Hallitsematon syöminen

Luulen et yksi syy on tylsistyminen, virikkeetön elämä. Ainakin omalla kohdallani. Ehkä itse myös vaikeissa tilanteissa koitin tai koitan unohtaa vaikeudet ja tuudittautua ruokaan, herkkuihin. Silloin kun mun elämässä on säpinää, esim. Henkisellä tasolla, tai fyysistä mielekästä ohjelmaa ja kivoja projekteja, unohdan tuon epäterveen tuudittautumisen tarpeen. Siitäkin tulee tapa... Ikävää. Meidän pohjoismaisten pitäisi tavallaan oppia välimeren kansoilta sellaista tervettä suhtautumista ravintoon. Italiassa ja ranskassa on tarkat systeemit joiden mukaan koko kansa ravitsee itseään ja tietysti turhamaisuuskin helpottaa asiaa. Silloin kun itse tunnen itseni kauniiksi ei mun tee mieli herkkuja ollenkaan. Mut tosiaan ton välimeren kulttuurin pointti onkin se et herkkuja ei kielletä, vaan monien hoikkien ihmisten aamu alkaa yhdellä suklaa, kreemi, tai marmeladitäytteisellä briossilla ja yhdellä cappuccinolla, ainakin italiassa. Ei niitä kukaan aamupalan jälkeen syö yleensä. Suomessa meillä ei ole oikein tolkkua siitä mikä on hyväksi, siis ei sillä lailla et terveellinen ja tasapainoinen rytmi olis selkärankaan elämän myötä opittu isovanhempien tapaan.
En mä tiedä... Koita hankkia SÄPINÄÄ sun elämääsi ja nauti siitä kun yksi elämä sulla vaan on. Tutustu ihmisiin, harrasta ja järjestä treffejä esim. tapahtumiin, konsertteihin, näyttelyihin. Tutustu siihen miten ruokaan suhtaudutaan muissa kulttuureissa, ehkä löydät ideoita. Ryhdy luomuksi, tai opettele kokkaamaan erikoisia mut superterveellisiä juttuja. Harrasta säännöllistä liikuntaa, ajan myötä siitä tulee suurin nautinto ja paras kaverisi.
Paras välimerellisen kulttuurin vinkki on että siellä ei tunneta käsitettä "sortua". He eivät kiellä asioita itseltään protestanttiseen tapaan, joten he eivät koskaan "sorru". Kysehän tässä kaikessa on siitä mitä tapahtuu korvien välissä ja jonkin verran eri kulttuureita eläneenä voin sanoa et kyllä se on kulttuuriata, eikä mistään muusta kiinni. Italiassa esim on kaksi asiaa jooita ei tehdä: ei sorruta, eikä santsata. Anna sun vatsalaukun vetäytyä, pidä huoli ettet koskaan pumppaa sitä täyteen. Kärsii mieli ja suoli.
Tsemppiä sisko!
Nauti elämästä!!!

Vaikka itse olen vasta 14, niin olen alannut epäilemään että minulla on BED. Minulla oli tosi ahistava olo,en syö normipäivinä päivällä ja aamulla mitään,paitsi sitten ilalla aina iskee se ahmiminen. Talossa joka puolella on houkutteita. En saa edes nykyään oksennettua ahmimisen jälkeen. Itselläni ei ole kamuja.... Painan n.73-74 kiloa,,,, (162 senttimetriä) yritän päästä tavoitteeseni, 51 kiloa, koska nykyään jokainen minun ikäinen painaa sen verran, ja haluan olla kuin he... Ja myös siksi koska minulla aina epämukava olla, kaikissa vaatteissa näytän läskiltä, en jaksa liikkua hyvin, ja näytän rumalta läskin naaman takia.... Tiedän miten jatkuvasta ahmimisesta voi päästä eroon, mutta aina minä vain sorrun... Tee näin: aloita joku harrastus jossa sinun pitää keskittyä,inspiroida,ja jossa menee pitkään. Minä kokeilin maalausta, siis ihan öljy väreillä oikeeseen taulu pohjaan. Maalaaminen vie minut pois kaikista ruoka asioista, ja pystyn samalla ilmaisemaan omaa taide puoltani. Aloita ihmeessä, se auttaa! Maalaa esim. Siitä tunteesta kun sairastit bulimiaa. Vaikka minulla maalaaminen tepsi, silti ei ollut varaa enää öljyväreihin ja taulu pohjiin, vaikka ne maksavat vähän... En viitinnyt kertoa vanhemmille asiasta, joten sillein....