Aamun Hesarissa on juttu tutkija Timo Aron valtionvarainministeriölle laatimasta muuttovoitto selvityksestä.
Yhteenvetona tutkimuksesta Aro kiteyttää seuraavaa: "kaupunkiseuduilla on tarvetta kuntaliitoksille. Hän keskittyisi pääkaupunkiseutuun, Tampereeseen, Turkuun ja osin vielä Ouluunkin, jossa liitoksia on jo tehty."
"Muun maan voi vaikka jättää rauhaan. Suomen ongelmat ratkaistaan kaikkein suurimmissa keskuksissa."
Nykyisen hallituksen ohjelmahan on ollut jotain aivan muuta. On puuhasteltu pienten kuntien yhteensaattamiseksi, piirrelty karttoja suurkunnista ja tehty sote selvityksiä sun muuta. Varsinaiseen asian ytimeen, kaupunkiseutujen muuttovirtojen eriarvoistumisen ja kuntamuurien säilyttämisen aiheuttamiin haittoihin kaupunkiseutujen, ja sitä kautta koko valtakunnan, kokonaisedulle ei ole kyetty reagoimaan.
Tälläkin palstalla eritoten MIelipidepankki ja hänen persnuolijansa Kapi ovat huutaneet kovaan ääneen maaseutukuntien alasajoa, nyt siis on tutkimuksin osoitettu, että vaikutuksiltaan suurimmat ongelmat ovatkin muutamassa kaupunkikeskuksessa.
Toivottavasti herrat nyt kommentoivat tuota Hesarin julkaisemaa Aron tutkimusta
Yhteenvetona tutkimuksesta Aro kiteyttää seuraavaa: "kaupunkiseuduilla on tarvetta kuntaliitoksille. Hän keskittyisi pääkaupunkiseutuun, Tampereeseen, Turkuun ja osin vielä Ouluunkin, jossa liitoksia on jo tehty."
"Muun maan voi vaikka jättää rauhaan. Suomen ongelmat ratkaistaan kaikkein suurimmissa keskuksissa."
Nykyisen hallituksen ohjelmahan on ollut jotain aivan muuta. On puuhasteltu pienten kuntien yhteensaattamiseksi, piirrelty karttoja suurkunnista ja tehty sote selvityksiä sun muuta. Varsinaiseen asian ytimeen, kaupunkiseutujen muuttovirtojen eriarvoistumisen ja kuntamuurien säilyttämisen aiheuttamiin haittoihin kaupunkiseutujen, ja sitä kautta koko valtakunnan, kokonaisedulle ei ole kyetty reagoimaan.
Tälläkin palstalla eritoten MIelipidepankki ja hänen persnuolijansa Kapi ovat huutaneet kovaan ääneen maaseutukuntien alasajoa, nyt siis on tutkimuksin osoitettu, että vaikutuksiltaan suurimmat ongelmat ovatkin muutamassa kaupunkikeskuksessa.
Toivottavasti herrat nyt kommentoivat tuota Hesarin julkaisemaa Aron tutkimusta
Vastaukset 22
Vanhimmat
Kuntarakenneuudistus koskee koko Suomea, kaikkia kuntia. Kuntakentällä asiat voi tietysti asettaa tärkeysjärjestykseen, mutta viisasta voi silti olla ratkaista kerralla koko Suomen kuntarakenne, ettei syntyisi hallinnollista sillisalaattia.
Peruskuntamallissa voi tosiaan olla suurkuntamallien piirtelyä. Sitähän Timo Aro ei selvityksessään suinkaan vastusta. Hänen pääteesiinsähän on se, että suurten kaupunkien ympärille muodostuneet kuntaryhmät jakautuvat keskuskuntaan ja eräänlaista osaoptimointia harjoittaviin kehyskuntiin. Kehyskunnat ovat kermankaavintakuntia, koska ne säätelevät sitä, keitä kuntalaisiksi otetaan. Keskuskunta on silti kaiken toimeliaisuuden ydin. Sen loisia kehyskunnatkin ovat. Juuri tämän vuoksi näissä tarvittaisiin karttaharjoituksia. Itsehän olen aluen alkaen suosinut esim. pääkaupunkiseudun kuntien liittämistä yhdeksi kunnaksi.
