Olemme kavereiden kanssa keskustelleet Aurajoen venepaikoista. Rannat ammottavat nyt kesäisin tyhjyyttään. Mistä asia johtuu? - Jokirannan venepaikat on hinnoiteltu pois tavallisten kaupunkilaisten käytöstä.
Olemme tulleet keskusteluissamme tulokseen, että jonkun olisi tehtävä aloite kaupungille AURAJOEN VENEPAIKKOJEN saamisesta takaisin. Kukahan sen tekisi? :
Toivomme, että jokirannat Martin sillasta ylöspäin saataisiin taas täyteen erilaisia veneitä hinnoittelemalla paikat kohtuullisiksi. Oikea hinta olisi suunnilleen näin:
- max 10 metriä / 100 euroa kausi
- max 8 metriä / 80 euroa kausi
- max 6 metriä / 60 euroa kausi
- max 4 metriä / 40 euroa kausi
- max 2 metriä / 20 euroa kausi.
Soutuveneille pitäisi olla 20 euroa kausi -paikkoja eri kohteissa pitkin Aurajoen rantaa, Martin sillalta Rautatiesillalle asti.
Näillä toimenpiteillä Aurajoki saataisiin uudestaan eläväksi.
Venepaikkojen poistopolitiikka Aurajoesta alkoi 1970 luvulla. Hinnat nostettiin pilviin.
MIKSI?
Onko halua saada jokirannat taas eläviksi?
Olemme tulleet keskusteluissamme tulokseen, että jonkun olisi tehtävä aloite kaupungille AURAJOEN VENEPAIKKOJEN saamisesta takaisin. Kukahan sen tekisi? :
Toivomme, että jokirannat Martin sillasta ylöspäin saataisiin taas täyteen erilaisia veneitä hinnoittelemalla paikat kohtuullisiksi. Oikea hinta olisi suunnilleen näin:
- max 10 metriä / 100 euroa kausi
- max 8 metriä / 80 euroa kausi
- max 6 metriä / 60 euroa kausi
- max 4 metriä / 40 euroa kausi
- max 2 metriä / 20 euroa kausi.
Soutuveneille pitäisi olla 20 euroa kausi -paikkoja eri kohteissa pitkin Aurajoen rantaa, Martin sillalta Rautatiesillalle asti.
Näillä toimenpiteillä Aurajoki saataisiin uudestaan eläväksi.
Venepaikkojen poistopolitiikka Aurajoesta alkoi 1970 luvulla. Hinnat nostettiin pilviin.
MIKSI?
Onko halua saada jokirannat taas eläviksi?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Aurajoen laituripaikoilta jätettiin peräpaalut pystyttämättä, koska kukaan ei uskaltanut jättää venettään rantarosvojen kynittäväksi. Useimmat veneet sisältävät näet erilaisia arvokkaita laitteita, moottorin lisäksi katsastuvarusteisiin kuuluvia köysiä, kompasseja, fendareita, hätäraketteja sun muuta rekvisiittaa - ruorit mukaanlukien, jotka olivat eityisesti varkaiden suosiossa. Edes vapaaehtoinen kansalaisvahdinta ei tuottanut riittävää turvaa varkaita ja veneissä pressun alla yöpyvien - joko juhlijoiden tai muiden elämännautiskelijoiden - tihutöitä vastaan.
Eräs syy miksi venepaikkojen kysyntä väheni, oli Aurajoen kaukaisuus merestä, sekä myös joen nopeusrajoitus - kuusi solmua. Pelkkään ajoon joesta satamaan meni puoli tuntia turhaan. Ihmiset ajavat mieluummin autoillaan rannoille, mahdollisimman kauas venesatamiin, joista sitten saa kaasuttaa täysillä kohteeseensa saaristossa. Autojen pysäköintiongelmat jokirantoje läheisyydessä, ei sekään liene ihan merkityksetöntä. Edes venepaikan korkea vuokra kaupallisissa marinoissa ei tunnu olevan esteenä.
Veneisiin pääsyä helpottamaan rakennetut joen kiveykseen kiinnitetyt lankkulaituritkin alkoivat olla kestävyydeltään tiensä päässä. Aurajoki näet saattaa tulvia sateiden aikaan runsaastikin, jolloin kiinnitysten tulee olla todella kunnossa!
Myös kaupunkilaisten vaatimus, joka vuosi uudelleen juntattavien peräpaalujen talvivarastoinnin siirtämeksi muualla oleville varastoauleille, pois rantanäkymistä, aiheutti lisäkustannuksia venepaikkojen ylläpidolle.
Jokeen kuitenkin päätettiin jättää muutamia kymmeniä peräpaaluja - ikäänkuin koristeeksi ja muistoksi menneistä hyvistä ajoista. Paalujen venetsiansinisen värin olivat nimittäin määritelleet maailmankuulut arkkitehdit Aalto ja Bryggman! Muistoksi säilytetyt paikat ovat veneiden säilytykseen käytettävissä - mutta aina tyhjillään?
