En oo mikään hyvä kirjottaja, joten tästä viestistä tulee lyhyt. Oon 19-vuotias poika/mies. En oo ikinä tehnyt töitä, ja koulutusta ei juuri löydy (olin puoli vuotta lukiossa ja vähän kauemmin ammattikoulussa). Lopetin molemmat kesken koska ei ollut motivaatiota.
Asun yksin, jä elän rahoilla jotka perin vanhempien kuolemasta. Minulla ei ole yhtään perhettä jäljellä, eikä kavereitakaan. En ole siis kirjoilla missään työkkärissä tai missään, eli en saa mitään tukia. Elikkäs olen erakoitunut kotiini. Käyn kyllä ulkona ja sillain, mutten puhu kenellekkään. En varmaan osais enää. En oo kuitenkaan kovin masentunut, vaikka oonkin ollu yksin niin kauan.
Nyt päätin et teen tälle asialle jotain. Mihin mun pitäs soittaa että saan apua tai jotain? Mulla on itsetunto ihan nollissa, enkä tiedä yhtään mitä sanoisin puhelimessa? Eli mitä mun mitäs tehdä tässä tilanteessa?
Asun yksin, jä elän rahoilla jotka perin vanhempien kuolemasta. Minulla ei ole yhtään perhettä jäljellä, eikä kavereitakaan. En ole siis kirjoilla missään työkkärissä tai missään, eli en saa mitään tukia. Elikkäs olen erakoitunut kotiini. Käyn kyllä ulkona ja sillain, mutten puhu kenellekkään. En varmaan osais enää. En oo kuitenkaan kovin masentunut, vaikka oonkin ollu yksin niin kauan.
Nyt päätin et teen tälle asialle jotain. Mihin mun pitäs soittaa että saan apua tai jotain? Mulla on itsetunto ihan nollissa, enkä tiedä yhtään mitä sanoisin puhelimessa? Eli mitä mun mitäs tehdä tässä tilanteessa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
miten pitkään olet laskenut, että rahasi riittää?
Työkkäriin ja/tai terveyskeskukseen aika? Kerro tuo mitä kirjoitit esimerkiksi.
Onko sulla käsitystä mitä haluat elämältäsi? Toimeentulo on toki välttämätöntä mutta haluatko töihin, ystäviä jne. Vastaus ei aina löydy heti eikä sitä tarvitse stressata mutta osaatko sanoa tai oletko ajatellut asiaa? Tiedän miltä tuntuu jos suunta on vähän hakusessa.
Toivottavasti löytyy apuja. :-)
Kaneli tuolla alhalla jo suosittelikin työkkäriä ja terveyskeskusta. Olen täsmälleen samaa mieltä.
Kunpa vaan saisit soitettua työkkäriin tai käveltyä paikan päälle neuvontatiskille ja varattua itsellesi ajan. Eli kerrot puhelimessa tai neuvontatiskillä täsmälleen nuo samat asiat mitä kirjoitit tänne. Työkkärin kautta voit saada ammatinvalinnan ohjausta, ja selvitellä sulle sopivaa koulutusta. Siellä on jopa sellaisia henkilöitä kuin ammatinvalintapsykologeja. Koska olet noin nuori työkkärin työntekijöiden pitäisi olla erityisen kiinnostunut sinun tukemisestasi. Sieltä löytyy vaikka mitä vaihtoehtoja, kunhan nyt saat otettua yhteyttä.
Sitten se muu henkinen tuki. Työkkärin kautta saat varmaan väyliä siihenkin. Mutta soita nyt kuitenkin ensin terveyskeskukseen. Kun saat kerrottua nämä samat jutut terveydenhoitajalle tai yleislääkärille, hän tietää mitä apua sinulle ( ja nuorille yleensäkin ) on paikkakunnallasi tarjolla.
Hienoa, että olet nyt päättänyt lähteä etsimään tukea. Soitathan pliis jo tänään työkkäriin ja terveyskeskukseen? Tai ainakin toiseen niistä.
En oo vieläkään hakenu mitään apua... En vaan uskalla soittaa mihinkään, ja vielä vaikeempaa on paikanpäälle kävellä.
Tuntuu vaan niin nololta: 19-vuotias jolla ei oo koulutusta tai töitä, kun taas muut mun ikäset on valmistunut jo lukiosta ja ammattikoulusta. Nauraisivat varmaan päin naamaa jos kävisin työkkärissä.