"Suomen on päätettävä pian, miten kilpailukykyä parannetaan". Siinä tyypillinen porvarillinen uhkavaatimus näinä päivinä. Ikään kuin kilpailukyky olisi Suomen asia. Kilpailukyky sinällään ei kuulu julkisen vallan tehtäviin, vaan yksityisille yrityksille itselleen. Jos johtamistaito yrityksissä on puhtaan nollan luokkaa, niin ei sitä taitoa poliittisilla päätöksillä saada aikaiseksi.
Toki julkinen valta voi luoda edellytyksiä hyvälle kilpailukyvylle ja laatia taloutta koskevia strategisia linjauksia, mikä toimenpide olisikin ensiarvoisen tärkeä asia, koska nykyisellään talouspolitiikka on suorastaan näköalatonta, katastrofaalista suorastaan. Katastrofaalista sikäli, ettei politiikka tähtää uuden luomiseen, vaan jo aikaansaadun suoranaiseen hävittämiseen.
Keskeinen taloudellinen ongelma tänä päivänä on velkaantuminen, koska taloudellinen aktiviteetti on menoihin nähden liian pieni. Normaalilla toiminta-asteella meillä ei mitään ongelmia edes ole, joten monet tämän päivän ns. suurista ongelmista ovat joko ahneudesta tai silkasta typeryydestä kumpuavia parahduksia.
Tärkeintä aivan aluksi olisi selvittää se, onko talouden hiipuminen luonteeltaan tilapäinen vaiko pysyvä ilmiö. Jos talous on vanhentunut, sitä ei millään kilpailukyvyillä saada enää toimivaksi, vaan se on syytä yksinkertaisesti lakkauttaa. Tilapäisiin ongelmiin voi sitten ryhtyä miettimään keinoja toiminnan käyntiin saattamiseksi. Mutta ei näiden keinojen miettiminen ole julkisen vallan asia, vaan kyllä yritysjohdon pitää ryhtyä tekemään jotakin ihan itsekin.
Keskeisin julkisen vallan taloutta koskevan linjauksen pitäisi olla talouden asemointi maailman taloudessa. Ymmärtääkseni mitään julkilausuttua periaatetta ei ole olemassa, vaan tehtyjen toimenpiteiden perusteella linja näyttää olevan "tukka putkella maailmalle maksoi mitä maksoi". "Linja" on merkinnyt sitä, että talouden vuorovaikutus ulkomaailman suhteen on muodostunut taloudellisesti epäedulliseksi. Vuorovaikutuksen kääntäminen positiiviseksi on pitkälti julkisen vallan toimin toteutettavissa.
Esimerkiksi "mukavasti kotimaassa" -strategia voisi keskittyä suosimaan suomalaista. Laitettaisiin ulkomaanmatkailulle kunnolliset verot, tehtäisiin yritysten perustaminen Suomeen helpommaksi, kannustettaisiin tuotantoa, joka parhaiten soveltuu Suomeen, ryhdyttäisiin toimenpiteisiin, joilla verot maksettaisiin Suomeen eikä johonkin banaanivaltioon jne. Myös suomalaista palvelutuotantoa pitäisi kehittää: koulutusta, terveydenhoitoa, valmennusta, ja tätä kaikkea nimenomaan Suomessa. Palvelut voitaisiin tämän lisäksi yhdistää matkailun kansa, jolloin matkailutasekin saataisiin Suomelle edullisemmaksi eikä suinkaan huonommaksi, kuten harhautuneet käytännöt ovat asiain tilan kääntäneet.
Jos näitä kaikkia toimia tehtäisiin taiten, niin kysymys ei olisi edes protektionismista, vaan järkevästä talouspoliittisesta päätöksenteosta. Sen sijaan nykyinen tukka putkella -politiikka yleiseurooppalaisena nöösipoikana on jotakin järkyttävää.
Sopii vain kysyä, ihan kuriositeettina, mikä järki on kuljettaa yhtä panamahattuista eläkeläisvaaria kokonaisen lentokoneen ja täyden miehistön voimalla etelän aurinkorannalle? Ei ihme, että lentoliikenne on kriisissä.
Toki julkinen valta voi luoda edellytyksiä hyvälle kilpailukyvylle ja laatia taloutta koskevia strategisia linjauksia, mikä toimenpide olisikin ensiarvoisen tärkeä asia, koska nykyisellään talouspolitiikka on suorastaan näköalatonta, katastrofaalista suorastaan. Katastrofaalista sikäli, ettei politiikka tähtää uuden luomiseen, vaan jo aikaansaadun suoranaiseen hävittämiseen.
Keskeinen taloudellinen ongelma tänä päivänä on velkaantuminen, koska taloudellinen aktiviteetti on menoihin nähden liian pieni. Normaalilla toiminta-asteella meillä ei mitään ongelmia edes ole, joten monet tämän päivän ns. suurista ongelmista ovat joko ahneudesta tai silkasta typeryydestä kumpuavia parahduksia.
