..kolme vaihtoehtoa:
1. Eläkkeelle pääsyn alarajan nostaminen.
2.Verotuksen ja eläkemaksujen tuntuva korottaminen.
3. Eläkkeiden leikkaaminen pienemmiksi.
Minkä valitset?
Kaikki muu on höpötys on punaista valhetta
1. Eläkkeelle pääsyn alarajan nostaminen.
2.Verotuksen ja eläkemaksujen tuntuva korottaminen.
3. Eläkkeiden leikkaaminen pienemmiksi.
Minkä valitset?
Kaikki muu on höpötys on punaista valhetta
Vastaukset 26
Vanhimmat
Ensin pitäisi tarkentaa, että minkä kestävyysvajeen. Jos tarkoitat eläkeyhtiöiden maksukykyä, tästä Eläketurvakeskus tuotti juuri tuoreen ulkomaisen selvityksen. Sen mukaan eläkeikää pitäisi nostaa ja eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaa petrata. Mutta mitä ihmeessä verotus liittyy tähän kuvioon. Eihän eläkeyhtiöillä ole mitään verotusoikeutta, vaan se rahoituksensa työantajilta ja palkansaajilta työeläkemaksuina.
Jos taas tarkoitata julkisen talouden kestävyysvajetta, eläkeiän nostaminen todennäköisemmin pahentaa kuin parantaa sitä. Tämä johtuu siitä, että eläkeiän nostaminen ei kasvata työllisyyttä vaan lisää työttömyyttä ja heikentää siten myös kulutuskysyntää. Tilanne muuttuu tietysti toiseksi siinä vaiheessa, jos talouskasvua saadaan aikaiseksi ja työvoiman kysyntä kasvaa.
Mikä kohta kirjoituksessani oli sitä punaista valhetta ja millä perustein?
Vastineesi oli ...
..PUNAISEN KETKUN YMPÄRI PYÖREÄÄ LÄSSYTYSTÄ.
Eli et ymmärtänyt. Minusta ei tosin ole ihan outoa, että talouden perusasioita koskevat kirjoitukset menevät yli kepulaisen hilseen, kun niin moni suomalainen tietää ylipäätään edes talouden perustermeistä. Tässä mielessä ei ole tietenkään suuri häpeä tunnustaa oma tietämättömyytensä.
KETKU ITSESTÄÄN..
-"Tässä mielessä ei ole tietenkään suuri häpeä tunnustaa oma tietämättömyytensä."
Kaikki muut sen jo kyllä tietävätkin
Työttömyyttä on juuri nyt. Onko sitä kuudne vuoden kuluttua niin paljon että se haittaa yhteikunnan rakenteita?
Eläkeläisten määrän ennustaminen on paljon helpompaa. Siksi eläköityminen työllisyyden hoitona ei ole oikea ratkaisu. Suomessa on muutoinkin (jälleen kiitos demareiden) äärettömän passivoiva sosiaali- ja työttömyysturva. Jos siinä vielä pidetään pysyvää poistamista työmarkkinoilta varhaisen eläköitymisen kautta yhtenä keinona hoitaa työttömyyttä, niin onpa meidän lapsilla huikea maksutaakka.
Ymmärrän Mielipidepankkia hyvin. Hän on idealistinen demari, jolle omien etuuksien maksattaminen muilla on aatteessa annettua. Ei demari piittaa siitä, mitä jätämme jälkipolville perinnöksi kunhan omat edut on turvattu. Tämä on nähty työmarkkinoilla jossa suomalainen perusteollisuus on ajettu pahaan ahdinkoon, sama näkyy siis tässä julkisten- ja eläkemenojen lisäämisessä.
Työvoiman tarjonnan ylimäärä (työttömyys) johtaa jonkinasteiseen työvoiman hinnan (palkkojen) jäädyttämiseen. Demarit vastustavat palkkamalttia ja yksi keino vedättää palkkoja on vähentää työvoimaa. Eläköityminen on demarien mielestä mainio keino, näin saadaan pysyvästi pois työvoimaa markkinoilta kilpailemasta työpaikoista. SDP sahaa tässä kuitenkinomaa oksaansa kun työpaikat menevät tuossa ohessa. Yhtälö ei toimikkaan demarien toivomalla tavalla.
