Mitä merkitsen sinulle, vielä?
Se mitä sinä merkitset minulle perustuu elämänäkemyksenimukaisesti oikein toimimiseen ja sen toteuttamiseen sekä intohimolla että koko sen järjettömyyden yksinkertaisessa järkeilyssä.
Lähtisitkö matkaseurakseni ihmeellisen elämän unelmien rajattomaan maailmaan?
Ajoitus on aina väärä -näin ei saisi ajatella.
Ei aikaa ole olemassakaan...Me vain vanhenemme..ottaen huomioon että kypsymistä se vain on.
Erisuuntaan mennään, mitä löytää?
Mitä saavuttaa? Mitä arvostaa? Ja mitä jää käteen?
Minä uskalsin vaikka petyin, niin uskallan tehdä vielä uudestaan ja uudestaan.
Periksi en anna, voin joskus antaa ymmärtää , että olisin antanut periksi, mutta periksi kuitenkaa ole antanut.
Siitä saan vain uusia näkökantoja.
Ehkä, kaikki tekemäni teot ovat olleet taktisesti "huonoja vetoja", mutta strategisesti kaikki on kuitenkin vasta alussa. Parempaa ei ole kuin alusta aloittaminen...aina uudestaan.
Mitä muuten näit minusta viimekerralla? Mitä se merkitsi sinulle?
En odota yhteydenottoasi: (valehtelen etten mukamas odottaisi yhteydenottoasi: minun visio on kuitenkin että minun ei tarvitsisi enää odottaa sitä, vaan siitä tulee hyväksyttyä. Toisin sanoen luotan Sinuun, jo ennestään. Se on uskon asia ja minun ei enää tavallaan tarvitse uskotella itselleni sitä. Eli otat yhteyttä tai et, ei muuta sitä uskomusta miksikään.) elämä on myös kohtalon ivaa ja maailma on käsittämättömän pieni.
Hyväksyn ja allekirjoitan tuntemattomana -en kuitenkaan kasvottomana- , tämän tilanteen toistaiseksi...lopullisesti.
Hei , ei Se juttu ole kuitenkaan mitään kuoleman vakavaa, minä ainakin joudun kohtamaan kuolemani yksin -kuten kaikki muutkin ihmiset.
Vaikkakin *Kirosana*:n asiat on myöskin kohdattava yksin....toisen ihmisen.
Sitten kun SINÄ olet lukenut tämän viestin, pyydän, että poistatat tämän viestin välittömästi.
Se mitä sinä merkitset minulle perustuu elämänäkemyksenimukaisesti oikein toimimiseen ja sen toteuttamiseen sekä intohimolla että koko sen järjettömyyden yksinkertaisessa järkeilyssä.
Lähtisitkö matkaseurakseni ihmeellisen elämän unelmien rajattomaan maailmaan?
Ajoitus on aina väärä -näin ei saisi ajatella.
Ei aikaa ole olemassakaan...Me vain vanhenemme..ottaen huomioon että kypsymistä se vain on.
Erisuuntaan mennään, mitä löytää?
Mitä saavuttaa? Mitä arvostaa? Ja mitä jää käteen?
Minä uskalsin vaikka petyin, niin uskallan tehdä vielä uudestaan ja uudestaan.
Periksi en anna, voin joskus antaa ymmärtää , että olisin antanut periksi, mutta periksi kuitenkaa ole antanut.
Siitä saan vain uusia näkökantoja.
Ehkä, kaikki tekemäni teot ovat olleet taktisesti "huonoja vetoja", mutta strategisesti kaikki on kuitenkin vasta alussa. Parempaa ei ole kuin alusta aloittaminen...aina uudestaan.
Mitä muuten näit minusta viimekerralla? Mitä se merkitsi sinulle?
En odota yhteydenottoasi: (valehtelen etten mukamas odottaisi yhteydenottoasi: minun visio on kuitenkin että minun ei tarvitsisi enää odottaa sitä, vaan siitä tulee hyväksyttyä. Toisin sanoen luotan Sinuun, jo ennestään. Se on uskon asia ja minun ei enää tavallaan tarvitse uskotella itselleni sitä. Eli otat yhteyttä tai et, ei muuta sitä uskomusta miksikään.) elämä on myös kohtalon ivaa ja maailma on käsittämättömän pieni.
Hyväksyn ja allekirjoitan tuntemattomana -en kuitenkaan kasvottomana- , tämän tilanteen toistaiseksi...lopullisesti.
Hei , ei Se juttu ole kuitenkaan mitään kuoleman vakavaa, minä ainakin joudun kohtamaan kuolemani yksin -kuten kaikki muutkin ihmiset.
Vaikkakin *Kirosana*:n asiat on myöskin kohdattava yksin....toisen ihmisen.
Sitten kun SINÄ olet lukenut tämän viestin, pyydän, että poistatat tämän viestin välittömästi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.