Puhutteko aina totta palstoilla?

Totta puhelen

No se on se tietty porukka jonka elämäntehtävänä on vain ja ainoastaan näille sivuille kirjoittelu.. Yöt ja päivät. Sinällään aika surkuhupaisaa.. Mut kukin tyylillään.. Onneksi ei ole minun murhe. Elämäni ei ole netissä.. Eikä varsinkaan jossain anonyymeillä keskustelupalstoilla.
Ja tämäkin oli pelkkä vilkaisu tänne.. Heippa..
t. nainen joka on nämä palstat jo ajat sitten taakseen jättänyt.. eikä muuten takaisin palaa..

Totta puhun mikä tulee tunteisiin, kaikki mikä sivuaa aiheita voi olla aika ympäripyöreitä. Tunteet toista ihmistä kohtaan on mitkä pitää paikkaansa.

puhun pelkkää puutaheinää, putkenjuurta....ihan niiku tuolla in real lifessäkin, mut pääasia, että on kivaa ja hauskaa, mulla ja muilla ;)

valheellisuus alkaa jo siitä, kun kuvittelee, että se ihastus on täällä.

Jos puuta heinää lavertelee, ei muista edes tunnin päästä, paras pysyä sanallisessa totuudessa.

Tarinoin joihinkin kysymyksiin, esimerkiksi hänen tai omaa ammattiani koskeviin, jotakin sopivaa. Ne on sellaisia, joihin en halua vastata rehellisesti.

Aamupäiväpöpperössä tein näemmä yhden asiavirheen ja vielä aika vakavassa asiassa. Ei tossa tosin pääpointtina ollutkaan siitä kyse, että en viitsi ruveta enää jauhamaan. Joskus olen harrastanut myös ns piiloutumista. Eli jos on tunnepäissään tullut kirjoiteltua liian hc tekstiä ja on ruvennut hävettämään, niin olen ketjun lopussa muuntautunut blondiksi, tamperelaiseksi tms ;) Valehtelemaan en kyllä asiayhteyksistä rupeaisi. Ja nythän se ei enää edes kannata, kun mulla on tää kirjoittelun "järkevöittämisprosessi" käynnissä. Välillä pelottaa, että avaudun liian henkilökohtaisista asioista. Välillä pelottaa, että joku voisi pitää mua ihan hulluna tän takia. Ja mitä järkeä täällä ylipäätää olisi valehdella? Luulen, että ne valheet kerrotaan mielummin siellä tosielämässä. Mulle tää on ollut ihmeen puhdistavaa touhua. Kiitos kanssaeläjät :)