Tärkeintä aivan aluksi olisi selvittää se, onko talouden hiipuminen luonteeltaan tilapäinen vaiko pysyvä ilmiö. Jos talous on vanhentunut, sitä ei millään kilpailukyvyillä saada enää toimivaksi, vaan se on syytä yksinkertaisesti lakkauttaa. Tilapäisiin ongelmiin voi sitten ryhtyä miettimään keinoja toiminnan käyntiin saattamiseksi. Mutta ei näiden keinojen miettiminen ole julkisen vallan asia, vaan kyllä yritysjohdon pitää ryhtyä tekemään jotakin ihan itsekin.
Keskeisin julkisen vallan taloutta koskevan linjauksen pitäisi olla talouden asemointi maailman taloudessa. Ymmärtääkseni mitään julkilausuttua periaatetta ei ole olemassa, vaan tehtyjen toimenpiteiden perusteella linja näyttää olevan "tukka putkella maailmalle maksoi mitä maksoi". "Linja" on merkinnyt sitä, että talouden vuorovaikutus ulkomaailman suhteen on muodostunut taloudellisesti epäedulliseksi. Vuorovaikutuksen kääntäminen positiiviseksi on pitkälti julkisen vallan toimin toteutettavissa.
Esimerkiksi "mukavasti kotimaassa" -strategia voisi keskittyä suosimaan suomalaista. Laitettaisiin ulkomaanmatkailulle kunnolliset verot, tehtäisiin yritysten perustaminen Suomeen helpommaksi, kannustettaisiin tuotantoa, joka parhaiten soveltuu Suomeen, ryhdyttäisiin toimenpiteisiin, joilla verot maksettaisiin Suomeen eikä johonkin banaanivaltioon jne. Myös suomalaista palvelutuotantoa pitäisi kehittää: koulutusta, terveydenhoitoa, valmennusta, ja tätä kaikkea nimenomaan Suomessa. Palvelut voitaisiin tämän lisäksi yhdistää matkailun kansa, jolloin matkailutasekin saataisiin Suomelle edullisemmaksi eikä suinkaan huonommaksi, kuten harhautuneet käytännöt ovat asiain tilan kääntäneet.
Jos näitä kaikkia toimia tehtäisiin taiten, niin kysymys ei olisi edes protektionismista, vaan järkevästä talouspoliittisesta päätöksenteosta. Sen sijaan nykyinen tukka putkella -politiikka yleiseurooppalaisena nöösipoikana on jotakin järkyttävää.
Sopii vain kysyä, ihan kuriositeettina, mikä järki on kuljettaa yhtä panamahattuista eläkeläisvaaria kokonaisen lentokoneen ja täyden miehistön voimalla etelän aurinkorannalle? Ei ihme, että lentoliikenne on kriisissä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
että kamalia ovat ne porvarit. Noista asioista nyt hallituksessa päättävät myös demut ja vasurit, mutta porvareita nekin on kepulaiselle. Vain kepu on puolue, johon voi vielä luottaa, kun SKDL:ää ei enää ole.
Ovathan vielä virkamiehetkin olemassa. Niin sanotut asiantuntijat. Toivo paremmasta elää, jos virkamieskunnan osaamistaosssa tapahtuu paraneminen. Erityisesti tutkijoiksi pitäisi saada etevämpää väkeä.
Toki paras ratkaisu olisi, jos myös poliitikko olisi osaavaa ainesta. Nykyään näyttää moni poliitikko olevan pikemminkin perässähiihtäjä kuin osaava päätöksentekijä.
"kannustettaisiin tuotantoa, joka parhaiten soveltuu Suomeen"
Keskustan politiikkahan tähtää tasan päinvastaiseen tulokseen...
Tuetaan tuotantoa joka soveltuu tänne aika huonosti...
Ja tuotetaan siellä missä se on veronmaksajille mahdollisimman kallista...
Kallista on tuotanto omille veronmaksajille pohjoisessa...
Otetaan esimerkkinä tuet 100 ha + 100 lypsylehmää tilalle.
A-alue peltotuet 695 josta EU rahoittaa tilatuen 235 sekä 28% LFA+ymp = 120 eli EU rahoittaa 355 ja omien veronmaksajien rahaa 340.
B-alue tuet 705 josta tila 193 ja EU total 325 ja omat veronmaksajat 380.
C1 622 tila 193 EU 315 omat 305
C2 639 josta tila 162 ja EU total 285 ja omat veronmaksajat 355.
C3 655 EU 285 ja omat 370.
Maitotuet omat A ja B 3,1 c/l, lypsylehmäpalkkio 137 per eläin, EU-tukea.
Maitotuet omat C1,C2,C3 8,0, 8,6, 12,7 c/l.