Isot kysymykset ovat tietysti suurissa keskuksissa jo senkin vuoksi, että niissä asuu valtaosa väestä. Ne ovat edelleen toimineet magneetteina, jotka vetävät väkeä muualta puoleensa. Tämä onkin ollut hyvä kehitys, vaikka sitähän Kepu on koko ajan yrittänyt vastustaa.
Aron valtionvarainministeriölle tekemässä selvityksessä keskitytään suurten kaupunkien ja niiden kehyskuntien kehitykseen. Siinä ei edes tarkastella maaseutukuntien tilannetta. Miten ihmeessä tällainen tutkimus voisi osoittaa, että suurimmat ongelmat olisivat muutamassa kaupunkikeskuksessa?
Pitäisi osata ymmärtää, mistä kulloinkin keskustellaan. Maaseutukuntien tasolla kyse on siitä, miten niissä saataisiiin synnytettyä taloudellista toimeliaisuutta ja miten kuntien tuleva talousahdinko voitaisiin torjua. Näistä osa on elättikuntia, jotka eivät tule toimeen ilman valtakunnallisia tulonsiirtoja. Muuttoliike on se markkinavoima, joka on vuosien mittaan yrittänyt ratkaista tilannetta. Nyt on tultu sitten siihen, että monissa auringonalaskun kunnissa asustaa pääosin vanhuksia, joista on kunnalle enemmmän menoja kuin tuloja. Koko maan tasolla väestö siis polarisoituu kaupunkien keskikäiseen ja maasetukuntien vanhusväestöön.
Suurissa kaupungeissa ongelma on toisentyyppinen. Ne ovat taloudellisesti vahvoja ja dynaamisia eli tulevaisuuden näkymät ovat paljon valoisampia kuin maaseutukunnissa. Timo Aron esiintuoma ongelma on tiedossa. Näissä polarisaatio- ja segregaatiokehitys ovat ongelmia. Pääkaupunkiseudulla esim. Kirkkonummen kunta ei lisää lainkaan sosiaalista asuntotuotantoa. Se pyrkii houkuttelemaan vain varakasta väkeä kaavoittamalla omakotitalotontteja. Kirkkonummella asuvista suuri osa hankkii kuitenkin toimeentulonsa Helsingistä. Aron idea on pyrkiä ratkaisemaan segregaatio-ongelma ja hän on siinä erinomaisen oikeassa. Mutta mitään laskelmia sen suhteen, mikä ongelmista olisi toista tärkeämpi Aro ei esitä.
Miten se Suiomen suurin kiunta Helsi9nki:D
Onko se todella taloudellisesti vahva?
Normaalitilanteella arvioiotuna konkurssikypsä, Suomen huonoimipia palveluja tarjoa kyläpahanen.
Jos täällä maakunassa oli8si noin huonosti johdettu ja hoidettu kunta täällä olisi täysi kapina. Päättäjät vaihtuisi 100%:sti kerralla.
Isot kaupungit on ainoita joita voidaan jihtaa niin huonosti kuin Hesaa johdetaan. Ainoastaan isoissa kaupoungeissa voidaan tarjota niin ala-arvoisia paleveluita kuin Hesassa tarjotaan.
Faktaa muuttoliikkeen taloudellisista vaikutuksista
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/190955-hyvatuloiset-lahtevat-vahavaraiset-tulevat
Helsingin johtavat poliitikot Kokoomuksessa ja etenkin Vihreissä ajavat linjaa, jossa normaalituloisella ei ole enää mitään asiaa Helsingin asuntomarkkinoilla. Pitää olla joko hirmutulot tai muhkea perintö tai jotain muuta varallisuutta jotta saa asunnon hankittua. Harvalla on.
