Historiankirjoitus toisteli aikanaan, että Suomi päätyi jatkosotaan ja Saksan liittolaiseksi ajopuuna, ilman aktiivista ohjausta. Myöhemmin kiistetty ajopuuteoria pääsee uuteen käyttöön, kun eläkkeelle jäämässä oleva Raimo Sailas asettelee sanojaan siitä, millä tolalla Suomen päätöksentekovalta Euroopan unionissa (EU) on.
Lyhyesti vastaus kuuluu: huonolla tolalla. Vuosikymmeniä valtion menoista huolehtinut Sailas on huolissaan demokratiasta ja siitä, miten Suomen talouteen vaikuttavista asioista tulevaisuudessa päätetään.
Eurokriisi on johtanut hänen mukaansa siihen, että isoja ja kauaskantoisia päätöksiä on survottu EU:ssa valmiiksi liian nopeasti, eikä Suomen ole auttanut muu kuin myötäillä.
– Olemme tämän kriisin myötä tilanteessa, jossa ei ole juuri vaihtoehtoja, eritoten jos suuret maat ovat jo tehneet etukäteen ratkaisunsa. Pienten maiden kuten Suomen kohtaloksi jää usein se, että ei ole muita vaihtoehtoja kuin hyväksyä ne, Sailas sanoo Taloussanomien haastattelussa.
Äskettäinen esimerkki tällaisesta Suomen talouteen vaikuttavasta Brysselin päätöksestä koski EU:n uusia finanssipoliittisia sääntöjä, joiden vuoksi jokaisen jäsenmaan tulee asettaa keskipitkän aikavälin tavoite julkisen talouden rakenteelliselle jäämälle.
Sailas arvioi jo Kanava-lehden kolumnissaan tammikuussa, että uudet säännöt ovat perustuslain kannalta ongelmallisia. Lisäksi tapa, jolla ne Suomessa hyväksyttiin, ei Sailaksen mielestä täyttänyt "kunnollinen päätöksenteon kriteereitä".
Sailas huomauttaa, että eurokriisi on johtanut myös siihen, että Etelä-Euroopan maiden horjunta näkyy Euroopan keskuspankin EKP:n taseissa. Eikä EKP ole poliittisen päätöksenteon alla.
– Sitä kautta yhteisvastuu toteutuu ilman, että siitä on missään demokraattisessa elimessä päätetty, Sailas sanoo.
Lyhyesti vastaus kuuluu: huonolla tolalla. Vuosikymmeniä valtion menoista huolehtinut Sailas on huolissaan demokratiasta ja siitä, miten Suomen talouteen vaikuttavista asioista tulevaisuudessa päätetään.
Eurokriisi on johtanut hänen mukaansa siihen, että isoja ja kauaskantoisia päätöksiä on survottu EU:ssa valmiiksi liian nopeasti, eikä Suomen ole auttanut muu kuin myötäillä.
– Olemme tämän kriisin myötä tilanteessa, jossa ei ole juuri vaihtoehtoja, eritoten jos suuret maat ovat jo tehneet etukäteen ratkaisunsa. Pienten maiden kuten Suomen kohtaloksi jää usein se, että ei ole muita vaihtoehtoja kuin hyväksyä ne, Sailas sanoo Taloussanomien haastattelussa.
Äskettäinen esimerkki tällaisesta Suomen talouteen vaikuttavasta Brysselin päätöksestä koski EU:n uusia finanssipoliittisia sääntöjä, joiden vuoksi jokaisen jäsenmaan tulee asettaa keskipitkän aikavälin tavoite julkisen talouden rakenteelliselle jäämälle.
Sailas arvioi jo Kanava-lehden kolumnissaan tammikuussa, että uudet säännöt ovat perustuslain kannalta ongelmallisia. Lisäksi tapa, jolla ne Suomessa hyväksyttiin, ei Sailaksen mielestä täyttänyt "kunnollinen päätöksenteon kriteereitä".
Sailas huomauttaa, että eurokriisi on johtanut myös siihen, että Etelä-Euroopan maiden horjunta näkyy Euroopan keskuspankin EKP:n taseissa. Eikä EKP ole poliittisen päätöksenteon alla.
– Sitä kautta yhteisvastuu toteutuu ilman, että siitä on missään demokraattisessa elimessä päätetty, Sailas sanoo.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vinkki: Raimo Sailas /Taloussanomat
IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde on huolissaan maailmantalouden tilasta. Lagarden mukaan suuren kriisin ainekset ovat nyt olemassa.
Lagarden mukaan edessä on vakava kriisi, mikäli Yhdysvalloissa ei päästä sopuun 16 400 miljardin dollarin velkakaton nostamisesta, sillä Euroopankin talouden tila on nyt heikko.
Ilman ratkaisuja edessä on globaali kriisi, sillä Yhdysvaltojen ja Euroopan talouksien koot ja niiden kauppasuhteet sekä investointikyky ovat maailmantalouden kannalta keskeisiä.
Euroopan ja Yhdysvaltojen ongelmat vaikuttavat kehittyviin maihin, kuten moniin Afrikan maihin, missä ruuan nouseva hinta on tällä hetkellä suurimpia uhkia.
– On keskeistä saada Afrikassa aikaan kestävää ja paikallista väestöä hyödyttävää kasvua, jotta viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunut talouskehitys voidaan turvata, Lagarde sanoi Afrikan Malawissa.
Taloussanomat 24.1.2013
Aina vain vakavammaksi muuttuu!