Kaupungin ylläpitämien Aurajoen venpaikkojen hinnat muuten olivat huomattavasti halvemmat kuin kaupalliset säilytyspaikat muualla.
Aurajoen rantojen muuttuminen veneettömiksi on kaupunkikuvallisestikin äärimmäisen harmillista! Kuten myöskin joella liikkuvien veneiden jokimaisemaan kuuluvat kuvajaiset, veneiden lähes äänetön lipuminen ja laineiden liplatus - tyyliin kondolit kondolieereineen Venetsiassa? Olisiko siinäkin ideaa jokimaiseman ja rantaelämän, jopa matkailijoille tarjottavien palveluiden, kehittämiseen?
"Olisiko siinäkin ideaa jokimaiseman ja rantaelämän, jopa matkailijoille tarjottavien palveluiden, kehittämiseen? "
Olisi siinä, jos rannassa myytäisiin veneistä tai niiden vieressä oleviesta myyntipisteistä saaristolaisleipää, matkamuistoja, jäätelöä ym. saariston tuotteita.
Torillehan ei ole haluttu tehdä sen ilmeen nuorennusta ja modernisointia. Niin kait ainakin Aurajoelle, voisi palauttaa sen perinteistä kulttuurileimaa. Ja integeroida sen osaksi nykypäivän elävää kaupunkikulttuuria.
Tyhjät rannat ovat todella kulttuurinen tyhjiö kaupunkimaisemassa
Kyse on taas vain tahdota.
Melkein nolla perään noihin sun hintoihin. Miksi ihmeessä kaupungin rantoja pitäisi antaa liki ilmaiseksi käyttöön?!? Kyllä kaupungin hinnan tulee olla samalla tasolla kuin markkinaehdoin toimivilla yrityksillä. Pansion pienevenesatamassa soutuvenepaikka rannalla maksaa 70€.
Uimarannat maksullisiksi!
Paljonko luulet Salmelan maksavan yksityisestä laituristaan kaupungille?
Vähän eri asia. Kaikilla turkulaisilla on mahdollisuus käyttää uimarantoja, mutta se tulee kalliiksi jos jokaiselle venepaikkaa haluavalle järjestetään verotuettuvenepaikka ja se taas on epäreilua jos niitä riittää vain muutamille. Samasta syystä kaupungin pitäisi pääsääntöisesti luopua myös vuokra-asunnosta ja jättää niitä vain lyhytaikakäyttöön.
En tiedä mitä Salmela maksaa venepaikastaan, mutta verorahaa tuollaisen ylläpitämiseen ei saisi käyttää. Toivottavasti maksaa käyvän hinnan.
Asunnot sentään ovat välttämättömiä ja pitäisikin riittää kaikille. Yksityisiä vuokralaisten kustannuksella rikastuvia ei pidä suosia. Kaupungin asunnoissakin, etenkin pienissä, vuokrat liian korkeita.
Kaupunkilaisia ei saa kohdella epätasa-arvoisesti. Jos ei ole mahdollisuutta järjestää vuokra-asuntoa kaikillle halukkaille, niin sitten ei järjestetä kenellekkään.
En ymmärrä miksi tämä asuntoasia poikkeaa kaikesta muusta. Tämähän on ihan sama asia kuin kaupunki ei järjestäisi kaikille maksutonta perusopetusta, vaan sanoisi että hankkikaan kakaroillenne paikat yksityiskouluista.
Ne venepaikathan voidaan piilottaa (ja aidata varkaiden yms varalta) sen kannen alle, jonka Perussuomalaiset lupasivat Aurajokeen rakentaa kuntavaalien jälkeen.
Aurajokea on hyödynnetty aikojen kuluessa monellakin tavalla: kesäisin soutukilpailuja, radio-ohjattavien pienoismalli-moottori- ja purjeveneiden kilpailut, mäkäräisten moottorivenekisat, taksi- ja turistimatkat ja vierasvenesatamana, muesoalusten laituripaikat ja tietenkin Tall Ship-tapahtuma, kaikkia veneilijöitä palveleva huolto- ja bensa-asema (Pinella!) lautta-yhteyksineen ja satamineen. ravintolalaivoja ja erilaisia tapahtumia unohtamatta (silakkamarkkinat, kulttuurivuoden tapahtunat, ilotulitukset kesäisin talvisin ja taideperformanssit). Talvella Pekan paana luistelualue, avantrouintia kilpailuineen ja glögikioskeineen. jää kävely- ja hiihtoreitteinä. Vanhoista ajoista muistuu myös uimapaviljonki Tuomiokirkkosillan yläpuolella ja jos Halisiin asti jaksaa: lohenkalastus. Entä palokunnan vuosittain järjestämänä komea "ruutanturvuutus" Aurajoen ylittävine valtaisine vesihuihkuineen! Koskahan järjestetään amk:väen köydenvetokilpailu joen yli? Entä curlingkilpailu kaupunginhallitus vastaan valtuusto jne? Sukellus- ja pelastusnäytöksiäkin on ollut. Luetteloa vi jtakaa kuin vain mielikuvitus myöden antaa...
tässä voimassa olevat Aurajoen venepaikkojen hinnat:
http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=51513
Nyky veneet on niin isoja ettei ne mahdu Aurajokeen. Kun lähtee veneellä Airistolle kestää lähes 45 min ennen kuin päässyt Ruissalon ohi (nopeusrajoitukset). Ilkivalta joessa on jokapäiväistä.
