HBL on jälleen julkaissut yhden lukijakirjeen (ilmeisesti RKP:n kunnallispoliitikko) kielitilanteesta - näitä ei voi kommentoida.
Ehkä ymmärsin oikein, ehkä väärin. Joku voi korjata. Tämä kuvannee nyt sovinnollisen siiven ajattelua ruotsinkielisellä puolella.
http://hbl.fi/opinion/lasares-brev/2013-01-19/malet-maste-vara-ett-tvasprakigt-finland
Vapaasti käännettynä:
---
Kielipolitiikan tavoite on ymmärretty väärin ---- itäsuomalainen perustelu [vapaammalle kielivalinnalle] on, ettei Tohmajärvellä kuule sanaakaan ruotsi. Ei tietenkään! Emme me erotu erityisen selvästi Helsinginseudun hulinassakaan! Jos vain olisimme saaneet sanoa, ettei suomenkielinen oppilas lue ruotsia palvellakseen suomenruotsalaisia vaan omaksi parhaakseen!
--- Emme varmastikaan voi vaatia, että saamme puhua ruotsia jokaisella viranomaisluukulla. Se vaatimus on toiveajattelua. Siihen meitä on liian vähän. --- päämäränä on Suomen säilyminen kaksikielisenä maana. Tämä vahvistettiin myös hallituksen kansalliskielistrategiassa joulukuussa. Meidän täytyy kysyä itseltämme, mitä tehdä jotta Svenskfinland ei enää pienenisi. Sillon on yhdentekevää mitä luetaan tai ei lueta kouluissa, edellyttäen ettei ole pitkällä tähtäimellä vaaraa ruotsin alasajosta.
--- Ruotsin kansalliskieliaseman poistaminen olisi yhtä vahingollista karjalaisille kuin muillekin. Suomi on valtavan riippuvainen kontakteistaan Ruotsiin ja koko Skandinaviaan. Viidesosa viennistämme menee pohjoismaihin. Noin kymmenen miljardia. Ja kaupat tehdään ruotsiksi. Juuri siksi kauppa käy! Meillä on monia yhteisiä suuryrityksiä, paljon kulttuurinvaihtoa ja molemminpuolista turismia Ruotsin kanssa. Pohjoismainen puolustusyhteistyö--- Kaksikielisyydestä luopuminen olisi selän kääntämistä suurimmalle asiakkaallemme ja tärkeimmälle liittolaiselle!
Useimmat meistä ymmärtävät, miten tärkeää on juuri Suomelle säilyä avoimena ja kansainvälisensä pohjoismaisena oikeusvaltiona, johon voidaan luottaa, ja maahan, jossa on maailman paras koulutusjärjestelmä, joka vielä on ilmainen.
---
Olemme myös erehtyneet luomaan väkisin erityistä identiteettiä suomenruotsalaisille. Hukkaan menee! Ei meillä ole muuta yhteistä kuin äidinkieli. Ehkä juuri siksi olemme yksi maailman parhaiten integroituneista vähemmistöistä maailmassa. Olkoon niin jatkossakin.
Ehkä ymmärsin oikein, ehkä väärin. Joku voi korjata. Tämä kuvannee nyt sovinnollisen siiven ajattelua ruotsinkielisellä puolella.
http://hbl.fi/opinion/lasares-brev/2013-01-19/malet-maste-vara-ett-tvasprakigt-finland
Vapaasti käännettynä:
---
Kielipolitiikan tavoite on ymmärretty väärin ---- itäsuomalainen perustelu [vapaammalle kielivalinnalle] on, ettei Tohmajärvellä kuule sanaakaan ruotsi. Ei tietenkään! Emme me erotu erityisen selvästi Helsinginseudun hulinassakaan! Jos vain olisimme saaneet sanoa, ettei suomenkielinen oppilas lue ruotsia palvellakseen suomenruotsalaisia vaan omaksi parhaakseen!
