko kilpailukyky.
Myös työttömyyskorvausta pitäisi saada tukitöihin joihin joutuisi heti kun jäisi työttömäksi ja siten aina työllistyttäisiin tukitöistä varsinaisille työmarkkinoille.
Tällöin kukaan ei joutuisi olemaan jouten kun työttömyys kohtaisi, koska jouten olo sairastuttaa ihmisen ja taannuttaa hänet ja pitkittyessä pudottaa työmarkkinoiden ulkopuolelle.
TYÖVOIMAPOLITIIKKAMME PERUSONGELMA ON SIINÄ ETTEI OLE IHAN YMMÄRRETTY KUINKA VAARALLISTA JOUTEN OLO ON IHMISLLE KUN SE PITKITTYY.
Olen havainnut eläkkeelle jääneiden kohdalla selviä ongelmia kun jäädään eläkkeelle ja eikä olekkaan mitään säännöllistä tekemistä.
Säännöllinen päivärytmi ja tekeminen on terveyttä ylläpitävää ja jos tämä puuttuu tulee yhteiskunnalle kalliiksi seurauksien hoitaminen.
Oikeus ja velvollisuus työhön pitäisi olla tiukemmin lainsäädännössä säädetty, siten että se velvottaisi viranomaisia toimimaan.
Kukaan terve ihminen ei ole työtä vieroksuva.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ei pitäisi ottaa pois työmarkkinatukea, jos
vaikeasti työllistettävä ottaa vastaan heikosti
palkattua työtä, mikä hyödyttää yhteiskuntaa ja
parantaa työttömän mielialaa
40 vutta yrittäjyyttä takana
Olen samaa mieltä, koska seuraukset nykyisestä menosta koituvat kalliiksi.
On tyhmää vieroittaa ihmiset yhteiskunnasta ja työstä, koske heidän saaminen takaisin työhön ja yhteiskuntaan ei enää sen jälkeen onnistu.