Helsinkiin siis muuttaa köyhää tulonsiirtojen varassa elävää väkeä ja opiskelijoita. Opiskelijat häipyvät tutkinnon suoritettuaan ja perheen perustettuaan. Heillä ei kertakaikkiaan ole varaa jäädä. Siis silloin kun Helsinki viimein alkaisi saada verotuloja siihen saakka menoja aiheuttaneista ihmisistä, heidät pakotetaan muualle. Tilalle tulee uusia tukien varassa eläviä.
Jokainen ymmärtää, että ennenpitkää tuollainen kehitys johtaa konkurssiin. Helsingillä on vielä tiettyjä rahasampoja joiden avulla se on kyennyt pitämään kaupungin talouden kutakuinkin hallinnassa, Helsinki Energia ja Satama esimerkkeinä. Ilman noita liikelaitoksia ja niiden tulouttamia satoja miljoonia kaupunki olisi jo selvitystilassa.
Kokoomuksen kannattajilla on jo omat asunnot hankittuna, joten heille asuntojen hinnannousu tuo lisää vaurautta. He siis hyötyvät henkilö Vihreät taasen keskittyvät kaikenlaisen rakentamisen vastustamiseen ja vaikeuttavat mm. autovihamielisyydellään kaupungissa asuvien "normikansalaisten" elämää. Niinpä nuo tavalliset perheet äänestävät jaloillaan ja muuttavat Klaukkalaan tai Vihtiin autoillaikseen sieltä Helsinkiin töihin
Pankki ei ole terve päästään, vaikka sujuvaa tekstiä pystyykin suoltamaan, mutta kun tuo teksti on täysin kieroutuneesti ajattelevan tuiottamaa.
Pankilla on vain täysin vääristynyt mielikuva lähes asiaan kuin asiaan. Liekö se pään terveyden vaikutusta vai jotain muuta, en tiedä. Hän alkaa olla kohta erimieltä kaikkien kanssa, elää jossain omien kuvitelmien ja vanhojen idealististen mielikuvien sekamelskassa näkemättä nykyajan todellisuutta
Miksi sitten noiden kepulalaisten pitää tunkea Helsinkiin ja tuon Mari Kiviniemenkin piti päästä Helsingin kunnanvaltuuston edellisellä kaudella? Eihän tosin istunut siellä montaakaan kertaa, loisti poissaolollaan? Mitähän hänellä olisi ollut oikeasti annettavanaan kepulaisena politiikkona Helsingille?
Esko Aho, Olli Rehn ja Anneli Jäätteenmäkikin ovat olleet myös helsinkiläisten äänien kalastatelijoita. Miettiä vain saattaa, että kukakohan kepulainen pyrkii seuraavissa EU-vaaleissa helsinkiläisten äänillä parlamenttiin. Minnekkähän kuntaan nämäkin ovat aikanaan veronsa maksaneet, ei ainakaan Helsinkiin?
Kepulaiset eivät taatusti aja pääkaupunkiseutujen asioita, vaan yrittävät jarruttaa kaikessa näiden alueiden kehittämistä. Kauhistutti monta kertaa, kun tuo Mari Kiviniemi oli kuntaministerinä ja hänen näppien alla koko metropolihallinto? Jarruttivat siitäkin huolimatta, että juuri täältä pulppuaa kaikki elinvoima maakuntiinkin. Kaikki kuntien uudistamiseen liittyvät asiat makasivat paikallaan ja turhaa työtä tehtiin. Tuosta kepulaisten paras-hankkeestakaan ei ole ollut apua tälle hallitukselle, alusta piti taas aloittaa.
No pankki on nyt vain surkea punikkirunkkari ja kaiken lisäksi eunukki.Näin on näreet????
Helsinki on taloudellisesti vahva. Se on Suomen mitassa maan suurin talouskeskittymä, joka on vetänyt puoleensa selvästi eniten meitä suomalaisia. Helsinki ei ole vain työpaikkaomavarinen vaan se tarjoaa työtä ja toimeentuloa kehyskuntienkin asukkaille. Se on dynamo joka pyörittää elämää laajalti rajojensa ulkopuolella.