--- Emme varmastikaan voi vaatia, että saamme puhua ruotsia jokaisella viranomaisluukulla. Se vaatimus on toiveajattelua. Siihen meitä on liian vähän. --- päämäränä on Suomen säilyminen kaksikielisenä maana. Tämä vahvistettiin myös hallituksen kansalliskielistrategiassa joulukuussa. Meidän täytyy kysyä itseltämme, mitä tehdä jotta Svenskfinland ei enää pienenisi. Sillon on yhdentekevää mitä luetaan tai ei lueta kouluissa, edellyttäen ettei ole pitkällä tähtäimellä vaaraa ruotsin alasajosta.
--- Ruotsin kansalliskieliaseman poistaminen olisi yhtä vahingollista karjalaisille kuin muillekin. Suomi on valtavan riippuvainen kontakteistaan Ruotsiin ja koko Skandinaviaan. Viidesosa viennistämme menee pohjoismaihin. Noin kymmenen miljardia. Ja kaupat tehdään ruotsiksi. Juuri siksi kauppa käy! Meillä on monia yhteisiä suuryrityksiä, paljon kulttuurinvaihtoa ja molemminpuolista turismia Ruotsin kanssa. Pohjoismainen puolustusyhteistyö--- Kaksikielisyydestä luopuminen olisi selän kääntämistä suurimmalle asiakkaallemme ja tärkeimmälle liittolaiselle!
Useimmat meistä ymmärtävät, miten tärkeää on juuri Suomelle säilyä avoimena ja kansainvälisensä pohjoismaisena oikeusvaltiona, johon voidaan luottaa, ja maahan, jossa on maailman paras koulutusjärjestelmä, joka vielä on ilmainen.
---
Olemme myös erehtyneet luomaan väkisin erityistä identiteettiä suomenruotsalaisille. Hukkaan menee! Ei meillä ole muuta yhteistä kuin äidinkieli. Ehkä juuri siksi olemme yksi maailman parhaiten integroituneista vähemmistöistä maailmassa. Olkoon niin jatkossakin.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ymmärrän, että tässä ruotsinkielinen kirjoittaja katsoo kaksikielisyyden olevan niin tärkeää, että sen takia kannattaa pitää jopa pakkoruotsia yllä, kunnes saadaan ainakin takeet siitä, ettei ruotsin asemaa tule mikään koskaan murentamaan.
Miten sellaiset takeet saadaan?
Mitä se kaksikielisyys oikeastaan ruotsinkielisille antaa verrattuna pelkästään vähemmistökieliasemaan, jossa omat koulut ja palvelut jatkuisivat?
Suomen kaksikielisyys on sitä, että Ahvenanmaalla ja Närpiössä sekä muutamassa muussa pikku kunnassa puhutaan ruotsia ja muualla suomea, eikä suomenkielisillä ole mitään velvoitteita ruotsin kielen osalta. Tällaisen kaksikielisyyden minä hyväksyn.
Itse käsitin että kirjoittaja olisi erityisesti pelästynyt näistä puheista, joissa Suomea tavoitellaan virallisesti yhden pääkielen maaksi. Eli ilmeisesti näitä palstankin puheenvuoroja ja kannanottaja luetaan joissain piireissä hyvinkin tarkkaan ja otetaan niin vakavasti että ollaan huolestuneita.
Voi olla että nämä gallup-tuloksetkin ovat vaikuttaneet osaltaan, eli surujen ruusuinen kuva siitä, että kielivapauden vaatijat ovat jokin äänekäs ääriryhmä, on karissut, ja ymmärretty että kielivapautta kannattaa suurin osa suomenkielisistä.
Luultavasti ruotsinkielisissäkin asialle on suurta kannatusta, mutta he eivät pääse niin ääneen, ja kielivapaus-asiaan surut sotkevat muita siihen liittymättömiä asioita, jolloin keskustelu käy vaikeaksi, kun keskustelun kohde käy hämäräksi.
