"Vuosi 2013 on suomen kielen juhlavuosi.
Parolannummella heinäkuun 29. päivänä 1863 vastikään senaattoriksi valittu J. V. Snellman ojensi keisari Aleksanteri II:lle manifestin, jossa vaadittiin suomen kielen asettamista viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle.
Keisarin käynnin kunniaksi paikalle pystytettiin muistomerkki Parolan leijona. Samalla siitä tuli suomalaisuuden heräämisen symboli. Manifesti johti tulokseen vielä samana vuonna. Mutta ei käytännössä.
Ruotsinkieliset käynnistivät vastatoiminnan, jolla pyrittiin mitätöimään manifestin toimeenpaneminen.
Otan esimerkin supisuomalaisesta Someron kunnasta, jossa kartanonomistajat vaativat vastoin lakia kunnallishallinnon pöytäkirjat kirjoitettavaksi vain ruotsiksi. Samaa käytäntöä noudatettiin sekakielisissä Tuusulassa, Perniössä ja Elimäellä vuoteen 1884 asti
- -.
Mikään ei ole muuttunut 150 vuodessa. Vaikutusvaltaiset suomenruotsalaiset tahot käyttävät maan hallitusta kielipoliittisiin tarkoituksiinsa piittaamatta kansainvälisten suhteiden perusvaatimuksesta – monipuolisesta kielitaidosta.
Sen vuoksi, verrattuna Ruotsin, Norjan ja Tanskan kouluikäisten mahdollisuuteen hankkia jo oppivelvollisuuskoulussa kahden vieraan kielen taito, Suomen nuoret ovat sorretussa asemassa.
Yhden suuren kielen valinnan jälkeen kaikkien on opiskeltava häviävän pienen kielialueen ruotsia. Tulkinta, että ruotsin valinnaisuus olisi perustuslain vastainen, on tietoista vääristelyä.
- -."
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/kielimanifesti-2013-1.30936
Parolannummella heinäkuun 29. päivänä 1863 vastikään senaattoriksi valittu J. V. Snellman ojensi keisari Aleksanteri II:lle manifestin, jossa vaadittiin suomen kielen asettamista viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle.
Keisarin käynnin kunniaksi paikalle pystytettiin muistomerkki Parolan leijona. Samalla siitä tuli suomalaisuuden heräämisen symboli. Manifesti johti tulokseen vielä samana vuonna. Mutta ei käytännössä.
Ruotsinkieliset käynnistivät vastatoiminnan, jolla pyrittiin mitätöimään manifestin toimeenpaneminen.
Otan esimerkin supisuomalaisesta Someron kunnasta, jossa kartanonomistajat vaativat vastoin lakia kunnallishallinnon pöytäkirjat kirjoitettavaksi vain ruotsiksi. Samaa käytäntöä noudatettiin sekakielisissä Tuusulassa, Perniössä ja Elimäellä vuoteen 1884 asti
- -.
Mikään ei ole muuttunut 150 vuodessa. Vaikutusvaltaiset suomenruotsalaiset tahot käyttävät maan hallitusta kielipoliittisiin tarkoituksiinsa piittaamatta kansainvälisten suhteiden perusvaatimuksesta – monipuolisesta kielitaidosta.
Sen vuoksi, verrattuna Ruotsin, Norjan ja Tanskan kouluikäisten mahdollisuuteen hankkia jo oppivelvollisuuskoulussa kahden vieraan kielen taito, Suomen nuoret ovat sorretussa asemassa.
Yhden suuren kielen valinnan jälkeen kaikkien on opiskeltava häviävän pienen kielialueen ruotsia. Tulkinta, että ruotsin valinnaisuus olisi perustuslain vastainen, on tietoista vääristelyä.
- -."
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/kielimanifesti-2013-1.30936
Vastaukset 1
Vanhimmat
Snellman vaati ruotsin kielen juurimista Suomesta.
Sitä svekosurut eivät anna koskaan hänelle anteeksi.