Helsingin johtaminen on sitten toinen asia. Helsikihän on ollut pitkään Kokoomusjohtoinen. Tähän puoleen en ota kantaa. Asukkaat valitsevat Helsingissä päättäjät. Sen voi sanoa, että kepulaisten käsiin he eivät ole koskaan uskaltaneet kaupungin päätöksentekoa antaa. En minäkään uskaltaisi.
Timo Aron selvitysten perusteella tilanne on samantapainen kaikissa suurissa keskuskunnissa. Ne ovat alueen taloudellisia vetureita, jotka on hyödyttäneet suhteellisesti eniten alueen kehyskuntia. Ne kuorivat kerman päältä.
Tähän vaivaan on vaikea keksiä muuta tepsivää lääkettä kuin keskuskunnan alueen laajentaminen liitosten avulla. Tällä tavoin keskuskunnalla on mahdollisuus kaavoittaa alueen uloimmalta vyöhykkeeltä tontteja pientaloasunnoiksi. Samalla luodaan lisää mahdollisuuksia sijoittaa sosiaalista asuntotuotantoa laajemmalle ja nimenomaan omistusasumisen rinnalle, jotta segregaatiota ei syntyisi. Tämä mahdollistaa myös muunlaista järkevää kaavoitusta, kun asuinalueet voidaan paremmin sijoittaa raideliikenneyhteyksien läheisyyteen.
Logiikkasi tuntuu jossain kohdin perin kummalliselta. Toisaalla kerrot, ettei kellään ole varaa ostaa asuntoja Helsingissä. Sitten kuitenkin sanot, että Kokoomuksen kannattajilla siellä on jo asunnot ja niiden hinnan nousu tuo vain lisää vaurautta. Mitä reaalista vaurautta se tuo, jos kellään ei sinun mukaasi mahdollista ostaa noita asuntoja. Kokoomuslaiset voivat toki Helsingissä myydä niitä toinen toisilleen aina isommilla hinnoilla. Sitäkö tarkoitat? Ja jos nämä kokoomuslaiset ovat kerran se Helsingin suuri ydin, en olisi kovin huolestunut Helsingin tulevaisuudesta. On nimittäin niin, että kokoomuslaiset tuppaavat olemaan niitä kansan maksukykyisimpiäkin ihmisiä.
Omituista on myös väittää, että Vihreiden autovihamielisyys vakeuttaisi "normikansalaisten" elämää. Miten kummassa se vaikeuttaa? Helsingissähän on toimiva joukkoliikenne. Eivät helsinkiläiset tarvitse autoja työmatkoihin. Ne sujuvat paljon joutuisammin joukkoliikenteen avulla. Helsingin ydinkeskustassa asuva voi päästä kävellen, pyörällä tai ratikalla töihin muutamassa minuutissa. Klaukkalasta ja Vihdistä tulevat sitävastoin tarvitsevat niitä autojaan, koska sieltäpäin joukkoliikenne ei pelaa ja matkat ovat pitkiä. Logiikkasi on siis se, että joukkoliikenteellä sujuvasti kulkeva helsinkiläinen muuttaa jonnekin Vihtiin, jotta voisi ajaa sieltä autolla töihin paljon vähemmän sujuvasti. Hän siis valitsee vain ajamisen hurmiosta puolen tunnin työmatkan sijaan puolentoistatunnin matkan. Lisäksi vihtiläinen perhe tarvitsee kaksi autoa, jos työpaikat ja perhepäivähoito ovat erillään. Aika sumeaa ajattelua vai mitä?
En väitä, ettei kenelläkään ole varaa asuntoon Helsingissä, vaan kirjoitin: "normaalituloisella ei ole enää mitään asiaa Helsingin asuntomarkkinoilla. Pitää olla joko hirmutulot tai muhkea perintö tai jotain muuta varallisuutta jotta saa asunnon hankittua"
Tämä siis koskee uusia kaupunkilaisia joilla ei ole vielä omistusasuntoa.