Mutta että 8.000 keskituotoksella tuet
A 695*100 + 8000*100*0,031 + 100*137=108.000 josta EU 49.200 ja 45%.
B 705*100 + 8000*100*0,031 + 100*137=109.000 josta EU 46.200 ja 42%.
C1 622*100 + 8000*100*0,081 = 127.000 josta EU 31.500 ja 25%.
C2 639*100 + 8000*100*0,086 = 132.700 josta EU 28.500 ja 21%.
C3 655*100 0 8000*100*0,127 = 167.100 josta EU 28.500 ja 17%.
Eli mitä pohjoisempana tila on niin sitä pienempi on tuesta EUn rahoitusosuus. Mitä enemmän tuotantoa ja peltoa on etelässä, sitä suurempi on EUn maksupalautus ja sitä pienempi omille veronmaksajille tuleva lisärasitus. Kalleinta tuotanto omielle veronmaksajille on pohjoisen tuotanto, rahoitusosuus tuista yli 80%
"Maataloustuki ei rasita veronmaksajaa, maataloustuki on 1.9 miljardia josta EU maksaa karkeasti puolet. Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia. joten plussaa veronmaksajalle 0.5 miljardia on huomattava että maataloustuki alentaa kuluttajan ruokalaskua suoraa tuon 1,9 miljaria ja kun nuo lasketaan yhteen veronmaksaja on plussalla 2.4 miljardia. Viljelijät, hyvä sijoitus kuluttajalle."
Tuossa edellisessä on niin paljon virheitä että on vaikea niitä eritellä mutta yritetään nyt.
"maataloustuki on 1.9 miljardia josta EU maksaa karkeasti puolet. "
Oikeampi olisi sanoa että EU maksaa karkeasti kolmanneksen. Nimittäin EU maksaa 40% ja 40-33=7 kun taas 50-40=10 eli kolmannes on matemaattisesti lähempänä kuin puoli. Oikeampi olisi siis sanoa että "EU maksaa karkeasti kolmanneksen".
"Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia. joten plussaa veronmaksajalle 0.5 miljardia"
Tämä sinällään ei ole virhe mutta tässä annetaan ymmärtää jotain muuta kuin on todellisuus. Tämä yrittää kertoa että maataloudesta tulisi noin paljon verotuloja. Koska maataloustulo eli karkeasti verotettava tulo on noin 0,7 miljardia niin siitä ei voi maksaa veroja 1,5 miljardia. Miten tämä on mahdollista??? No siten että verottaja tilastoi kaikkien niiden perhekuntien kaikkien henkilöiden tulot maatalouden harjoittajien tuloiksi jotka palauttavat 2-verolomakkeen. Näin esimerkiksi opettajavaimon tai lääkärivaimon kaikki palkkatulot tilastoidaan maatalouden harjoittajien tuloksi. Luvut sinällään ovat oikein, tässä vain annetaan ymmärtää että nuo verotulot tulisivat maataloudesta kun ne todellisuudessa tulevat suurimmaksi osaksi palkoista. Se kun huomioidaan niin sen sijasta että plussaa 0,5 miljardia niin laskutoimitus onkin 0,2 miljardia (verot 0,7 miljardista) - 1,1 miljardia (itse rahoitetut tuet) = -0,9 miljardia eli raa'asti miinuksella.
"on huomattava että maataloustuki alentaa kuluttajan ruokalaskua suoraa tuon 1,9 miljaria"
Tässähän ei ole mitään totta. Nyt maataloustuotteiden arvo on noin 2,3 miljardia. Meillä maksetaan tukia 1,9 miljardia että saadaan 2,3 miljardin arvoiset tuotteet. Meillä tilojen liikevaihdosta 45% on tukia ja vain 55% tulee tuotteista. Vastaavasti vaikkapa Tanskassa liikevaihdosta 10% on tukia ja 90% tulee markkinoilta eli maksetaan tukia 0,23 miljardia että saadaan 2,3 miljardin arvoiset tuotteet. Tuki ei todellakaan alenna suoraan ruokalaskua, se mahdollistaa sen että täällä voidaan tuottaa suurilla kustannuksilla. Täällä tuki on suunnattu siihen että ruokaa voidaan tuottaa pohjoisessa mahdollisimman kallillla kustannuksilla ja suurilla tuilla.
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
Esityksessäsi on lukuja niin paljon, että se ylittää käsityskykyni, mutta ajatukseni on se, että on parempi, että raha kiertää kotimaassa kuin että se karkaa kotimaasta pois.
Kassahan ei oikeastaan poikkea vesiämpäristä. Siihen tulee vettä jostakin ja siitä lähtee vettä johonkin. Mitä enemmän vettä lähtee tulevaan veteen nähden sitä pikemmin ämpäri on tyhjä. Noita virtoja kutsutaan tieteessä hupaisasti kassavirroiksi.