Hei kaikki, Olen T.S ja olen introvertti.
Löysin tuon sanan sattumalta, ja kyllä helpotti. Kuvaus sopii täydellisesti minuun. Olen aina ihmetellyt että mikä minussa on vikana kun väsyn ihmisten kanssa olemisesta niin kovin mutta kaikelle löytyikin järkevä selitys.
Onko muita kaltaisiani?
Löysin tuon sanan sattumalta, ja kyllä helpotti. Kuvaus sopii täydellisesti minuun. Olen aina ihmetellyt että mikä minussa on vikana kun väsyn ihmisten kanssa olemisesta niin kovin mutta kaikelle löytyikin järkevä selitys.
Onko muita kaltaisiani?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minäkin introvertti (=
30-50% ihmisistä on introverttejä
Olin ennen extrovertti, hauska, puhelias ja äänekäs. Nautin huomiosta.
Olin kuitenkin myös saanut lapsesta asti kasvatuksen, että kritiikkiä pitää sietää ja olla nöyrä.
Minua on kiusattu paljon koulussa ja töissä.
Olen aina ajatellut että vika on minussa, ja siksi hävennyt itseäni ja pyrkinyt kehittymään kunnon ihmiseksi, että kelpaisin muille.
Seisoin vaikka päälläni ja tein kaikkeni, että minua kohdeltaisiin kuin muitakin.
Ei auttanut. Romahdin totaalisesti henkisesti. En jaksanut sitä.
Nyt en uskalla puhua kenellekään ja olen täysin erakoitunut. Extrovertteys ikäänkyn tapettiin minusta pois.
Nyt olen yksin ja introvertti.
Ps: kaikille syyllistäjille, ja niille kenen mielestä yksinäisyys on oma vika lässynläää. Oletteko tietoisia että ihmisten älykkyysosamäärissä on suurempia eroja jonkun vaikka hikisesti mensatasoisen ja nippanappa normaaliälyisen välillä, kuin esim. tämän "normaalin" ja älykkäimpien eläinten välillä.
Mieti siinä sitten, miltä tuntuisi yrittää elää elämäänsä simpanssien ehdoilla!!!
jos olet niin älykäs, niin luulisi sinun silloin älyävän hakea itsellesi kaltaistasi älykästä seuraa sen sijaan, että väheksyt muita ja pidät itseäsi muita parempana. Älykäs ihminen ei syyllistä eikä väheksy muita vaan osaa käyttää älyään taitavasti myöskin sosiaalisissa suhteissa. Sinulta puuttuu sosiaalinen älykkyys vaikka muuta älykkyyttä olisikin, niin ei se auta.
en ole asiaa tarkistanut mutta näin pikaisesti muisteltuna assosioin introverin tarkoittavan sisäänpäin kääntynyttä persoonallisuutta, tai sellaista ei kovin sosiaalista. olenko oikeassa? jos, niin miten tämä mahtaa liittyä älykkyyteen? tai edes sosiaaliseen älykkyyteen? en usko että mitenkään, uskoisin itse olevani ekstrovertti, mutta sosiaaliset taidot vaan hukassa, ja muutenkin aika tyhmä, niin eihän ne oo mitenkään verrannollisia?
LUETUNYMMÄRTÄMINEN!!!!!!!!!!
Olen intro- sekä extrovertin sekoitus. Toisinaan olen sosiaalinen ja haluan olla läsnä kaikkialla, kun taas toisinaan vetäydyn omiin oloihin..pitämättä yhteyttä kehenkään. Lapsena olin arka, hiljainen ja vetäytyvä. Murrosiän kynnyksellä huomasin kuinka suosittu olen, tulin ulos kuorestani pikku hiljaa. Nyt kun lähentelen jo keski-ikää..ei ole minkäänlaista vaikeutta tulla ihmisten kanssa toimeen, vaikka pohjimmiltani olen introvertti. Toisinaan saatan olla tuppisuu, sillä olen huomannut, että on ihmisiä jotka haluavat olla koko ajan äänessä. Annan heidän olla, sillä kuunteleminen on kultaa ja taito. Kaikki ei sitä osaa.
Olen itse myös introvertti, sen sijaan mieheni on extrovertti. Välillä on hankalaa löytää ns. "kultaista keskitietä", kun mieheni tykkää höpötellä ihmisten kanssa lähes aina kun on siihen mahdollisuus. Minä taas kaipaan välillä omaa rauhaa jotta voi "ladata akkuja"
Mieheni onneksi ymmärtää melko hyvin tarpeeni..Jos ei niin suhteesta tuskin tulisi mitään :)
Introverttiudestani en oo ylpeä, en sitä häpeäkkään, olen vain.
Harmittaa kun asiaan suhtaudutaan osoittelevasti, sairaus se ei ole mutta sellaisena jotkut ihmiset sen näkevät.