Sitten on joukko kaupunkilaisia joilla on ollut mahdollisuus hankkia asunto silloin kun hinnat olivat vielä siedettävällä tasolla. Näistä monet ovat Kokoomuksen kannattajia, ja he siis hyötyvät henkilökohtaisesti kun tuo asuntovarallisuuden arvo nousee.
Perheillä on erilaisia tarpeita. Lapsiperheissä, etenkin monilapsisissa, harrastetaan ja kulutetaan paljon. Harva juniori lähtee vaikkapa täyden varustekassin kanssa ratikalla lätkäharjoituksiin. Monikaan äiti ei jaksa raahata perheen ruokakasseja bussilla kulkien. Eikä ne työmatkatkaan aina ole sujuvan joukkoliikenteen varrella. Jos asut vaikkapa Herttoniemessä ja työpaikkasi on Konalassa, niin vaikea on löytää sujuvaa yhteyttä. Oma auto on usein se sujuvin tapa. Vihreät ovat kuitenkin vaatimillaan erilaisilla kaavamääräyksillä, liikennerajoituksilla ja parkkinormeillaan koettaneet rajoittaa auton käyttömahdollisuutta. Logiikkana on se, että kun oman auton käytöstä tehdään erittäin hankalaa, porukka siirtyy vain hankalaan joukkoliikenteeseen. Oikea logiikka olisi tietysti ensin nostaa joukkoliikenteen palvelutaso niin korkealle, ettei autoa tarvisisi edes ajatella.
Helsinkiläinen nuoripari siis muuttaa Vihtiin, koska saa sieltä 150 m2:n omakotitalon 300 000 eurolla jolla Helsingistä saisi korkeintaan 60 m2:n ahtaan kolmion jostain lähiöstä. Eivät he muuta pois ajamisen hurmiosta vaan taloudellisesta pakosta. Perheelle tarvittavat tilat saa helpommin irti Vihdistä kuin Helsingistä ja vielä jää rahaa kahteen autoonkin
Helsinki on taloudellisesti vahva, toistaiseksi.Kehitys menee kuitekin väärään suuntaan. Helsingin veropohja rapautuu kahta kautta, ja lainanotto kiihtyy vastaavasti
Yritykset muuttavat Leppävaaraan, Aviapolikseen ja vastaaviin nouseviin työpaikkakeskittymiin. Ruoholahti ja viereinen Salmisaari jäävät viimeisiksi uusiksi työapaikka alueiksi kaupungissa, Kalasataman tai Jätkäsaaren toimistoalueet eivät vedä vokralaisia eikä sijoittajia. SRV:n Kalasatamakeskus on puhdas kauppakeskus joka vain siirtää kaupallisia palveluja paikasta toiseen Helsingin sisällä, ei luo uutta.
Veronmaksukykyiset asukkaat muuttavat kehyskuntiin kun asuntojen hinnat ovat karanneet. Hesarissa referoidun Aron selvityksen mukaan Helsingin laskennallinen tappio on lähes 30 miljoonaa vuodessa. Aikamoinen summa siis päästetään sivu suun. Helsingin vakavaraisuutta on pönkitetty liikelaitosten tuloutuksilla, mutta esim Helenin investointiohjelma uusiutuviin energiamuotoihin tulee syömään tuloutusvaran nollaan tulevina vuosina. Kun kaikki nuo faktat lasketaan yhteen, niin eipä hyvältä näytä. Poliitikkojen tulisi mahdollisimman nopeasti ryhtyä rajuihin toimiin asuntojen hintojen kuriin saattamiseksi ja työpaikkarakentamisen elvyttämiseksi kaupungin alueella, muutoin edessä on selvitystila pahimpien maaseutukuntien tapaan.