Työvoiman ylitarjonta luo työpaikkoja, ei niitä huippupalkkaisia, mutta pienipalkkaisia. Parempi sekin kuin työttömyys ja eläköityminen ennenaikojaan.
Tsot tsot
Sinä nyt olet vihonviimeinen talouden asioita kenellekään opettamaan tai edes puhumaan. Olet vuosien varrella osoittanut sellaista täydellistä osaamattomuutta taluden alalla, että harva ihan tuollaista tolloutta esittää. Vasemmisto-oppia olemme saaneet senkin edestä, ja kuten tiedämme, sosialisteissa ei juuri talouden taitajia löydy.
Eläköittminen työllisyyden hoitokeinona on aivan oikea ratkaisu. Se nimittäin vapauttaa työpaikkoja uusille nuorille sukupolville. Juuri sen vuoksi se on äärimmäisen hyvä työllisyyden hoitokeino. Nuorisotyöttömyys on pahin mahdollinen uhkakuva, koska nuorisotyttömyys on helposti kroonistuva tauti. Nuoret pitää päästää mahdollisimman nopeasti työelämään. Lisäksi on aika selvää, että monissa ammateissa nuorten työteho on jo lyhyehkönkin työhön oppimisjakson jälkeen vanhuksia tuottavampaa. Työantajat tietävät tämän ja potkaisevat sen vuoksi herkimmin ikäihmiset pellolle heti, kun se on mahdollista.
Lastemme maksutaakka on todella huikea, jos heille ei anneta mahdollisuutta työllistyä sen vuoksi, että vanhusten annetaan viedä heiltä työpaikat ja vielä usein paljon korkeammalla palkalla kuin mitä nuorille maksettaisiin. Tämä sinun mallisi sorsii ja syrjäyttää nimenomaan nuoret ja sen vuoksi kaikkein itsekkäintä politiikkaa.
Mihin perustuu väitteesi siitä, että työvoiman ylitarjonta luo työpaikkoja. Ainakaan vientiteollisuustyöpaikkoja se ei lisää, koska ne määräytyvät sen mukaan, miten tuotteemme käyvät ulkomailla kaupaksi. Eivät ne käy kaupaksi sen paremmin, vaikka ilmottaisimme kiinalaisille, että nyt meillä on nostettu eläkeikä sataan vuoteen - ostakaa.
Työpaikkoja syntyy vain tuotteiden ja palvelujen kysynnästä, ei työvoiman lisätarjonnasta. Teoriasi pohjaa sellaiseen yhteiskuntamalliin, joka on ns. paitojen pesuyhteiskunta. Pesemme toistemme paitoja ja maksamme siitä.
Helppo kirjoitella tuollaista kun einitse mnaksa kuin rippeet eöläkevakuutusmaksusta.
Me yrittäjät maksamme sinuinkin eläkevakuutuksesta yli 18% nytkin. Eläkemaksujen nousu tarkoiittaa miljardeja pois yritysten käyttöpääomasta. Palkkakustannukset nousevat.
No se tietää vähemmän työvoimaa. Ennemmän työttömiä. Enemmä'n teknologiaa korvaamaan ihmistyötä.
Tosi asia on että jos työvoimalkustannuksista saisi vaikka 10% pois työllisyysaste nousisi v'älittömästi vä'hintä'än saman määr'än. Eläkeiän pitämninen nykyisellä tasolla ruokkii työttömyyttä koska se nostaa työllistä'misen kustannuksia.
Enemmän ulkomaille siirtyviä yrityksiä.
Tiedät hyvin, että työnantajien osuus työeläkemaksusta on tietyssä mielessä teoreettinen. Yhtä hvyin jako työnantajien ja palkansaajien kesken voisi olla fifty-fifty eikä se silti muuttaisi työnantajien kustannuksia. Siinä tilanteessa työantajat vaan maksaisivat sen verran korkeampia palkkoja. Se taas nostaisi verotusta eli järjestelmällä voidaan torjua liian tiukkaa palkkaverotusta.
USAssa eläkkeet ja sairaskorvaukset sovitaan työsopimuksissa. Meillä se perustuu lainsäädäntöön, mikä takaa sen, että mysö matalapalkka-alat kuuluvat eläke-etujen ja sairasvakuutuksen piiriin.