"Itse käsitin että kirjoittaja olisi erityisesti pelästynyt näistä puheista, joissa Suomea tavoitellaan virallisesti yhden pääkielen maaksi"
On otettava RKP:n konstit käyttöön. Ruvetaan vaatimaan yksikielistä maata ja tehdään sitten vastahakoisesti kompromissi, että no, ehkä se riittää, että pakkoruotsi poistetaan.
"On otettava RKP:n konstit käyttöön. Ruvetaan vaatimaan yksikielistä maata ja tehdään sitten vastahakoisesti kompromissi, että no, ehkä se riittää, että pakkoruotsi poistetaan. "
Kymmenen vuotta sitten olisin ollut samaa mieltä, mutta nykyään olen sen verran ärsyyntynyt näihin surujen ja kumppaneiden vetkutteluun, valehteluun ja leimaamiseen, että näiden kompromissien aika on ohi.
Eli ei enää kompromisseja, konsensusta tai yhteistyötä muusta kuin lähinnä aikataulusta, millä aikataululla siirrytään vapaaseen kielivalintaan ja lopulta yhden pääkielen Suomeen, jossa on useita virallisia vähemmistökieliä. Tässä asiassa on oikeastaan edes turha ottaa suruja mukaan, vaan tämä päätös pitäisi suomalaisten tehdä itsenäisesti.
Tietenkin siitä voidaan keskustella, että miten nämä surujen julkiset palvelut järjestetään, että niiden tarjontaa ja laatua voidaan parantaa, ilman että jokaisen viranhaltijan tulisi osata ruotsia.
"Tietenkin siitä voidaan keskustella, että miten nämä surujen julkiset palvelut järjestetään, että niiden tarjontaa ja laatua voidaan parantaa, ilman että jokaisen viranhaltijan tulisi osata ruotsia."
Täytyy sanoa, että minulta on taas mennyt usko siihen, että näillä omankielisillä palveluilla olisi sittenkään mitään merkitystä ruotsinkielisten kannalta.
Vastikään HBL:ssä oli tekstiä, ettei mitään yhdistettyjä ruotsinkielisiä palveluja pääkaupunkiseudulle, kun täällä ollaan niin kaksikielisiä, että mennään sitten lähimpään lääkäriin vaikka se puhuisi suomeakin.
Ongelman täytyy olla jossain muualla ja minusta se on siinä - kiljukoon nyt kaikki ruotsinkieliset - että pakkoruotsi ja vain pakkoruotsi tuottaa niin suuria etuja koulutuksen ja virkojen ja kulttuurin määrärahojen saralla, ettei mikään korvaava järjestelmä tule pystymään samaan. Siksi virallinen RKP ei peräänny piiruakaan.
Nyt on tullut näitä kommentteja RKP:n riveistä, että kannattaa neuvotella nyt niin hyvät edut kuin mahdollista pakkoruotsin vastineeksi. Ne edut eivät voi olla mitään vähempää kuin pakollinen lukioruotsi ja yliopistoruotsi ja kouluijen pakkoruotsi kaikkialla, missä on ns. kaksikielisyyttä.
Menee kyllä todella kovaksi vääntämiseksi.
"Vastikään HBL:ssä oli tekstiä, ettei mitään yhdistettyjä ruotsinkielisiä palveluja pääkaupunkiseudulle, kun täällä ollaan niin kaksikielisiä, että mennään sitten lähimpään lääkäriin vaikka se puhuisi suomeakin."
Kirjoitin epäselvästi. Kyse oli siitä, että erillisyksiköt torjutaan, koska niiden käyttöaste jäisi niin pieneksi. Kaksikieliset eivät mene lähilääkäriä kauemmas vain ruotsin takia. Tämä taas romuttaa tarpeen. Eli tarvetta ei tosiassa ole!
"Kirjoitin epäselvästi. Kyse oli siitä, että erillisyksiköt torjutaan, koska niiden käyttöaste jäisi niin pieneksi. Kaksikieliset eivät mene lähilääkäriä kauemmas vain ruotsin takia. Tämä taas romuttaa tarpeen. Eli tarvetta ei tosiassa ole"
Kaikki eivät asu pääkaupunkiseudulla, eli maailmaa ja ruotsinkielisiä on muuallakin.