Asuntojen hinnat ovat helsingissä kalliin puoleisia. Sitä ei käy kiistäminen. Silti Helsinkiin rakennettava uudistuotanto tuntuu aina vaan menevän kaupaksi. Se kertonee siitä, että Helsingissä asuu paljon varakasta väkeä, siis Suomen mitassa varakasta. Se taas johtunee Helsingin vetovoimasta, onhan kyse Suomen talous- ja finanssielämän keskuksesta. Jos asuntovarallisuus ei vaihdu, kokoomuslainen ei hyödy asuntojen hintojen noususta mitään. Päinvastoin hän menettää siinä maksamalla joka vuosi enemmän kiinteistöveroja.
Helsinkiläinen nuoripari saa varmaan Vihdistä omakotitalon 300 000 eurolla. Samainen nuoripari saisi kyllä Helsingin lähiöistä tuollaisen 75 m2 kerrostalokolmion paljon halvemmallakin, jopa alle 200 000 euron vanhemmasta rakennuskannasta. Nuoren parin on syytä varoa ylivelkaantumisesta, minkä vuoksi 300 000 euron ensiasunto vaikuttaa kovin hulppealta. Minun nuoruudessani aloitettiin yksiöistä ja kaksioista ja siirryttiin perheen kasvaessa kolmioihin. Hyvin tuntui tilaa riittävän.
Mikään taloudellinen pakko ei siis voi ajaa perhettä Vihtiin. Kun päälle lasketaan autojen hankinta ja autoiluun tulevat kulut, perheen talous voi todella vaarantua, elleivät tulot ole säännöllisä ja korkeita. Lisäksi tällainen perhe ei sitten ehdikään olle kuin tien päällä, jos jälkikasvua on vielä kuskattava haratuksiinkin. Voi kysyä, että missä välissä sellainen perhe ehtii hoitaa sitä omakotitaloaan, kun siinä on paljon enemmän työtä kuin kerrostalokämpän kanssa. Ja tämän tiedän omakotitalossa asuvana ihan varmasti kokemuksesta. Viimeiset neljä vuotta on mennyt aika ahkerasti talvella mm. lumenluonnissa. Talo ja pihapiiri edellyttävät jatkuvia huoltotöitä, jos haluaa pitää asuisijansa kunnossa.
Itse en kyllä olisi siinä tilanteessa mistään hinnasta lähtenyt jonnekin Vihdin peräkylille, vaikka minkälainen lukaali olisi ollut. Kyllä ihminen panee merkitystä myös elämän vaivattomuudelle, mihin ei kuulu kohtuuton aikaa vievä työmatka ja eläminen koko auton varassa. Peräkylillä on pakotettu tekemään kaikki matkat kauppareissuja myöten autolla. Pääkaupunkiseudun lähiöissä on aina kaupat kävelymatkan päässä.
Poikkeustilanteissa auton käyttö on tietysti perusteltua. Jos työmatka ilman sitä on hanakala, siinä on hyvä perustelu. Tällainen hankaluus taitaa vain koskea Helsingin sisällä pientä vähemmistöä. Kun lisäksi ihmisillä on Helsingissä varaa mistä valita, työpaikkaa vaihdetaan sitten tilaisuuden tullen parempien liikenneyhteyksien varrelle.
Autoilun hankaloittaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville onkin ihan perusteltua. Nimenomaan se autoilun osa rasittaa Helsinkiä kaikken eniten. Jos Helsingissä liikkuisivat vain helsinkiläiset autoilijat silloin, kun tarve vaatii, Helsingissä syntyisi ehkä ihan luonnostaan kävelykatuja ja osin autoista vapaa keskusta. Tällaisia alueitahan on suurkaupungeissakin. Esim. isossa osassa Amsterdamia (vanha kaupunki) liikutaan vain jalkaisin ja polkupyörillä. Tallinnan vanha kaupunki on myös jokseenkin autovapaa vyöhyke ja siksikin erittäin suosittu ja ihmisystävällinen alue.
