Kirjelmä:
Perusopetuksen uudessa, 1.8.2016 voimaan astuvassa tuntijaossa vieraiden kielten opetukseen on tulossa useita muutoksia. Yhtenä tuntijakouudistuksen tavoitteena on ollut kieliohjelman monipuolistaminen ja tätä varten on uudessa tuntijaossa kirjattu opetuksen järjestäjän mahdollisuus käyttää valinnaisten A2- ja B2-kielten opetukseen valtion erityisavustusta, mikäli opetus järjestetään minimituntimäärän ulkopuolisena opetuksena. Koska päätöstä ko. erityisavustuksen rahoituksesta ei ole vielä tehty, haluamme me allekirjoittaneet vielä kiinnittää huomiota perusopetuksen uuteen tuntijakoon ja valtion erityisavustukseen liittyviin uhkiin. Huolemme koskee ennen kaikkea suomenkielisen perusopetuksen vieraiden kielten opintoja.
B1-kielen eli toisen kotimaisen kielen opiskelun aloittamisen siirtyminen 6. luokalle tulee uuden tuntijaon myötä vähentämään erityisesti valinnaisten A2-kielten valintoja. Monelle lapselle kolmen vieraan kielen opiskelu vuosiluokilla 1–6 on erittäin haastavaa. Jotta perusasteen alaluokkien kielivalintoja voitaisiin todella monipuolistaa, valtion kielenopetuksen monipuolistamiseen tarkoitettua avustusta tulisi mielestämme kohdentaa valinnaisten kielten ohella myös ns. vähemmän luettujen A1- kielten opiskelun tukemiseen.
Perusopetuksen uusi tuntijako tulee johtamaan monissa kunnissa siihen, että koulutuksen järjestäjät vaihtavat vähemmän luettuja A1-kieliä valinnaisiksi A2- tai B2-kieliksi, saadakseen tällä tavoin käyttöönsä valtion erityisavustuksen näiden kielten opetuksen järjestämiseksi. Kaikki edellä mainitut seikat tulevat johtamaan siihen, että englannin jo nyt vahva asema A1-kielenä vahvistuu entisestään. Uuden peruskoulun tuntijaon yhtenä tavoitteena on ollut parantaa Suomen kielivarantoa, mutta näillä toimenpiteillä tavoitteeseen pääsyä ei turvata.
http://www.suomensaksanopettajat.fi/kieliyhdistysten-kirjelma-opetusministerille-tuntijakouudistuksesta/
Perusopetuksen uudessa, 1.8.2016 voimaan astuvassa tuntijaossa vieraiden kielten opetukseen on tulossa useita muutoksia. Yhtenä tuntijakouudistuksen tavoitteena on ollut kieliohjelman monipuolistaminen ja tätä varten on uudessa tuntijaossa kirjattu opetuksen järjestäjän mahdollisuus käyttää valinnaisten A2- ja B2-kielten opetukseen valtion erityisavustusta, mikäli opetus järjestetään minimituntimäärän ulkopuolisena opetuksena. Koska päätöstä ko. erityisavustuksen rahoituksesta ei ole vielä tehty, haluamme me allekirjoittaneet vielä kiinnittää huomiota perusopetuksen uuteen tuntijakoon ja valtion erityisavustukseen liittyviin uhkiin. Huolemme koskee ennen kaikkea suomenkielisen perusopetuksen vieraiden kielten opintoja.
B1-kielen eli toisen kotimaisen kielen opiskelun aloittamisen siirtyminen 6. luokalle tulee uuden tuntijaon myötä vähentämään erityisesti valinnaisten A2-kielten valintoja. Monelle lapselle kolmen vieraan kielen opiskelu vuosiluokilla 1–6 on erittäin haastavaa. Jotta perusasteen alaluokkien kielivalintoja voitaisiin todella monipuolistaa, valtion kielenopetuksen monipuolistamiseen tarkoitettua avustusta tulisi mielestämme kohdentaa valinnaisten kielten ohella myös ns. vähemmän luettujen A1- kielten opiskelun tukemiseen.