Eli on aika vaikea nähdä että suurin osa Pohjanmaan suruista pystyisi selviämään virallisten asioiden hoidosta suomenkielellä, kun kielen osaaminen on ihan havaittavissa olevasti huonoa ja osalla olematonta. Puhun ihan omista kokemuksistani.
Minusta erillisyksiköt tai erilliset palveluhenkilöt ovat varmasti tarpeellisia, eri asia sitten on kuinka paljon näitä on ja miten näiden antama palvelu sitten järjestetään käytännössä.
Mutta muiden asioiden kohdalla, näen kuten edellä sanoin, että neuvottelujen, sopimisen, kompromissien ja konsensuksen aika olisi mennyt jo ohi.
http://fredgranberg.sfpval.fi/ ei mikään suuri yllätys
Perustuslakia tai edes kielilakia ei tarvitse muuttaa, jotta pakkoruotsi voidaan poistaa.
Perustuslaki ja kielilaki vaativat ainoastaan viranomaisia palvelemaan ruotsiksi. Tämä voi tapahtua tulkkauksella, suomenruotsalaisten toimesta tai voimme palkata Ruotsista työvoimaa.
Jos halutaan pakkoruotsi pois, ei kannata vaatia Suomen muuttamista yksikieliseksi, koska suurin osa suomalaisista pitäisi Suomen virallisesti kaksikielisenä vaikka vastustaakin pakkoruotsia. Tällöin pakkoruotsin vastustaminen yhdistetään virallisen kaksikielisyyden vastustamiseen - kuten surut jo ahkerasti tekevät - mikä haittaa pakkoruotsin poistumista.
KieliTAITOlain sekä koululakien muuttaminen siten, että ruotsi on valinnainen riittää pakkoruotsin poistumiseen.
Vaikka vaadittaisiin mitä tahansa, vaikka täysin yksikielistä Suomea, tämä on ensimmäinen askel demokratiaan.
"Jos halutaan pakkoruotsi pois, ei kannata vaatia Suomen muuttamista yksikieliseksi, koska suurin osa suomalaisista pitäisi Suomen virallisesti kaksikielisenä vaikka vastustaakin pakkoruotsia. Tällöin pakkoruotsin vastustaminen yhdistetään virallisen kaksikielisyyden vastustamiseen - kuten surut jo ahkerasti tekevät - mikä haittaa pakkoruotsin poistumista."
Luultavasti näin.
Mikä ihmeen maan kaksikielisyys?! Suomihan EI ole aidosti kaksikielinen kuin vain hyvin pieneltä osaltaan.
Ja tuon pienen osan kaksikielisyyden turvaaminen olisi paljon helpompaa, jos ei muuta osaa väkisin pakkoruotsiteta.
Surusvekot elävät aivan omassa todellisuudessaan!
Tuosta höblan jutusta käy selkeästi ilmi ettei kielipolitiikassa ei ole kysymys ruotsin-kielisten oikeudesta käyttää omaa kieltään, vaan väkisin ylläpidetystä kaksikielisyydestä.
Suomalais ressukat eivät itse tajua omaa parastaan....pöyristyttävää tämä ruotsalaisten
itsekeskeisyys. Ruotsi ei ole maailman napa jonka ympärillä maailmantalous pyörii.
Suomen kauppaa ruotsin kanssa ei missään nimessä saa käydä ruotsiksi, vaan
kuten muidenkin maiden kanssa englanniksi.
Suhteemme ruotsiin täytyy kehittää normaaliksi naapurisuhteeksi, ei entisen siirtomaa-
isännän ja alusmaan suhteeksi.
Ruotsi varmasti pitäisi suomen "omanaan", onhan norjalla huippuvuoret ja islannissa
pakkonorja koulussa, tanskalla grönlanti ja färsaaret.
Haluammeko olla ruotsalaisten "eskimoita" ?
EI KIITOS - nej tack