Meilläkään yritykset eivät valita yhtään johtotason sovittuja lisäeläkkeitä ja bonuksia, mihin ei mikään työehtosopimus edes velvoita. Eikö kannattaisi ensin rutista näistä, jotka ovat suuruusluokaltaankin ihan eri sarjassa kuin pienipalkkaisten eläkemaksut yms.
Eläkemaksuja saataisiin pienennettyä esim. eläkekatolla. Miksi elinkeinoelämä ei ole halukas edistämään tällaista ajatusta?
"Eläkemaksuja saataisiin pienennettyä esim. eläkekatolla. Miksi elinkeinoelämä ei ole halukas edistämään tällaista ajatusta?"
Ay-liike se on joka vastustaa ansiosidonnaisen eläkejärjestelmän purkua. Niillä paperimiehillä kun on melkoisen mukavat eläkkeet...
Jos kestävyysvaje on noista yhdellä konstilla korjattavissa, vastaus on helppo:
3. Eläkkeiden leikkaaminen pienemmiksi
Yläraja kahteen tonniin tai tarvittaessa jopa 1600 euron kieppeille. Ellei tämäkään riitä, lisäkeinoksi progressiivisen verotuksen kiristäminen.
Joka tuntee, ettei 1600 euron eläke riitä, hän voi kartuttaa sitä itse lisää yksityisillä eläkevakuutuksilla.
Tätä minä kannatan lämpimästi. Tosin nykyisiä eläkkeitä ei ole mahdollista leikata kuin verotuksellisin keinoin. Mutta esim. kaikille vuoden 2014 jälkeen ansaituille eläkkeille voisi laskea eläkaton, joka vastaisi esittämääsi. Jo ansaittujen eläkkeiden osalta verotuksen kiristäminen vain eläketuloihin kohdistettuna, lienee lainsäädöllisesti mahdollinen, ellei sitten joku perusoikeus tule tässä esteeksi.
Tottakait kannatat. Eihän se tietenkään koskisi sinua vaan tulevia eläkeläisiä.
Olet sinä kyllä oikein demarin perikuva, ja korkean moraalin irvikuva
Tottakai eläkeverotuksen kiristäminen koskisi myös minua. En rajannut siitä itseäni pois. Ettet vain olisi päissäsi, kun sellaisia "pikku-ukkoja" näet.
Eläkeiän alarajan nostamisella on oikeastaan tupla vaikutus.
Jatketulla ( esim 3vuotta) työuralla 5oooo työntekijä edelleen kartuttavat eläkerahastoja, mutta jos tilanne jatkuu nykyisellään niin esimerkkinä olevat 50000 työntekijää alkavat välittömästi kuluttaa rahastoja.
Aivan oikein päättelit .
Eläkeiän alarajan nostaminen on se oikea tie.
Olen kyllä sitä mieltä, että ylisuurille eläkkeille pitäisi asettaa katto. Jotain 1500-2000 euroa.
Mutta, mutta, kuinka monta tällaista eläkkeen saajaa löytyy esimerkkisi 50000 eläkeläisen joukosta. Epäilenpä ettei sillä mitään kestävyysvajetta oikaista.
Joten ainoa tehokas keino kestävyysvajeen poistamiseen on työuran jatkaminen.
Kaikki asiantuntijat sen ovat todenneet, että jatkaa pitää, niin alusta keskeltä ja varsinkin lopupäästä 3 vuotta, koska nimenomaan sillä on mainitsemasi kerrannaisvaikutus.
Olet oikeassa siinä, että työuran jatkuessa työntekijä kartuttaa eläkerahastoja. Samaan aikaan työttömyyden pysyessä ennallaan, työikään tulevat uudet sukupolvet jäävät odottamaan niitä avautuvia työpaikkoja eivätkä kartuta yhtään mitään. Tässä on vaara vielä enemmälle kuin tuplamenolle, koska tällaiset nuoret helposti syrjäytvät ja heistä tulee eliniänaikainen menoerä yhteiskunnalle.
Vain jos työpaikkojen määrä kasvaisi, yhtälössäsi olisi järkeä.
Ei siinä ole mitään kerrannaisvaikutusta, ellei työllisyys kasva. Työmarkkinoille tulee uusia sukupolvia, jotka jäävät työttömiksi.
