Poliitikot hylkäsivät ajatuksen korkokatosta, jolla pikavippifirmat olisi saatu kuriin ja monta vaikeuksiin joutuvaa pelastettua. Erityisesti Kokoomus vastusti. Se siitä. Björniläinen ajattelutapa siitä, että yrityksen on tuotettava voittoa kaikin keinoin eikä sillä ole rakentavaa yhteiskunnallista tehtävää, löytää huippunsa rikollisissa.
Koronkiskonta on laissa kielletty, ja siitä pitäisi rangaista.
Suomen lukuisista pikavippinimikkeistä valtaosa kuuluu kahdelle omistajalle. Yritykset ovat tietoisia pikavipin ottajan hädänalaisesta asemasta. Tieto samassa konsernissa kulkevista pikavipeistä liikkuu. Jos yksi vippi maksetaan jonnekin, tarjous voi tulla heti siltä tai "naapuriyhtiöltä" - yhtä samaa kaikki.
Pikavippejä peritään epävirallisten "perintätoimistojen" laskuilla, joihin on lisätty käsittämättömiä "toimituskuluja", 50-75 euroa.
Poliitikot vetosivat siihen, että on ihmisiä, jotka eivät muuten saisi luottoa. Lyhytnäköistä: nämä ihmiset eivät vippirimpuilunsa jälkeen saa kuin voudin kotiinsa.
Kun kerran käräjäoikeudet joutuvat päättäväksi portaaksi, miksi ne eivät ulosoton edessä puutu maksuvaatimuksiin,. joissa on selkeitä rikkeitä? Vai puuttuvatko?
Vai maksavatko kaikki onnettomat kiltisti vain uudella vipillä mielenvikaiset korot ja maksut? Kasvattavat velkaansa, kunnes kaikki kaatuu eikä lain ratsuväki tule apuun?
Miksi poliitikot suojelevat rikollisuutta?
Nimittäin:
"Rikoslain (39/1889) kiskontarikoksia koskevilla säännöksillä pyritään ehkäisemään hädänalaisessa tai muutoin sopimuskumppaniaan heikommassa asemassa olevan henkilön taloudellinen hyväksikäyttäminen sopimussuhteessa. Siviilioikeudellista suojaa kiskontaa vastaan tarjoaa varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annettu laki (228/1929), jonka 31 §:n mukaan kiskontaolosuhteissa syntynyt oikeustoimi on pätemätön.
Kiskontarikoksia koskevat säännökset sisältyvät rikoslain 36 luvun 6 ja 7 §:ään. Luvun 6 §:n 1 momentin mukaan kiskonnasta tuomitaan se, joka käyttämällä hyväksi toisen taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä tai ajattelemattomuutta jonkin sopimuksen tai muun oikeustoimen yhteydessä hankkii tai edustaa itselleen tai toiselle taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen. Momentti sisältää niin sanotun esinekiskonnan perustunnusmerkistön.
Luottokiskonnasta eli koronkiskonnasta säädetään 6 §:n 2 momentissa. Säännöksen mukaan kiskonnasta tuomitaan myös se, joka luotonannossa ottaa tai edustaa itselleen tai toiselle korkoa tai muuta taloudellista etua, joka huomattavasti ylittää julkisen valvonnan alaisten rahalaitosten vastaavassa luotonannossa ottaman tavanomaisen koron. Lain esitöiden (HE 66/1988 vp) mukaan koron ottamisella tarkoitetaan koron tosiasiallista vastaanottamista, kun taas koron edustamisella tarkoitetaan sitä, että korosta on tehty sitova sopimus. Jälkimmäisessä tapauksessa ei edellytetä, että korko olisi erääntynyt maksettavaksi."
Koronkiskonta on laissa kielletty, ja siitä pitäisi rangaista.
Suomen lukuisista pikavippinimikkeistä valtaosa kuuluu kahdelle omistajalle. Yritykset ovat tietoisia pikavipin ottajan hädänalaisesta asemasta. Tieto samassa konsernissa kulkevista pikavipeistä liikkuu. Jos yksi vippi maksetaan jonnekin, tarjous voi tulla heti siltä tai "naapuriyhtiöltä" - yhtä samaa kaikki.
Pikavippejä peritään epävirallisten "perintätoimistojen" laskuilla, joihin on lisätty käsittämättömiä "toimituskuluja", 50-75 euroa.
Poliitikot vetosivat siihen, että on ihmisiä, jotka eivät muuten saisi luottoa. Lyhytnäköistä: nämä ihmiset eivät vippirimpuilunsa jälkeen saa kuin voudin kotiinsa.
Kun kerran käräjäoikeudet joutuvat päättäväksi portaaksi, miksi ne eivät ulosoton edessä puutu maksuvaatimuksiin,. joissa on selkeitä rikkeitä? Vai puuttuvatko?
Vai maksavatko kaikki onnettomat kiltisti vain uudella vipillä mielenvikaiset korot ja maksut? Kasvattavat velkaansa, kunnes kaikki kaatuu eikä lain ratsuväki tule apuun?
Miksi poliitikot suojelevat rikollisuutta?
Nimittäin:
"Rikoslain (39/1889) kiskontarikoksia koskevilla säännöksillä pyritään ehkäisemään hädänalaisessa tai muutoin sopimuskumppaniaan heikommassa asemassa olevan henkilön taloudellinen hyväksikäyttäminen sopimussuhteessa. Siviilioikeudellista suojaa kiskontaa vastaan tarjoaa varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annettu laki (228/1929), jonka 31 §:n mukaan kiskontaolosuhteissa syntynyt oikeustoimi on pätemätön.
Kiskontarikoksia koskevat säännökset sisältyvät rikoslain 36 luvun 6 ja 7 §:ään. Luvun 6 §:n 1 momentin mukaan kiskonnasta tuomitaan se, joka käyttämällä hyväksi toisen taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä tai ajattelemattomuutta jonkin sopimuksen tai muun oikeustoimen yhteydessä hankkii tai edustaa itselleen tai toiselle taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen. Momentti sisältää niin sanotun esinekiskonnan perustunnusmerkistön.
Luottokiskonnasta eli koronkiskonnasta säädetään 6 §:n 2 momentissa. Säännöksen mukaan kiskonnasta tuomitaan myös se, joka luotonannossa ottaa tai edustaa itselleen tai toiselle korkoa tai muuta taloudellista etua, joka huomattavasti ylittää julkisen valvonnan alaisten rahalaitosten vastaavassa luotonannossa ottaman tavanomaisen koron. Lain esitöiden (HE 66/1988 vp) mukaan koron ottamisella tarkoitetaan koron tosiasiallista vastaanottamista, kun taas koron edustamisella tarkoitetaan sitä, että korosta on tehty sitova sopimus. Jälkimmäisessä tapauksessa ei edellytetä, että korko olisi erääntynyt maksettavaksi."
Vastaukset 25
Vanhimmat
Onko sinulla tarkempaa tietoa tai linkkiä siitä, että pienlainojen korkokattolakia oltaisiin hylkäämässä? En itse onnistunut löytämään mitään sellaista tietoa. Joka tapauksessa, jos niin on, se on erittäin tervetullut uutinen, jotta tämä tärkeä ja sopivasta paikasta otettuna edullinenkin luottomuoto ei häviäisi kokonaan Suomesta. Pankkien kulutusluotoissakin minimisummana on usein 2000 euroa, joka on monesti aivan liian korkea summa.
Ei sitä hylätty. Korkokatto tulee.
Lailliset pikavipit loppuvat sitten siihen. Korkokaton alla ja laillisen perinnän puitteissa näin riskialtis liiketoiminta ei voi kannattaa. Hyvää tarkoittavat lainsäätäjät varaavat tällä tavalla kentän lain ulkopuolisille vippareille, joiden perintä on tehokasta ja korot entistä korkeammat. Liivijengit kiittävät.
Kyllä se korkokatto tulossa on. Eduskunnan talousvaliokunta antoi 12.12.2012 mietintönsä (TaVM 15/2012), jossa esitti yksimielisesti hallituksen esityksen hyväksymistä. Joulunaluskiireissä esitystä ei kuitenkaan ehditty saada täysistuntokäsittelyyn ja nyt tammikuussahan eduskunta on lomaillut. Mutta valiokunnan mietinnön perusteella on selvää, että esitys hyväksytään nuijankopautuksella, kunhan eduskunta taas kokoontuu. Mutta ihan heti sen jälkeenkään laki ei tule voimaan, vaan vasta noin 3 kuukauden kuluttua siitä, kun presidentti on lain vahvistanut.
Roskaa.
Ei näiden firmojen perintätouhu ja omavaltaisten perintäkulujen asettelu nytkään laillista ole!
Pikaippimarkkinoilla on luotu keinotekoinen kulutustarve, joka perustuu pelkkään psykologiaan: köyhällä on turvallisempi olo, kun on taskussa kahdenkympin sijasta satanen. Sitten syntyy kierre ja riippuvuus systeemistä (maksetaan entisiä uusilla isommilla vipeillä usein SAMASTA KONSERNISTA eri tuotenimen alta), kunnes homma tulee tiensä päähän.
Myös narkomaanit käyttävät pikavippejä ja rahoittavat järjestäytynyttä rikollisuutta.
"Lain ulkopuolisia vippareita"? Yksikään oikea ammattirikollinen ei ole niin tyhmä, että vippaa köyhälle, jolla ei ole mitään perittävää.
Pikavippifirmat on saatava pois päiväjärjestyksestä ja pian.
Et ilmeisesti ole kuullut käsitteestä sippilappu ja miten pikkulainoja hoidettiin ennen pikavippien keksimistä. Kieltolaki pakottaa aina kysynnän kohdistumaan rikollisten tarjontaan. Sen jälkeen asiakas on vielä heikommilla kuin nyt.
Eipä muuten tule http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2012/201200571 on viimeisin hallituksen esitys aiheesta, joka kaikessa hiljaisuudessa rullattiin vanhan esityksen päälle.
Ilmeisesti tulivat järkiinsä, sillä ei korkokatossa ole mitään järkeä.
Vastasin jo vaaksan ylempänä: on siinä järkeä.
Korkokatto on niin kohtuuttomaksi asetettu, että se estää edullistenkin pikavippien tarjoamisen. Pikavipit ovat tärkeä lainamuoto, jota pankit eivät tarjoa. Suurin osa pikavipeistä on ollut ongelmattomia: ts. ne on maksettu ajallaan takaisin eikä ole syntynyt holtitonta ylivelkaantumista.
Olet väärässä. Tässä linkki joulukuussa hyväksyttyyn aV-mietintöön.
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?${APPL}=utpvm&${BASE}=utpvm&${THWIDS}=0.48/1359549948_427523&${TRIPPIFE}=PDF.pdf
En tiedä, mitä hallitukses esitystä mahdat tarkoittaa, sillä FINLEXistä ei tuon linkin takaa löydy mitään.
Tai siis tässä TaV mietintö
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/tavm_15_2012_p.shtml
Pari lainausta mietinnöstä:
"Ilman ylivelkaantumisilmiötä pikaluotot ovat toimiva tapa hoitaa yllättäviä ja nopeita luottotarpeita. Niiden käyttäminen on kestävällä pohjalla silloin, kun laina kyetään maksamaan nopeasti pois."
"Todennäköistä on, että pikaluottojen täyskielto saattaisi johtaa sääntelyn kiertämiseen ja pimeiden, täysin valvonnan ulkopuolelle jäävien lainamarkkinoiden syntyyn. Lisäksi on otettava huomioon, että vaikka pikaluotot ovat aiheuttaneet enenevässä määrin ongelmia, tällä hetkellä saatavissa olevan selvityksen perusteella voi toisaalta päätellä, että suurin osa myönnetyistä luotoista on ongelmattomia."
Jos menet pankin tiskille kysymään satasta lainaksi, pankkitäti kysyy sinulta ensimmäisenä, että onko sinulla Visa-korttia. Pankin vastine pikavipille ei ole pankkilaina vaan luottokortti, jolta voi nostaa käteistä tai tehdä tilisiirto nettipankissa. Kun nostat luottokortilta satasen ja maksat laskun kuukauden päästä, maksat siitä parisen euroa kuluja. Vastava pikavippi maksaa kymmenen kertaa enemmän.
Pikavipit eivät ole edullisia.
Tiedän ainakin yhden edullisen vippipaikan, josta saa esim. 50 euron lainan viikoksi alle 6 euron kuluin ja satasen hintaan 8,10 euroa.
Ei ole edullinen.. Ja joka ikinen joka pikavippiin joutuu turvautumaan ei sitä itse pysty maksamaan takaisin, koska hänen taloutensa on valmiiksi niin tiukilla/kuralla ettei säästöjä kerry. Eli pikavippikeisarit luotottavat persaukisia mikä on vastoin vastuullista luotonmyöntämistä, eli heille ei pitäisi suoda lainsuojaa velkojensa perimisessä, koska ovat luotottaneet ilman tarkistamatta onko henkilöllä edes tuloja tarpeeksi selviytyäkseen lainasta. Luottokortti on se vaihtoehto mitä kannattaisi käyttää jos tulee "yllättävä" meno ja on talous siinä kunnossa ettei ole 100€ saanut säästöön. Luottokortissa on yleensä suht pitkä maksuaika, eli lainasta voi jopa selviytyä ilman että joutuu perintäfirmojen kirjeitä avaamaan.
Tällä sivulla on mainos 300 euroa 7 päivän luottoajalla vain 1,00 € kuluja. Onko sekin mielestäsi liian kallis?
On, koska sitä tyrkytetään persaukisille. Henkilö jolla jää rahaa säästöön ei tarvitse tuollaista summaa 7päiväksi. Tuolla yritetään vaan saada henkilö pikavippikierteeseen.
Luottokorteissa on se ongelma, että pankit jostakin syystä pihtailevat niiden myöntämisessä. Esim. minulle Nordea ei antanut luottokorttia, mutta sen sijaan tarjottiin joustoluottoa, jossa on aika suuret kulut. Jos minulla olisi luottokortti 300 euron luottorajalla, lopettaisin pikavippien käytön välittömästi.
