Olen reilusti päälle kaksikymppinen mutta alle kolmekymppinen nainen ja omalla kohdallani kierre alkoi kun menin kouluun ja säästöt meni ylättäen isoon remonttilaskuun. No, kyllähän sillä opintotuella jotekin pärjää mutta koska silloinen mieheni ei oikein ikinä ollut halukas lähtemään mihinkään, niin edes sillä verukkeella sain elokuviin tms. että itse maksoin. (Suhde on jo kariutunut monesta muustakin syystä, narsisisti kun ei raidoistaan pääse..) No pikkuhiljaa sitä tuli elettyä yli varojen. Alkuun selvisin omasta mielestäni "hienosti": makselin vippejä toisilla vipeillä ja tilipäivänä (kyllä kävin myös töissä sen mitä valtio antaa käydä ottamatta tukia pois). No, kuoppaa siinä sitten vai kaivoin itselleni ja salasin mieheltä nämä velat - "itsepähän olin kouluun lähtenyt" ja sitä rataa.. Pikkuhiljaa kuoppa siis syveni ja syveni. Ennenpitkää huomasin että tämä keplottelu ei enää pelastanut (lainalla lainan maksamista jotta voi taas ottaa tämän maksetun lainan isompana jne). Luottokortti liki tapissa myös. Yöt meni valvoessa ja syömättä. Tuttua tarinaa jos vain näitä on yhtään täältä selannut.
No, vielä kun olin laskuista selvinnyt ilman perintätoimistojen kirjeiltä ja luottohäiriämerkinnältä niin marssin pankkiin ja kysyin mahdollista "remontti"lainaa. Sain. Makselin yhtä lukuunottamatta kaikki vipit pois. Rahat ei riittäneetkään kaikkiin koska oman vikani vuoksi olin unohtanut laskea yhden yli 1000 lainan jonka lasku oli vasta postissa tulossa.. No koska en vielä silloin ymmärtänyt että perintätoimiston kanssa voi tehdä maksusuunnitelman eikä se aiheuta maksuhäiriöitä (jota pelkäsin yli kaiken vaikka siihen ei tietääkseni kukaan ole kuollut..) niin otinpa taas uuden vipin jotta sai tuon postissa ollleen maksettua. Ja siitähän se pikkuhiljaa taas lähti lapasesta..
Kunnes viimein kolmen-neljän vuoden (!!!!!!!!!!) pyörittelyn jälkeen ymmärsin että niitä vippejä pyörittelmällä ei vain kierteestä selviä! Siinä vaiheessa lainoja oli yhteensä jo ainakin parin kymppitonnin verran (opintolaina, visa kaikki vipit). No, pankkiin taasen: enää ei irronnut isoa lainaa jolla pienet olisi kuitattu vaikka tässä vaiheessa edelleen oli luottotiedot puhtaat. Siinä vaiheessa olin jo valmistunut koulusta ja töissä. Kunnes vuosi sitten päätin että nyt tämä pska loppuu: annoin kaikki isoimmat lainat mennä perintään, tein kaikkiin mahdollisimmat pienieräiset maksusuunnitelmat (ja tietysti isommat korot..), Tein kahta-kolmea työtä ja vaikka sairastelinkin välillä ja nyt kun vuosi on kulunut: viimeisetkin erät on maksettu pois! Kituuttamista ja kitkuttamista, yhtälailla syömättömiä päivä (tosin eri syystä, kun ensin siksi että tilanne ahdisti eikä maistunut ja sitten ei enää ollut varaa kun olisi maistunut). Jossain välissä ehdin lainata jopa ystäviltä rahaa maksaakseni laskuja eli vippejä pois... Nolouden huippu.. Mutta nekin on maksettu takaisin. Aivan hirvittävän järkyttävä vuosi takana. Joskin sitä edeltävät vajaa neljä vuotta vasta hirveitä olikin... Lopulta vielä sain kerrottua läheiselle ihmiselle mitä olen käynyt läpi ja sekin helpotti hirvittävästi.
Pitkä tarina mutta pointti on se että niistä voi selvitä! Vippejä en ole ottanut nyt yli vuoteen enkä ikinä kuuna päivänä enää ota! Selvisin!