Oletetaan, että työssä käyvän väestön määrä on tänä vuonna 100 henkilöä. Tästä 10 henkilöä tulee eläkeikään. Jos heidän työuransa jatkuu, meillä on edelleen 100 henkilöä työssä. Mutta nuorimmasta päästä työmarkkinoille tulee vastaavasti 10 henkilö lisää, jotka jäävät työttömiksi eivätkä maksa eläkemaksuja, vaan heistä aiheutuu yhteiskunnalle kuluja. Seuraavana vuonna sama toistuu eli meillä on edelleen 100 ihmistä töissä ja uusien työttömien määrä on 120. Tälla tavalla nämä 100 joutuvat elättämään 20 nuorta kahden vuoden nostolla. Jos mitään eläkeiän nostoa ei tehdä, meillä on edelleen se 100 työssä, mutta ei yhtään työtöntä, jos eläkkeelle siirtyvän tilalle palkataan uusi työntekijä nuorista.
Esimerkissä työssä käyvät elättävät 20 nuorta. Toisinpäin ajatellen he elättävät 20 eläkkeelle siirtynyttä. Miksi tuo tämä jälkimmäinen tapa olisi huonompi kuin edellinen? Minusta on parempi, että työssäkäyvät elättävät vanhusiässä olevia kuin nuoria, joilla on koko työura edessä ja jotka ovat virkeässä kunnossa.
Asiaa sekoittaakseen puniikki KETKUyrittää panna surkuhupaisesti puurot ja vellit sekaisin.Uusien yöpaikkojen luomisen ja ihmisen elinkaaren pitenemisestä johtuvan huoltosuhteen kestävyysvajeen korjaamisen. Eivät ne ole toinen toisiaan pois sulkevia asioita.
Eivät ne sosiaaliavun mädättämät työrajoitteiset ja muut punaiset oleskelu-pummit ole tähänkään asti ottaneet vastaan tarjottua työttä toimeentulo lähteenä. Päivärahat ja toimenntulo avustukset kyllä kelpaavat. Pääkaupunkiseutuhan hukkuisi paskaan ja liikenneseisahtuisi, jos maahan ei tuotaisi pahimpaan hätään työperäistä väestöä ulkomailta. Sitä pitää tuoda tosi tarpeeseen.
Kerrohan pääkaupunkilaisena meille junteille, kuinka se työn tarjoaminen siellä päin tapahtuu.
TOIVO ELÄÄ.
-"Olet oikeassa siinä, että työuran jatkuessa työntekijä kartuttaa eläkerahastoja."
Kiitos kiittämisestä,MUTTA...mitä tämä seuraava sitten on elevinaan?
-"Vain jos työpaikkojen määrä kasvaisi, yhtälössäsi olisi järkeä."
Älä vaivu apatiaan taloseelämän ja yritystoiminnan vilkastumisen suhteen, sillä kyllähän tämäkin, maan kannalta tuhoisa hallitus tulee aikanaan väistymään. Toivottavasti mahdollisimman pian.
Muista vaan kuinka työpaikkoja alkoi syhtyä ja maan asiat korjaantua, kun AHON hallitus otti vastaavanlaisen tosin vielä syvemmän konkurssipesän hoitaakseen, HOLKERIN hallituksen jäljiltä -90 luvulla.. Siinäkin hallituksessa valtiovarainministerinä hääräsi SOSSU.
Toivottavasti työllisyystilanne paranee jossain vaiheessa, mutta valtavasta työttömien määrästä emme koskaan pääse eroon. Vaikka uutta yritystoimintaa tuleekin, osa vanhasta siirtyy ulkomaille ja työnteko tehostuu tehostumistaan niin, että taas saadaan ihmetellä, miten yksinkertaisiin työsuorituksiin tarvittiin tällä hetkellä niin paljon aikaa tai väkeä.
Vanhusväestön suhteellisesti lisääntyvä määrä vähentää kysyntää, olkoot nuo vanhukset työelämässä tai eivät. Heillähän on jo kaikki tavara, mitä tarvitsevat. Nuorten tavaraa tarvitsevien ikäluokkien määrä pienenee, eikä niillä ole suuren työttömyyden takia rahaa sitä hankkia, vaikka välttämätöntäkin tarvetta olisi.
Jos eläkevakkutusmaksut nousee noista 100:sta 10 joutuu työttömäksi. Silloin meillä tulee tuon 10 työttömän nuoren lisäki toinen 10 työtöntä töissä oilkevista. Eli miellä on silloin 20 työtöntä elätettävänä ja 90 työssä. Kun tämä kertaantuu niin tulos on negatiivinen verrattuna eläkeiän nostoon verrattuna.