75 m2 Helsingin "halvoissa" lähiöissä ei varmasti ole todellinen vaihtoehto 150 m2:n omakotitalolle 50 km:n säteellä Helsingistä, vaikka hinta olisi vähän edullisempikin Monestakin syystä. Rahan vastine, laatutaso, niin asunnon kuin ympäristön on otettava myös huomioon.
Tiedämme kuinka todellisuudessa Helsingin peruskoulujen osalta on jo tapahtunut jako jyviin ja akanoihin. Ikävä kyllä ne vähemmän arvostetut koulut sijaitsevat noissa halpislähiöissä. Kehyskuntien alueella ei vastaavaa jakoa ole vielä näkyvissä. Vanhemmat valitsevat siis mieluummin rauhallisemman pikkukoulun kehyskunnassa kuiin ison ja monikulttuurisen koulun Helsingissä. Turvallisuuden tunne (todellinen tai ei) ohjaa ihmisiä myös kehyskuntiin. Helsingin halvoissa lähiöissä on enemmän sosiaalisia ongelmia kuin muualla kaupungissa tai kehyskunnissa.
Eikä ne lähiöiden kaupat ole aina kävelymatkan päässä. Siellä voi olla joku Siwa tai Alepa, mutta paremmin varustetut marketit ovat keskittyneet liikenteen solmukohtiin.
Helsingissä ei ole Amsterdamin eikä Tallinnan kaltaista hyvin tiivistä vanhaa kaupunkia. Eikä niissäkään asukkaita eikä edes työpaikkoja ole hirvittävästi, enemmänkin ne ovat turistien kansoittamia, putiikkeja, ravintoloita, hotelleja ja muuta viihdettä (niitä punaisia lyhtyjäkin) tarjoavia matkailukeskuksia. Meille sellaista koetetan luoda puoliväkisin Senaatintorin ja Espan välisiä kortteleita restauroimalla. Tulos on ollut melkoisen heikko
"Tähän vaivaan on vaikea keksiä muuta tepsivää lääkettä kuin keskuskunnan alueen laajentaminen liitosten avulla."
On siihen toinenkin keino. Pannaan ihmiset maksamaan kunnallisverot töissäkäyntikuntaan. Tämä malli voitaisiin ottaa käyttöön vain tuontyyppisillä kaupunkiseuduilla.
Mielipidepankki siis lyttää Aron tutkimuksen huuhaana, vai tulkitsenko oikein?
Arohan toteaa hyvin selvästi: "Muun maan voi vaikka jättää rauhaan. Suomen ongelmat ratkaistaan kaikkein suurimmissa keskuksissa."
Valtionvarainministeriöllä on siis nyt väärää tutkimustietoa, vai?
Tulkitset täysin väärin. Aron tutkimus on minusta ihan pätevä otsikkonsa mukainen kaupunkiseutujen muuttoliikkeen rakenteellista dynamiikkaa kuvaava selvitys.
Valtionvarainministeriöllä on ihan oikeaa tutkimustietoa, koska Timo Aro ei totea tutkimuksessa sitä, mitä kerrot hänen väittävän. Panen tähän linkin tuohon Aron tutkimukseen niin voit tarkistaa itse asian.
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/Kaupunkiseutujen_muuttoliikkeen_rakenteellinen_dynamiikka.pdf
Se että Aro on mahdollisesti ollut tuota mieltä jossain lehtihaastattelussa, kertoo hänen näkemyksestään. Arohan on pohtinut tuossa vain muuttoliikettä, ei sen sijaan lainkaan maaseutukuntien ongelmia. Kuten kirjoitin nuo ongelmat erovat toisistaan suuressa määrin. Taloudellisesti huteralla pohjalla toimivat maaseutukunnat näivettävät koko maan taloutta, kun taas kaupunkikuntien ongelma on Aron esiintuomassa segregaatiossa.
Mitähän tuo kiemurtelusi nyt oikein tarkoittaa.