Ja te jotka alatte haukkua ja visastella: antaa tulla vain, ei tunnu enää missään tämän koulun jälkeen! :D
No, vielä kun olin laskuista selvinnyt ilman perintätoimistojen kirjeiltä ja luottohäiriämerkinnältä niin marssin pankkiin ja kysyin mahdollista "remontti"lainaa. Sain. Makselin yhtä lukuunottamatta kaikki vipit pois. Rahat ei riittäneetkään kaikkiin koska oman vikani vuoksi olin unohtanut laskea yhden yli 1000 lainan jonka lasku oli vasta postissa tulossa.. No koska en vielä silloin ymmärtänyt että perintätoimiston kanssa voi tehdä maksusuunnitelman eikä se aiheuta maksuhäiriöitä (jota pelkäsin yli kaiken vaikka siihen ei tietääkseni kukaan ole kuollut..) niin otinpa taas uuden vipin jotta sai tuon postissa ollleen maksettua. Ja siitähän se pikkuhiljaa taas lähti lapasesta..
Kunnes viimein kolmen-neljän vuoden (!!!!!!!!!!) pyörittelyn jälkeen ymmärsin että niitä vippejä pyörittelmällä ei vain kierteestä selviä! Siinä vaiheessa lainoja oli yhteensä jo ainakin parin kymppitonnin verran (opintolaina, visa kaikki vipit). No, pankkiin taasen: enää ei irronnut isoa lainaa jolla pienet olisi kuitattu vaikka tässä vaiheessa edelleen oli luottotiedot puhtaat. Siinä vaiheessa olin jo valmistunut koulusta ja töissä. Kunnes vuosi sitten päätin että nyt tämä pska loppuu: annoin kaikki isoimmat lainat mennä perintään, tein kaikkiin mahdollisimmat pienieräiset maksusuunnitelmat (ja tietysti isommat korot..), Tein kahta-kolmea työtä ja vaikka sairastelinkin välillä ja nyt kun vuosi on kulunut: viimeisetkin erät on maksettu pois! Kituuttamista ja kitkuttamista, yhtälailla syömättömiä päivä (tosin eri syystä, kun ensin siksi että tilanne ahdisti eikä maistunut ja sitten ei enää ollut varaa kun olisi maistunut). Jossain välissä ehdin lainata jopa ystäviltä rahaa maksaakseni laskuja eli vippejä pois... Nolouden huippu.. Mutta nekin on maksettu takaisin. Aivan hirvittävän järkyttävä vuosi takana. Joskin sitä edeltävät vajaa neljä vuotta vasta hirveitä olikin... Lopulta vielä sain kerrottua läheiselle ihmiselle mitä olen käynyt läpi ja sekin helpotti hirvittävästi.
Pitkä tarina mutta pointti on se että niistä voi selvitä! Vippejä en ole ottanut nyt yli vuoteen enkä ikinä kuuna päivänä enää ota! Selvisin!
Ja te jotka alatte haukkua ja visastella: antaa tulla vain, ei tunnu enää missään tämän koulun jälkeen! :D
Vastaukset 9
Vanhimmat
(Y) :)
Tässä on taas yksi tarina miksi pikavipit pitäisi kieltää lailla.. Onnea että olet selvinnyt. Itselläni vielä 18,000€ edestä pikavippejä ja 7,000€ edestä muita luottoja ulosotossa muhimassa. Tiedä sitten koska itse selviää näistä.
Minäkin olin monta vuotta kierteessä (max. 3000€), mutta sain yllättäen pienen perinnön, jolla makselin vipit pois. Kyllä elämänlaatu on ihan eri luokkaa nykyään. Syytin aiemmin pientä palkkaani tilanteesta, mutta nyt huomaan, että minulle jää satoja euroja kaikkien laskujen jälkeen käytettäväksi. ne paskat pitäisi ehdottomasti kieltaa. Liian helppo saada itsensä velkavankeuteen...