Perusopetuksen uusi tuntijako tulee johtamaan monissa kunnissa siihen, että koulutuksen järjestäjät vaihtavat vähemmän luettuja A1-kieliä valinnaisiksi A2- tai B2-kieliksi, saadakseen tällä tavoin käyttöönsä valtion erityisavustuksen näiden kielten opetuksen järjestämiseksi. Kaikki edellä mainitut seikat tulevat johtamaan siihen, että englannin jo nyt vahva asema A1-kielenä vahvistuu entisestään. Uuden peruskoulun tuntijaon yhtenä tavoitteena on ollut parantaa Suomen kielivarantoa, mutta näillä toimenpiteillä tavoitteeseen pääsyä ei turvata.
http://www.suomensaksanopettajat.fi/kieliyhdistysten-kirjelma-opetusministerille-tuntijakouudistuksesta/
Vastaukset 9
Vanhimmat
Näinhän se on. Ruotsin kielen opetuksen aikaistaminen 6. luokalle herättää kyllä koko joukon kysymyksiä suomalaisen kielidemokratuurin luonteesta. Vaikka suomalaisten enemmistö olisi valmis jopa tiputtamaan koko ruotsin vapaaehtoiseksi, ja kieltenopettajat painottavat, että suomalaisten kielitaidon monipuolistuminen voi jäädä pelkäksi haaveeksi, hallitus kuitenkin tekee tällaisia päätöksiä. Ei kuitenkaan auta antaa periksi, vaan nyt on entistä tiiviimmin valvottava sitä, että kieltenopetuksen monipuolistuminen myös tapahtuu uudessa tuntijaossa.
Pakkoruotsi on maamme kielenopetuksen pahin tulppa.
Siksi se on poistettava.
Ei pelkästään saksan opettajat vaan muittenkin kielten opettajat ovat huolissaan RKP:N sanelemasta kielipolitiikasta Suomessa.
"Ei pelkästään saksan opettajat vaan muittenkin kielten opettajat ovat huolissaan RKP:N sanelemasta kielipolitiikasta Suomessa."
Jopa fiksuimmat ruotsin opettajat.
"Monelle lapselle kolmen vieraan kielen opiskelu vuosiluokilla 1–6 on erittäin haastavaa."
Mutta ruotsi ei olekaan vieras kieli vaan kotimainen, joten ei mitään ongelmaa.
terveisin
svekohallitus
Tuollaisilla naurettavilla silmänkääntötempuilla svekopäättäjät yrittävät kuitata ongelman.
Pakollinen ruotsi kutistaa vakavasti mahdollisuuksia opiskella monia muitakin tärkeitä taitoja, sekä peruskoulussa että lukiossa.
Lukiossa pakollista ruotsia on nyt ja jatkossa viisi pakollista kurssia., Se on kohtuutonta ja täysin ylimitoitettua.
Lukion pitäisi olla yleissivistävä koulu, mutta uudessa lukiosuunnitelmassa ehdotetaan että opikselija voi halutessaa jättää reaaliaineiden, historian, yhteiskuntaopin, kemian, fysiikan, biologian jne opinnot kokonaan pois.
Mutta ruotsia pitää opiskella viisi kurssia! Se on järkyttävää ja ilman muuta se nakertaa suomalaisten yleissivistyksen tasoa ja sen vaikutus tuntuu myös korkea-asteella.
Hiljattain tohtori Martti Tiuri ilmaisi huolensa siitä että suomalaisten teknillisten yliopistojen taso on huolestuttavan alhainen. Ei ihme, kun osaamisen pohja lukiosta lähtien on niin alhainen . Ja korkeakouluissa pitää lisää vain panostaa pakolliseen ruotsiin.
Pakollinen ruotsi köyhdyttää tätä maata.
Lahjakas kieliopettaja osaa muutakin kuin ruotsia, mutta tietysti tälläiset tyhmät itkevät eniten kun pakkoruotsi poistuu ja työpaikka lähtee alta.
Minulla, kuten monilla muillakin tämä kielipolitiikan sairaus ja kierouma ratkesi siten että jätin opintoni AMK:;ssa koska Pakkoruotsin vuoksi esimerkiksi Saksan tunnille ei ollut riittävästi tulijoita. Kieli jota rakastan ja jota olen nuoresta asti halunnut oppia jäin AMK:ssa toteutumatta. Tätä taustaa vasten ajatellen on ihmeellistä ja täysin sairasta että Ruotsia ollaan aikaistamassa vuoden 2016 alusta lukien. Tässä sitä ollaan.
Lama ajan suomessa rämmitään yhä syvimmissä vesissa, sillä mitään järkeä ei tälläisessa kielipolitiikassa ole. Suuntaus tulisi pikimmiten saada sellaiseksi, jossa aito tarve ohjaisi kielipolitiisia valintojamme- eivätkä mitkään niin kutsutut "historialliset "syyt tai "kaksikielisyys" (joka on enemmän kuin keinotekoinen)
Omalla kohtdallani olen valmis menemään sen verran pitkälle että lasteni vartuttua tiettyyn ikään voin muuttaa maahan jossa vallitsee tässä asiassa vapaammat ja rationaalisemmat tuulahdukset. Ei kieliä pakottamalla opetella.