Aro kertoo tämän aamun lehdessä, että kuntauudistuksessa pitäisi keskittyä neljän-viiden suurimman kaupunkialueen kuntarakenteen aiheutamiin ongelmiin ja muun maan voisi vaikka jättää huomiotta.
Tämä on siis hänen näkemyksensä, ja näkemyksensä tueksi hän esittää perusteluja tuossa selvityksessä. Sinä väität selvityksen olevan faktaa mutta Aron näkemyksen väärän. Siis onko Aro oikeassa vai ei tuossa perusväittämässään, jonka lehti kirjoittaa sanasta sanaan näin: "Muun maan voi vaikka jättää rauhaan. Suomen ongelmat ratkaistaan kaikkein suurimmissa keskuksissa."
OIKEA ANALYYSI SINULTA.
...Eihän KETKULLA( MIELIPIDEPANKILLA) ole mitään varsinaista kantaa mihinkään asiaan. Retorisia väitteitään vaan kääntele ja vääntelee ja luo nahkansa ja pudottaa kuin sisilisko häntänsä paetessaan hädän tullen.
ps.Tämähän on ollut eläkeläis sossun elämän sisältönä jo toistakymmentä vuotta.
Sitähän se on, kun mitään muuta ei ole.
Sanoit nimenomaan edellä, että "valtionvarainministeriöllä on nyt väärää tutkimustietoa, vai". Aro ei ole anatnut VM:lle mainitsemaasi tietoa, vaan ainoastaan lehdelle haastattelussaan. Eihän hänellä olekaan siihen tuon tutkimuksen perusteella mitään mahdollisutta, koska tutkimuksessa ei edes käsitellä maaseudun ongelmia. Jos käsiteltäisiin, niin asia voisi olla toinen. Selvitys ei siis millään muotoa perustele sitä. Kerro nyt ihmeessä, mikä kohta tuossa selvityksessä voisi jollain järkevällä tavalla perustella Aron lehtihaastattelulausumaa.
Aron selvityksessä esittämät näkemykset ovat ihan järkeviä kuten totesin ja ne perustuvat hänen slvityksessään esitettyihin faktoihin. Siinä Aro voi titenkin olla oikeassa, että haja-asutusalueen ongelmille ei mahdeta mitään. Ne loppuvat vasta sitten, kun väestön muuttoliike loppuu eli harvaan asututu alueet tyhjenevät kokonaan. Aro on tietysti oikeassa siinä, että Suomen taloudellinen menestys ratkaistaan suurissa kaupungeissa ja hänen näkemyksensä on tässä suhteessa ymmärrettävä.
Äläpäs höpise.
Tyrmäsit Aron kannaoton, jossa hän sanoo voitavan vaikka unohtaa muut kuin keskeiset kaupunkialueet, joten kysyin sinun kantaasi siihen onko hän täten antanut väärää tietoa. Vastauksesi ovat olleet epämääräistä kiemurtelua.
Siis kerran vielä: onko Aro oikeassa vai ei tuossa perusväittämässään, jonka lehti kirjoittaa sanasta sanaan näin: "Muun maan voi vaikka jättää rauhaan. Suomen ongelmat ratkaistaan kaikkein suurimmissa keskuksissa."
Nyt sinun ei tarvitse vastata kuin kyllä tai ei siihen onko Aro tuossa väittämässään oikeassa.
Jos tuo Aro on puoluekannaltaan demari hän on oikeassa.
Jos hän kuitenkin on kepuli on hän luonnollisesti väärässä.
En tiedä Timo Aron puoluekantaa, mutta sen tiedän, että hyvin "tasapuolinen koko maan kehittäminen" idelogian vastainen hän on, siis kaupunkimyönteinen. Kuulostaa vihreältä, miksei voisi olla demarikin.
Siksi tuo puheenvuoro oli mielenkiintoinen ja juuri Mielikuvapankille sopiva, hän kun huutaa yksinomaan niiden maaseutukuntien yhdistämisen perään. Kovasti MPP lyttää tuota Aron näkemystä.