Eli olen haaveillut vauvasta ja miehenikin on, ennen ajattelin että en hanki ollenkaa vauvoja , koska niitä pitää synnyttää ja se on tuskaista yleensä... ja olen todella pienen kokoinen ihminen... 152/41kg... ja mieheni taas paljon isomman kokoinen.
Mulla on aika matalakipukynnys ja pelkään kovasti synnytystä... Haluaisin siksi sektion. ja muutenkin ällöttää alakautta synnyttää, vaikka se onkin normaalia. mutta en ole edes hankkiutunut raskaaksi tämän pelon vuoksi? ja en edes tiedä pystynkö pienenä ihmisenä synnyttämään alakautta... ja en kyllä haluakkaan.
Ja sitten kaikenlisäks saa vasta loppuvaiheessa tietää , että saako sektiota vai eikö saa.
En uskalla hankkiutua raskaaksi tämän takia, koska en luota lääkäreihin, koska monet ovat kertoneet , että eivät saa sektiota, vaikka olisikin ollut syytä saada. :(
Mulla on aika matalakipukynnys ja pelkään kovasti synnytystä... Haluaisin siksi sektion. ja muutenkin ällöttää alakautta synnyttää, vaikka se onkin normaalia. mutta en ole edes hankkiutunut raskaaksi tämän pelon vuoksi? ja en edes tiedä pystynkö pienenä ihmisenä synnyttämään alakautta... ja en kyllä haluakkaan.
Ja sitten kaikenlisäks saa vasta loppuvaiheessa tietää , että saako sektiota vai eikö saa.
En uskalla hankkiutua raskaaksi tämän takia, koska en luota lääkäreihin, koska monet ovat kertoneet , että eivät saa sektiota, vaikka olisikin ollut syytä saada. :(
Vastaukset 4
Vanhimmat
No ei sitä kipua kannata ajatella. Minulla on ollut paljon kipua tässä elämässä mutta kivussa on se hyvä, että ihmisen kipumuisti on huono. Kun se kipu on ohi, niin et muista sitä enää. Toinen lapsi jäi kiinni kun yritti syntyä. Menin sairaalaan kun kohdunsuu oli auki vain 1 cm mutta kivut olivat niin kauheat että antoivat jo silloin petidiiniä. 17 tuntia istuin pallon päällä kieltäytyen liikkumasta, syömästä ja juomasta. Koko tuon ajan minulla oli normaalia pitemmät ja voimakkaammat supistukset koska vauva oli kiinni. Ja täytyy sanoa, että ilokaasu oli suuri pelastus. Suostuin sitten epiduraaliin vasta kun olin nääntymässä ja antoivat oksitosiinia ja kohtu repesi ja tuli sektio. Ja vielä uskaltaudun yrittämään uutta lasta :).
Kyllä sinä uskallat. Älä ajattele etukäteen.
Minun taktiikka on pelkoa vastaan se, että ei ehkäisyä eikä ajattele mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Sitten kun se raskaus on alkanut niin sitten ei voi enää perääntyä :).
Huomaa kyllä minen apinan touhuista ettei huomista murehdita, vaikka kannattaisi kyllä. Pillu menee pilalle synnytyksessä, että hyvälle seksulle. Mutta nämä synnytyskivut ja pillun pilallemenot on pieniä ongelmia.
Älä huolehdi kivusta!
Koko raskaudesta se synnytys on loppuhuipennus joka kestää vain sen pienen hetken.
Kokosi ei kerro voitko synnyttää alateitse vaan lantion sisämitta. Pienet vanhemmat saa usein myös pienen vauvan.
Synnytys sattuu, mutta kivunlievitykset nykypäivänä ovat todella hyvät. Alakautta synnyttäminen minusta ainakin nöin jälkeenpäin ajatellen oli ihana kokemus.
Kovan työn palkitsee ihana vauva ja se kipu unohtuu.