Aika on ajanut nostalgisten puuveneiden ohi.
Kyllä paikkoja löytyy kohtuu hintaan jos vaan käyttäjiä olisi.
Hinnat ovat törkeitä.
Puoli-ilmaista. 155€ 6kk. Eihän se ole paljon. Hinnat voisi tuplata.
Elävä Aurajoki, "kulttuurinvirta hanke" voitaisiin toteuttaa vaikkapa keskiaikapäivien yhteydessä. Jolloin myös jokea ja sen elävöittämistä voitaisiin kokeilla. Muuna aikana elävä Aurajoki kulttuurinvirta hanketta voitaisiin toteuttaa mm. kirjaston rannassa, jossa ihmiset kesäisin voisivat katsella perinneveneitä ja nauttia niiden myyntituotteista.
Joki on tärkeä osa kaupunkia ja sen identiteettiä. Yhdistämällä perinteet toimivalla ja modernilla tavalla nykyaikaan saadaan aikaiseksi ihan oman näköinen tulevaisuus Turulle.
Joen elävä käyttö tulisi integroida osaksi kaupunkimaisemaa ja sen paikallismiljöötä.
Investoinnit asiaan eivät olisi suuret siitä saatavaan kulttuurihyötyyn nähden.
Kysymys on vain ihmisten ja kaupungin virkamieskunnan tahdosta ja halusta tehdä asialle jotakin.
Keskiaikamarkkinoiden aikaan voitaisiin kokeilla esimerkiksi uusien autenttisten elämysten aikaansaamista erilaisilla vanhaan aikaan kuuluvilla hajuilla: jokiveteen voitaisiin vaikkapa sekoittaa tarpeellinen määrä merkaptaania tai vastaavaa kakanhajua - tyyliin 50-luvun Aurajoki! Suurtorin hulevesiojiin voitaisiin vastaavasti kipata muutama kyymenen kuormaa Topinojan kaatopaikkajätettä höystettynä sopivan vanhalla teurastamojätteellä tai mielummin vielä Kakolan puhdistamon tuoretta välppäseulosta...
Aloitus oli asiallinen. Sitä varmaan harkitaan. Turussa on paljon soutuveneilijöitä ja melojia, jotka käyttäisivät Aurajokea kaikkien iloksi. - Rannoilta on mukava seurata kaikenlaisten veneiden kulkua.
Miksi ei suunniteltaisi uuden Kirjastosillan kupeeseen lukittua soutuvenelaituria, jonne pääsisivät ainoastaan venepaikan vuokranneet? Ja sopisi siihen Aurajokisatamakin, vesibusseja varten.
Venepaikkojen hinnat ovat vain rikkaita varten. Köyhät pysyköön veneineen kaislikoissa.
BVarma keino saada jokirannat eläviksi on hintojen laskeminen pienituloistenkin tasolle!
Voitaisiinko jokirantaan ajatella myös uudentyyppistä asuntovene/lautta aluetta?
Jossa kesäaikaan voisi viettää kaupunkilomaa hyvien palveluiden äärellä.
Eihän se ole kulttuuriperinteen vaalimisesta pois, jos aloitetaan uusi.
Pallo kuitenkin on asioista päättävillä tahoilla. Onko heillä halukkuutta hankkeen kehittämiseksi ja jokiaktiviteettie elävöittämiseksi.
Kulttuuriahan joella on Halisista Suomen joutsenelle. Joten kyse on vain tahtotilasta aloittaa Elävä Aurajoki, kulttuurinvirta projekti.
soutuveneen paikkahinta on vain 20-40 euroa/kesä siis noin 5 euroa kuukausi, kyllä siihen on köyhälläkin varaa.
varatkaa paikka ja viekää veneenne Aurajokeen älkääkä täällä narisko, jottain pitäis tehdä
tehkää itse
Onko Aurajoessa soutuvenepaikkoja? Tuo oli uusi tieto. Pitääköhän paikkansa? Jos on totta, niin siellä on meidän soutuvene ensi kesänä.
Ihme mut Ei ollu itellä mitä tihutyö ongelmi viime kesänä rauhas sai purkki a-joes lilluu..ei edes tyhjät pullot menny kaupaksi :)