Helpottaa jo paljon jos kirjoittaa muutamalle vippifirmalle sähköpostia ja pyytää lainakiellon. Nykyisin on paljon vippipaikkoja saman firman alla, näin ollen ei ainakaan pääse lisää velkaantumaan. Itse huomasin kun aikoinani tein muutamaan paikkaan lainakiellon niin nyt vippipaikkoja on jäljellä enää muutama mistä voi lainata. Jos tuntuu että ei selviä kertasummalla vipeistä niin antaa vain suosiolla mennä perintään ja kärsiä se muutama kymppi enemmän siitä että voi jakaa laskut pieniin eriin, eikä missään tapauksessa kannata ottaa isompaa lainaa kuitatakseen muita, siitä varsin lähtee hurja alamäki, kokemusta kyllä löytyy :) Useimmat perintäfirmat on joustavia kun vain ottaa heihin rohkeasti yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse. Vippikierteestä voi hyvinkin selvitä kun tosiaan tekee välittömästi lainakiellon ja yrittää maksella sovituissa erissä pikkuhiljaa perinnän kautta pois laskuja. Voi kun itse olisin tajunnut tehdä tuon jo yli 4 vuotta takaperin mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan. Luottotiedot eivät ainakaan vielä ole menneet vaikka jossain vaiheessa alko usko loppumaan..Tsemppii kaikille vippikierteessä oleville! :)
Tässä tarinassa juju oli työnsaanti millä kykeni maksamaan lainoja pois. Mutta jos ei noita työpaikkoja kykene saamaan on aikas kusessa, moni varmaan joutuu ottamaan lainaa kun yllättäen jää työttömäksi ja luottaa saavansa maksetuksi velat pois kunhan se uusi työpaikka löytyy.
Vielä jälkikäteen mietittynä lainasummat ja varsinkin korot on ihan järjettömiä. Tai kyllä se silloinkin tietysti tiedossa oli mutta ku oli vain pakko yrittää selvitä. Nyt kun miettii paljonko sitä rahaa on mennyt ihan tuhkana tuuleen.. :( Parempi olla miettimättä, hulluksihan sitä tulee.. Tuhansia euroja on mennyt pelkästään korkoihin ja maksusuunnitelmiin.. Samaten se, että rahalla ei ole ostettu mitään konkrettista mitä voisi vaikka myydä pois, vaan todellakin kaikki laina on mennyt toisten maksamiseen = todella TODELLA järjetöntä!! Sitä vain yritti aina seuraavaan kuukauteen rimpuilla. Yritän tässä sanoa, että en vielä ole sellaista tarinaa lukenut jossa lainaa lainalla maksamalla olis kierteestä selviytynyt. Paitsi jos on pankista saanut ison lainan pienellä korolla, mutta siis vipillä vippiä maksamalla ei varmaan kukaan ole selvinnyt. Te jotka mahdollisesti olette samassa tilanteessa niin ymmärtäkää se tosiasia paljon PALJON aiemmin kuin esim. minä. Tehkää siitä kierteestä lopu, ennen kuin se loppuu siihen että ette saa enää mistään lainaa ja menee kaikki ulosottoon kun ei muukaan enää auta. Toki ratkaisuhan sekin, mutta älkää ihmessä ottako sitä lainaa enää lainan päälle, koska se vain siirtää sitä väistämätöntä joka tapahtuu joka tapauksessa.
pikavippikierteestä ei selviä hengistä, kuten ei ylisuuresta asuntolainastakaan. Kysykää vaikka siltä Bulevardin perheeltä.
Olen onnelline että itellä on vain 150€ maksettavia vippejä, eivät ole perinnässä, kun eräpäivät kuun puolessa, 4.n firmaan, mutta 2 saan kokonaa pois.(yhestä jää viel 1 erä, ja toinen o kuukausi lyhennys everydayy, vipit on ollu aina max 50€ mit oon ottanu,sen takia pieniä, koska isompia en pystys maksaa takas) Tään jälkee en enää hae, koska tarvitsen rahaa muuhunkin kuin vippien maksuun,mutta en oo onnistuu siinä.. Vaikka olenki ollut kierteessä jo siitä asti kun täytin 18, ikinä ei oo yksikää perintään mennyt.
nyt haluaisinko tietää mitä kautta pääsee eroon, kun se ei oo nii helppoa kuin luullaan.
Onneksi olkoon. Sinusta on tullut kovassa koulussa aikuinen. Kun muistat kokemuksesi kulutushoukutuksien iskiessä, elät hyvää elämää jatkossa.
Eivät oikeat lainanantajat (pankit) turhaan laske maksuvaraa. Pelkät luottotiedot eivät ole se juttu vaan se, pystyykö ihminen elämään ja maksamaan takaisin.