Ikävästä niille jotka on jätetty

Osa ikävöi haavetta, ihastuneena. Osa mennyttä, riutuvana.
Tällä palstalla olo on turhaa tuskaa, jos toivetta paluusta ei ole.
Kuulun toivottomiin.

Olen käynyt satunnaisesti, yritän lopettaa kokonaan.
Eteenpäin en pääse, koska kukaan muu ei kelpaa.
Mutta häntäkään en saa.

Erosimme riidoissa. Sovintoa en voi yrittää, koska kaikki välit ovat poikki
eikä hän halua pitää yhteyttä, minkä on todella selvästi osoittanut.

Olisi helpompi, jos hän olisi näyttänyt kyllästyneensä minuun, inhoavansa minua,
haluavansa jotakin toista. Mutta kun ero tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta,
ilman selityksiä, se romahdutti kaiken.

Ilmoitus, riita, hiljaisuus. Tapahtuneesta on jo niin kauan, että ymmärrän täysin
ettei hän halua minua. Järki tajuaa sen mutta sydän ei.
5130
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat
niiskuneiti 31

Äänestä

Älä koskaan sano ei koskaan. Monesti sitä on turhan ehdoton, että kukaan koskaan ei enää voi synnyttää moisia tunteita. Mutta jos vääntää asian niin päin, että meillä onkin tarve tunteille, jaetuille asioille ja yhdessä olemiselle, ja että ne tunteet syntyvät meissä itsessämme. Silloin voi ehkä yrittää unohtaa jumituksen yhteen ei onnistuneeseen kuvioon ja katsella vähän avoimemmin mielin muita vastaantulijoita. Ehkä. Tosin eihän ne napista painamalla tule ne asiat.

Äänestä

älkäähän ny olko noin pirun dramaattisia, normaali ihminen paranee muutamassa kuukaudessa, ei se ikävä jatku sen kauemmin,,,,ellei ole jotenkin vinksahtanut tunnepuolella

Äänestä
  • Normaalilla tarkoitat tässä varmaan itseäsi. Kaikki ei kuitenkaan ole samanlaisia ja toiset rakastuu tulisemmin ja toisiin rakastutaan tulisemmin. Ei tuolla tavalla voi kaikkia laittaa samaan muottiin käyttäytymisen kannalta.

    Itsellä ei muutama kuukausi riittänyt mihinkään vielä.

    Äänestä

hmmhmm, miksi ette voi ajatella niin että: oli hauskaa sen ajan mitä oli ja ajatella vain mukavina muistoina tapahtunutta? Tuohon se menee lopulta kuitenkin, ei kannattaisi murehtia turhaan eilispäivän asioita.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


n--->m kirjoitti:

Osa ikävöi haavetta, ihastuneena. Osa mennyttä, riutuvana.
Tällä palstalla olo on turhaa tuskaa, jos toivetta paluusta ei ole.
Kuulun toivottomiin.

Olen käynyt satunnaisesti, yritän lopettaa kokonaan.
Eteenpäin en pääse, koska kukaan muu ei kelpaa.
Mutta häntäkään en saa.

Erosimme riidoissa. Sovintoa en voi yrittää, koska kaikki välit ovat poikki
eikä hän halua pitää yhteyttä, minkä on todella selvästi osoittanut.

Olisi helpompi, jos hän olisi näyttänyt kyllästyneensä minuun, inhoavansa minua,
haluavansa jotakin toista. Mutta kun ero tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta,
ilman selityksiä, se romahdutti kaiken.

Ilmoitus, riita, hiljaisuus. Tapahtuneesta on jo niin kauan, että ymmärrän täysin
ettei hän halua minua. Järki tajuaa sen mutta sydän ei.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu