Neuvostoliiton Tukholman suurlähettiläs Alexandra Kollontai pyysi alkuvuonna 1944 Ruotsilta miljardin kruunun lainaa, kun Neuvostoliitto oli sodassa Suomea vastaan.
Ruotsalainen vuorineuvos Axel Johnsson sekä Marcus ja Jacob Wallenberg myönsivät lainan 7 % korolla kymmeneksi vuodeksi.
Tällaisia "ystäviä" Suomella on aina ollut niin itä - kuin länsipuolellakin.
Ruotsalainen vuorineuvos Axel Johnsson sekä Marcus ja Jacob Wallenberg myönsivät lainan 7 % korolla kymmeneksi vuodeksi.
Tällaisia "ystäviä" Suomella on aina ollut niin itä - kuin länsipuolellakin.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Suomi on kahden roiston välissä, joten ainoa mahdollisuus on vain riittävän vahva, itsenäinen ja itsepäinen Suomi.
Norden ei ole, eikä tule olla osa meidän tulevaisuutta.
Alas sieltä puusta,me muut kädelliset olemme jo täällä.
Niinkö, eikö veli venäläinen olekaan hyvä veli?
"Alas sieltä puusta,me muut kädelliset olemme jo täällä."
Mitä se surupaviaani siellä huutelee takapuoltaan rapsuttaen!
"Suomi on kahden roiston välissä"
Puolalaisilla on juuri tuollainen samanlainen lapsellinen, epäkypsä käsitys historiallisesta ja geopoliittisesta asemastaan, ja se vaikuttaa haitallisena tekijänä Puolan politiikkaan estäen puolalaisia miettimästä rationaalisesti omia etujaan. Puola saa vielä oppia paikkansa, ja niin saa Suomikin.
On toki, täällä vain eräät yrittävät todistaa isänmaallisuuttaan demonisoimalla Venäjää, mikä on tyypillistä suomalaista typeryyttä.
Haisevat ryssät sai turpaan Pilsudskilta 1920 niin että vieläkin itkettää. Molemmat idiootti kansat tarvitsi kymmenkertaisen ylivoiman ja Puolan sisäisen heikkouden jotta vuosi 1920 ei toistuisi.
Ehkä Puolan suhtautuminen asemaansa johtuu juuri tuosta historiastaan oppimisesta. Eli se on kypsä, realistinen ja naapurien ajatusmaailman hyvin ymmärtävä kuva siitä, mihin asemaan Saksa ja Venäjä ovat sen halunneet laittaa.
Suomella on samanlainen sijaintiin liittyvä ongelma, jossa jopa toinen rajanaapurikin on sama kuin Puolalla. Ruotsin kohdalla kyse on entisestä koloniastisesta isännästä, jolla tosin ei ole käytettävissä samalla tavoin raakaa sotilaallisesta tai taloudellista voimaa kuten Puolan naapuri Saksalla on, mutta Ruotsi on edelleen kovin kiinnostunut Suomesta lähinnä oman etunsa pönkittäjänä, eli minusta näiden nordistien puheet tulevaisuuden yhteisestä Nordenin valtakunnasta, menevät samaan hörhökategoriaan kuin sinun höpinät Suomen liittymisestä Euraasiaan.
Ja kyllä, kauppaa voidaan käydä edelleenkin molempien kanssa, kuten tähänkin asti, joten minua on aina ihmetyttänyt miten kauppa- ja taloudelliset suhteet ja intressit kytketään näihin Suomen itsenäisyydestä luopumisajatuksiin.
.
Murhaaja-Molotoffit ei tulleet tyhjästä
Ne on koko ajan olleet olemassa
.
Tyypillistä surujen argumentointia. Kun äly ei riitä keksimään kunnollisia vasta-argumentteja, sorrutaan käyttämään pikkulapsen tasoa olevia "senkin tyhmäpää" loukkauksia.
Turha on svekojen yrittää puolustella : Ruotsi on aina yrittänyt hävittää niin suomalaisuuden kuin suomalaisetkin Suomesta.
Näin heille olisi jäänyt "Itämaa", jonka he olisivat pitäneet kokonaan tai jakaneet sen kahtia venäläisten kanssa.
Suomen ja suomalaisten on pidettävä pää kylmänä " seireenien laululle"
niin itä-kuin länsisuunnastakin : molemmilla suunnilla on entinen miehittäjä, vainooja, rosvo ja aina uusia metkuja suunnitteleva hyväksikäyttäjä.
"Suomen ja suomalaisten on pidettävä pää kylmänä " seireenien laululle"
niin itä-kuin länsisuunnastakin"
Tunnustan olevani jossain määrin tuollainen "seireeni" (sikäli kuin tämännäköinen mies voi seireenin virkaa toimittaa), mutta olen eri mieltä siitä, etteikö Moskovan ääntä olisi hyvinkin hyödyllistä nyky-Suomessa kuunnella. Ehkä Suomen ei kannata pelkästään ideologisista syistä yrittää kuulua "länteen ja Eurooppaan" siinä vaiheessa kun se käy Suomelle käytännössä - taloudellisesti ja poliittisesti - kannattamattomaksi. Joidenkin mielestä niin on jo nyt. Silloin Suomelle jää vain yksi vaihtoehto jäljelle. Paavo Haavikon sanoin: "Jumala on antanut [Suomelle] siirtomaaksi Venäjän."
"molemmilla suunnilla on entinen miehittäjä, vainooja, rosvo ja aina uusia metkuja suunnitteleva hyväksikäyttäjä"
Minne on unohtunut se Paasikiven viisaus, että pysyviä vihollisia ei ole. Putinin Venäjä ei ole Stalinin Neuvostoliitto, aivan samoin kuin Aleksanteri I:n Venäjä ei ollut sata vuotta myöhempi Nikolai II:n Venäjä. Ja muuten: kyllä Suomi tuli lopulta Stalininkin kanssa hyvin toimeen. Venäläinen on kauppamies, kova neuvottelija, mutta myös sellainen jonka kanssa voi kyllä päästä sopimukseen, jos ehdot vain ovat järkevät. Suomalaiset ovat aina tervetulleita Kremliin keskustelemaan konkreettisista poliittisista kysymyksistä tasavertaisina neuvottelukumppaneina. Venäjä ei tule koskaan suhtautumaan Suomeen samalla lailla kuin Baltian maihin (mutta koputan puuta).
Ruotsi kyllä kaveeraa suomalaisten kanssa, mutta vain sellaisilla ehdoilla, joista on hyötyä Ruotsille itselleen.
Ruotsista tuleva apu, tuki tms. ei ole mitään muuta kuin bisnesajattelun kyllästämää omanvoiton pyyntiä. Suomalaisten ei pidä olla liian sinisilmäisiä ja kerrassaan hölmöjä näisäkään asioissa.
Ruotsiko se Terijoen hallituksia perusteli, vitun ääliö.
Valtioliitto oli sama asia. Ruotsi oli demokraattinen kunkkukunta, mutta vuodesta 1918 ja natsien vaikutuksesta ruotsalaiseen eliittiin on helppo päätellä minkälaista elämä tällaisessa hehehhe "liitossa" olisi ollut. Saksakaanhan ei ajatuksia torjunut. Suomi osoitti, että sillä on mahdollisuus puollustautua kumpaakin naapuriaan vastaan. Saksa oli vihollinen numero kaksi vuosina 1939 ja 1940.
Ruotsi antoi Neuvostoliitolle miljardin kruunun lainan kymmeneksi vuodeksi, kun Suomi taisteli olemassaolostaan Neuvostoliitoa vastaan.
Samanaikaisesti suomenruotsalaisten sotilaskarkuruus oli ennätyksellisen suurta juuri Ruotsin puolelle.
Sodan jälkeen Neuvostoliitto vielä vaati, että näitä sotilaskarkureita ei saa Suomessa rangaista, kun he palaavat Suomeen !