Ajattelin jos Suomi olisi lähelläkään Sveitsin kaltaista demokratiaa niin kuinka kävisi esim. PAKKORUOTSIN kanssa, säilyisikö pienellä vähemmistöllä tämä etuoikeutettu asema jota PAKKORUOTSILLA ylläpidetään ja pönkitetään?
http://www.muutos2011.fi/suora-demokratia-sveitsissa/
http://www.muutos2011.fi/suora-demokratia-sveitsissa/
Vastaukset 10
Vanhimmat
Sveitsin ovat tunnustaneet perussuomalaisetkin Itämeren rantavaltioksi ja siellä asiat hoidetaan tyylikkäästi. Siellä ei ole samanlaista vihanpitoa kieliryhmien välillä kuin täällä on. Tosin täälläkin vihanpitoa on vain osin, sillä tavalliset ihmiset kyllä tulevat toimeen keskenään. Ääriainekset eivät.
Olisikohan syy sopuun se, että Sveitsissä ei ole pakkoretoromaaniaa?
Eikä pakkovirkaretoromaniaa? Eikä retoromaninkielisiä nosteta muiden kansanryhmien yläpuololelle?
Mitä tuumii svekoeinstein tästä?
"Siellä ei ole samanlaista vihanpitoa kieliryhmien välillä kuin täällä on."
Ei olekaan, koska siellä ei ole mitään pakotettua keinotekoista "kaksikielisyyttä" tai "nelikielisyyttä". Sveitsissä on yksikieliset kantoonit, jotka päättävät itse kieliasioistaan.
Suomessa asia on kunnossa Ahvenanmaan osalta. Manner-Suomi pitäisi määrittää Ahvenanmaan tavoin yksikieliseksi, toki mantereen kielenä olisi suomi. Näin Suomi olisi Sveitsin mallin mukaisesti kaksikielinen koostuen kahdesta yksikielisestä alueesta. Kannatan lämpimästi.
Sveitsin kieltä ei ole olemassa, mutta suomenkieli on. Alueen nimi on SUOMI, EI "Finland". Finland on indomustalainen termi.
Sveitsin historia on ehkä pikkasen eri mitä meidän. Ainahan se on Freidenthalia lainatakseni, ollut eräänlainen rotujen Baabel.
Eikä retoromaneilla ole Sveitsissä mitään omia kiintiöitä oppilaitoksiin pääsyyn, joilla ohitettaisiin alkuperäisasukkaat.
Ohitettaisiin mitkä hvetin alkuperäisasukkaat? Siellä ne retoromanin puhujat on nakottaneet niinkuin muunkin kieliset. En viitsi alkaa enempää luennoimaan.
Siellä pitää osata kieliä ja niitä pitä lukea kouluissa.
> Sveitsi, jossa on kolme virallista ja lisäksi yksi kansallinen kieli, joka on alueellisesti virallinen, edellyttää käytännössä kouluissa oppilailta äidinkielensä lisäksi vähintään yhden kansalliskielen opiskelua. Opetuksesta päätetään kuitenkin kantonikohtaisesti. Saksan- ja ranskankielisillä alueilla opiskelu aloitetaan 9-vuotiaana. Retoromaaninkielisillä alueilla ja Ticinossa opiskellaan oppivelvollisuuden ajan sekä saksaa että ranskaa. Italiankielisessä Ticinossa on nykyisin myös englannin opiskelu pakollista, mutta vastaavasti ranskanopiskelun voi lopettaa 8. luokalla[8] englannin alkaessa.>
http://fi.wikipedia.org/wiki/Virallisten_kielten_opetus_eri_maissa
>Kanadassa koulujen opintosuunnitelmista päätetään provinssikohtaisesti. Kanada on liittovaltion tasolla täysin kaksikielinen ja kaikki liittovaltion palvelut on saatavissa molemmilla virallisilla kielillä.
Provinsseista New Brunswick on ainoa täysin kaksikielinen provinssi, jossa opetusta tarjotaan molemmilla virallisilla kielillä kaikilla luokilla, yliopistoissa ja ammattikouluissa.[5] Manitoban julkishallinnon ja viranomaisten palvelut on saatavilla molemmilla kielillä ja ranskankielistä opetusta on laajasti tarjolla.[6] Ontariossa ranskankielen opiskelu on pakollista toisena kielenä vain vuosiluokilla 4.–8.>
Sveitsin ja Kanadan kielitilannetta ja -opetusta ei voi mitenkään verrata Suomeen.
Tiedät tämän hyvin, koska aiheesta on keskusteltu jo niin paljon tälläkin palstalla.
En ala tuota keskustelua referoimaan. Nosta vanha keskusteluketju ylös, jos haluat jatkaa sitä.
Fennuli ei ymmärrä edes ettei mitään Sveitsin kieltä ole olemassakaan. Vertaus o ku suoraa lantalasta.