Toivoisi nettä korkokattoa ei tule, sen sijaan kiellettäisi vakuudettomat luotot. Näin luottoa saisi vain ne, joilla on niihin riittävästi varaa sekä suunnitelmallisuutta, jolloin ne eivät romauttaisi koko taloutta. Koska luotottajat eivät voi enään kilpaillla nopeudella, helppoudella (koska lähtökohtaisesti vakuudelliset luotot ovat suunniteltuja) ja leväperäisyydellä, ne kilpailevat koroilla. Varattomat eivät jää miinukselle, lainaa saa oikeaan tarpeeseen (halvalla) ja se maksetaan pois= kaikki voittavat.
Yli tulojensa eläjille on ruoka-apua ja köyhille sossu. Niitä vippaajien lähtökohtaisesti tulisikin suosia.
Pikavippejä ei saa lopettaa. Sen sijaan lainsäädäntöä voisi kehittää. Esim. positiivinen luottorekisteri, jossa on henkilön kaikki pikavipit.
Huono selitys ! Tuo positiivinen luottorekisteri OIKEIN KÄYTETTYNÄ myöskin lopettaa vipit . Toisinsanottuna jos sinulla on vippi yhdessä paikassa , et saa toisesta. Tämä taasen johtaa alan kuivumiseen kasaan kun ihmisiä ei saada enää vippikierteeseen.
Minulla ei ole mitään sitä vastaan, vaikka Suomen 80 pikavippifirmasta 75 kalleinta joutuisikin lopettamaan.
Perintätoimistojen asiakkaaksi ei joudu, jos hoitaa laskunsa eikä elä yli varojensa.
Jos ei voi hoitaa laskujaan, voi perintätoimiston asiakkuuden välttää sillä, että ottaa heti yhteyttä laskuttajaan ja kertoo ongelmista pyytää lisää maksuaikaa. Usein se onnistuu ja saa ihan ilmaista ja korotonta maksuaikaa. Joskus ei, mutta onpahan ainakin yritetty.
Ehkä parempi olisikin kohdistaa katse sinne ongelmien alkujuurille: miksi ihmiset eivät ymmärrä, että velkaa eikä vippejä oteta, jos ei ole rahaa maksaa niitä takaisin.
Pikavippifirmat voisi mielestäni kieltää kokonaan, mutta se ei kuitenkaan poista ongelmaa: tiettyjen ihmisten kyvyttömyyttä hoitaa raha-asioitaan.
Aivan varmasti ongelmat vähintäänkin palautuisivat pikkuhiljaa takaisin sellaiseksi kuin ne olivat ennen pikavippejä. Tietysti silloinkin oli henkilöitä jotka ottivat pankista ja luottoyhtiöistä luottoja minkä pystyivät mutta siinä vissi ero noihin pikavippeihin. Nuo yhtiöt tarkistavat onko henkilö töissä ja minkälainen hänen palkkansa on ja sen jälkeen vasta myöntävät luottoa. Pikavippikeisarit eivät näin tee vaan luotottavat 18vuotiaita työttömiä joilla ei ole minkäänlaista käsitystä rahan käytöstä. Eivät nämä nuoret ennenvanhaa tuosta vaan menneet ja ottaneet lainaa yhtään mistään, vaan osattiin elää tulojensa mukaan ja jos jotain sattui pyydettiin vanhemmilta. Pikavipit pitäisi välittömästi kieltää lailla, jos ei haluta lisää luottokelvottomia nuoria joiden pitäisi maksaa meidän vanhenevien eläkkeet.... voi tulla aika vaikeata muutamien vuosien päästä, jos noi vippikeisarit saavat jatkaa toimintaansa.
En kannata vippien täyskieltoa. Tuoreessa eduskunnan talousvaliokunnan mietinnössä todettiin: "Todennäköistä on, että pikaluottojen täyskielto saattaisi johtaa sääntelyn kiertämiseen ja pimeiden, täysin valvonnan ulkopuolelle jäävien lainamarkkinoiden syntyyn. Lisäksi on otettava huomioon, että vaikka pikaluotot ovat aiheuttaneet enenevässä määrin ongelmia, tällä hetkellä saatavissa olevan selvityksen perusteella voi toisaalta päätellä, että suurin osa myönnetyistä luotoista on ongelmattomia."
Sen sijaan kannatan alaikärajaa pikavipeille (koska monet 18-vuotiaat ovat aika edesvastuuttomia) sekä positiivista luottorekisteriä, josta on monessa muussa EU-maassa hyviä kokemuksia ja joka tehokkaasti estäisi tolkutonta ylivelkaantumista.