Apuja murrayalle/muraijalle

Murraya Panicul 220 A

Perhe: Rustaceae
Alkuperä: Australia, Intia
Sijoitus: Valoisaan, ei suoraan auringonvaloon. Huoneenlämpöön
Lannoite: Säästeliäsästi
Kastelu: Säännöllisesti. Ei saa päästää kuivumaan
Käyttö: Huonekasvi normaaleihin olosuhteisiin.

Bonsain hoito
Ruukkupuiden kasvatus kannattaa aloittaa keväällä, jolloin valoisa kasvukausi on edessäpäin. Bonsain voi hankkia valmiina kaupasta, ostaa pikkutaimena, kerätä luonnosta tai kasvattaa siemenestä tai pistokkaasta. Leenan kokemusten mukaan siementaimet kannattaa kasvattaa alkuun normaalin kokoisissa ruukuissa, jotta kasvu olisi nopeampaa. Heti pieneen ruukkuun siirretyn taimen kasvamista saa odottaa vuosikausia.

Huonebonsait saavat olla aina asuinhuoneessa, mutta jotkut lajit viihtyvät lepokaudella viileämmissä tiloissa. Leena pitää kaikki ulkobonsait kesällä kuistin seinustalla hyllykössä, jossa niitä on helppo hoitaa. Kellarissa talvehtineet ruukkupuut Leena nostaa ennen ulos siirtoa kuistille.

Nuorille bonsaille tehdään hoitoleikkaukset joka vuosi, vanhemmille muutaman vuoden välein. Juuria joudutaan leikkaamaan, jotta ne uudistuvat eivätkä täytä kasvatusastiaa. Versoja ja oksia leikataan sen mukaan, millaiseksi puun muotoa halutaan ohjata. Juurien leikkauksen yhteydessä vaihdetaan multa. Leena käyttää huonebonsailla tavallista kukkamultaa, ulkopuilla huomattavasti karkeampaa mullan ja hiekan seosta. Kasvumullan alla on kerros soraa. Ruukun pohjalle asennettu verkko estää maa-aineksen valumisen ulos pohjarei'istä, mutta päästää liian veden pois. Aluslautasia ei juurikaan käytetä, sillä ne peittäisivät ruukun kauniit jalat.

Kastelu vaatii hivenen opettelua ja sormituntumaa. Lepokaudella kastelun tulee olla niukkaa, sillä liika vesi on turmiollista. Kasvukaudella puolestaan kuivuus tappaa pienessä multatilassa kasvavat ruukkupuut hetkessä. Leena kastelee ulkopuut kasvukaudella yleensä kerran päivässä, sisäbonsait harvemmin. Vesi imeytyy parhaiten upottamalla ruukut vesiastiaan. Myös lannoitus on tärkeää, sillä mullassa olevat ravinteet eivät riitä pitkälle. Leena lannoittaa kasvinsa hyvin miedolla lannoitteella jokaisella kastelukerralla läpi vuoden erään ruotsalaisen puutarha-alan ammattilehden ohjeen mukaan.

Ruukut ja tarvikkeet
Koska ruukku on osa kokonaisuutta, valitaan puulle siihen sopiva kasvatusastia. Tavallisimmin se on suorakaiteen muotoinen tai soikea. Havupuille valitaan yleensä korkea, tumma ja lasittamaton ruukku. Lehtipuut ovat edukseen matalassa astiassa, joka voi olla lasitettukin. Kasvia ei istuteta ihan keskelle ruukkua.

Harrastus vaatii tietysti erikoistyövälineet. Tavallisillakin oksasaksilla pääsee alkuun, mutta melko korvaamattomat siistien leikkausjälkien saamiseksi ovat tynkäpihdit. Niiden leuat jättävät kuppimaisen leikkausjäljen, joka täyttyy muutamassa vuodessa uudella puuaineksella ja leikkausjälki häviää näkyvistä. Muita asianmukaisia välineitä ovat oksa- ja juuripihdit sekä pieni saha.

Oksien taivuttamiseen kannattaa käyttää tarkoitukseen sopivaa alumiinilankaa, jota on saatavana eri vahvuuksina. Leenan kokemuksen mukaan työ vaatii huolellisuutta, sillä jäljet jäävät oksaan tosi helposti, jos lankaa ei katko pois tarpeeksi ajoissa. Rumien painaumien häviäminen kestää vuosikausia.

Tietoa harrastajille
Uuden harrastuksen aloittaminen ja ylläpitäminen on hauskempaa, jos voi seurata toisten kokemuksia ja saada uutta tietoa. Leena on ollut kymmenisen vuotta ruotsalaisen bonsaiseuran, Svenska Bonsaisällskapin jäsen. Seura julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää lehteä, josta saa hyviä vinkkejä nimenomaan tällä leveysasteella menestyvistä lajeista. Suomessa toimii Suomen bonsaiseura, jonka puheenjohtaja on Matti Lahtinen (puh. (019)417 668) ja Helsingin Bonsai-seura, puheenjohtaja Mika Myllyneva (puh. 040-546 0186). Tietoa ja tarvikkeita saa myös bonsaiden myyntiin erikoistuneista kukkakaupoista.

Pari vuotta sitten ilmestynyt Martti Sivosen kirja Bonsai – johdatus ruukkupuiden kasvatukseen (Kustannusosakeyhtiö Kureeri) on opettavainen ja hauska. Lukijan saattaa vallata vastustamaton halu oman ruukkupuun kasvattamiseen, mikä kannattaakin aloittaa juuri nyt eikä kymmenen vuoden kuluttua.