Mikä ihme kammo tuolla eläkeiän muutaman vuoden nostolla oikein on? Tuskin elämä siihen päätty jos ei Pääse 63 vuotiaana eläkkeelle, vaan sen sijaan 65 vuotiaana. Tuo kaksi vuotta ainoastaan ripaus ihmisen elämässä.,
Lisä'ksi tuo ei tule paljon koskettamaan edes nykyisi'ä työssä olevia yli 50 vuotiaita. Vnahsen aikan laskettiin että porrastuksena silloin 50 vuotiaille vaikutus olisi ollut 9 kuukautta. silloiunb 55 vuotiaalle vaikutus olisi ollut 4 kuukautta. Vasta 44 vuotiaalla eläkeikä olisi noussut kokonaisen 2 vuotta.
Adsian kasnssa on nyt vitkuteltu niin kauan että nyt on jo eläkevakutuusmaksut nousseet 2,5%-yksikköä. Nyt tarvitaan jo 3 vuotta saman vaikutuksen saamiseen korkeammalla eläkevakuutusmaksulla.
Vitkutellaan vielä toinen viisi vuotta niin maksamme 30% eläkevakuutusmaksua ja jäädän eläkkeelle 69 vuotiaana.
Asiat kertautuu, Eskoseni...
Eläkejärjestelmässä on mukana elinaikakerroin, joka jakaa eläkkeet eläkkeensaajien massan mukaisen koko elinajan ajaksi, jos elinikä muuttuu. Ulkomaisten asiantuntijoiden mukaan eläkejärjestelmämme kantokyky on varsin riittävä. Sitä näkökulmasta tosin ehdotettiin eläkeiän nostoa ja eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan parantamista. Jos katsotaan vain eläkejärjestelmää, alarajan nostaminen voi olla järkevää.
Kaksi vuotta on ripaus ihmisen elämässä, mutta erittäin monen kohdalla se valitettavasti tarkoittaa vain sitä, että työttömyys jatkuu sen pari vuotta kauemmin. Onko siinä taas mitään järkeä?
Itse ainakaan vastusta eläkeiän nostamista, jos siihen on selkeä työllisyysperuste. Alunperinhän nostoa perusteltiinkin vain tulevalla työvoimapulalla. Laskelmat vain pettivät ja nyt on pitänyt yrittää keksiä uusia perusteita. Miksi ei pitäydytä siinä alkuperäisessä perusteessa. Nostetaan eläkeikää ihmeessä heti, kun työvoimapula uhkaa. Tämä uhka on kyllä kohtuullisella tarkkudella laskettavissa. Jos se uhkaa meitä esim. tämän vuosikymmenen aikanta, tarvittaisiin suunnilleen samanlainen talouden kasvuvauhti kuin Kiinassa. Ikärakenteen vuoksi menetämme työvoimasta vuosittain nettomääräisesti 10 000 - 15 0000 ihmistä. Menee siis reilusti 10 vuotta ennen kuin saisimme sillä vauhdilla nykyisen työttömyyden edes puolitettua.
Eläkeiän nostaminen johtaa työttömyyden kasvuun. Jos nosto tehtäisiin kerralla, meillä jäisi samantien kahden ikäluokan verran työvoimasta työttömäksi. Tämä johtuu siitä, etteivät ne työpaikat taivaasta tipu, vaikka työvoiman tarjontaa kuinka lisättäisiin. Tämän havainnon voi tehdä oikein hyvin nyt esim. Kreikassa ja Espanjassa, joissa jo lähes neljännes työvoimasta alkaa olla työttömänä. Työn tarjonta on siis maksimaalista ja silti mennään vain alaspäin. Se on johtanut vain tilanteeseen, missä näin suuri työn tarjonta johtaa siirtolaisuuden kasvuun. Näin kävi meilläkin rakenteellisista syistä 60- ja 70-luvuilla, kun 300 000 ihmistä muutti Ruotsiin töihin.
luodaan sellaisia matalapalkka töitä, joiden palkalla ei elä. Ehkä kahdella työllä juuri ja juuri. Vaatteet kirppikseltä, ruoka 50% vanhentumassa olevien ruokien korista
Yksinkertaista, eikö olekkin