Viher-stallari-sos demonien mielestä demokratiaa on se, että ihmiset äänestävät .....siis äänestävät heitä.
Jos kansa viisastuu ja äänestää Perussuomalaisia, niin alkaa itku ja parku.
Passinpolttaja stallari Tuomioja etunenässä parkumassa Soinista vaikka ja mitä.
....niinpä niin.......se huutaa ja parkuu ken pelkää !
Jos kansa viisastuu ja äänestää Perussuomalaisia, niin alkaa itku ja parku.
Passinpolttaja stallari Tuomioja etunenässä parkumassa Soinista vaikka ja mitä.
....niinpä niin.......se huutaa ja parkuu ken pelkää !
Vastaukset 6
Vanhimmat
ITÄ-SUOMEN YLIOPPILASLEHTI KYSEENALAISTA KOMMUNISMIN
LEVITTÄMISEN VERONMAKSAJIEN RAHOILLA eli siis
tekotieteellisen politikoinnin yliopistovirassa
OSA 1 OSA 1
http://www.uljas.net/wp-content/lataukset/2013/01/Uljas_1_2013.pdf
Levitätkö kommunismia veronmaksajien
rahoilla, Vesa Puuronen?
Tauno Tiusasen mielestä marxismi/leninismin kannattajilta
hävisi akateeminen epäilys 1970-luvulla, kun uskonto korvasi
tiedon. Itä-Suomen yliopiston dosentti Vesa Puuronen on
entinen taistolainen, mutta vakuuttaa epäilevänsä kaikkea.
Toimittaja kysyy Puuroselta, opettaako tämä nyt kommunismia
verorahoilla?
Entinen taistolaisliikkeen kulttuuriaktivisti
Anssi Sinnämäki
(fil. maisteri) kirjoitti vuonna
1999:
”Taistolaisuus oli kollektiivinen mielisairaus.
Jos katsoo mitä silloin sanottiin
ja tehtiin, ei voi sanoa muuta kuin että se
oli absurdia ja järjenvastaista. Kun huomaa
suostuneensa tällaiseen, pitää katua
ja myöntää, että me teimme väärin.”
Itä-Suomen Yliopiston Sosiologian
Dosentti Vesa Puuronen on viime aikoina
profiloitunut julkisuudessa lähinnä
Jussi Halla-ahon ja äärioikeiston kritisoijana.
Puuronen on entinen stalinisti.
Hän ei koe, että siinä mitä hän teki, olisi
mitään häpeämistä.
”Toimin silloin parhaan ymmärrykseni
mukaan. Teimme kuitenkin huonoja
valintoja 1970-luvulla ja vielä 80-luvullakin.”
Stalinin rikokset alkoivat avautua Puuroselle
1970-luvun aikana. Tämä tapahtui
Neuvostoliitosta Suomeen paenneiden
sukulaisten kertomusten, sekä muistelmakirjallisuuden
kautta.
”Murhateot olivat tiedossa, mutta
mittasuhteet välttämättä eivät.”
Puurosen kotisivuilta löytyy kuva,
jossa hän marssii ”Eläköön marxismi/
leninismi”-kyltti kädessään vuonna 1976.
SKP:stä hän erosi epädemokraattisen
johtamistavan ja Stalinin rikoksista hyssyttelyn
takia.
Itä-Suomen yliopiston ylioppilaslehti kysyy sivulla 27, lue
OSA 2 OSA 2
http://www.uljas.net/wp-content/lataukset/2013/01/Uljas_1_2013.pdf
Levitätkö kommunismia veronmaksajien
rahoilla, Vesa Puuronen?
"Puolue ei mielestäni tunnustanut
Stalinin aikaisia hirmutekoja riittävän
selkeästi”, Puuronen kertoo.
Itse ideologiasta ei kuitenkaan oltu eri
mieltä. Silti Puuronen myöntää olleensa
’jossain määrin’ niin sanottu ’hyödyllinen
hölmö’.
”Meitä länsimaisia nuoria ihmisiä
käytettiin hyväksi. Emme tienneet niitä
asioita mitä olisi pitänyt tietää, tai jos
tiedettiin, niin ei otettu todesta.”
Lappeenrannan teknillisen yliopiston
emeritusprofessori, kansantaloustieteilijä
Tauno Tiusanen sen sijaan otti.
Kun hän samaisena vuonna 1976 palasi
Wienistä Suomeen, täällä odotti kaikkien
aikojen kulttuurishokki. Tiusanen
alkoi paljastaa suunnitelmatalouden ja
sosialismin ongelmia, joka johti suomettuneessa
Suomessa syrjintään ja jopa
tappouhkauksiin. Useat niistä tulivat
taistolaisilta.
”Marxismi/Leninismi oli sekä uskonto,
että tiede. Rikoin ideologian sääntöjä
ja sen takia kimppuuni hyökättiin. Sillä
ei ollut mitään merkitystä heille, olinko
oikeassa vai väärässä.”
Kommunistimaiden saastutus ja
luonnonvarojen tuhlaus on tänä päivänä
yleistä tietoa, mutta 1970-luvun lopun
Suomessa toisinajattelijan esiintuoma
faktatieto hiljennettiin.
”1980-luvun alussa yleinen punavihreä
ajatusmalli oli esimerkiksi se, että
luontoa pystytään suojelemaan sosialistimaissa
paremmin, koska valtio päättää
asioista. Näytin juuri päinvastaiset
totuudet, eikä niihin asia-argumenteilla
pystytty koskaan vastaamaan.”
Tiusasen mukaan moni yliopistoihminen
narahti aatteeseen, jonka jälkeen
hävisi akateeminen epäilys. Kirjassaan
”Rautaesiripun varjossa” Tiusanen
mainitsee TANDEM -projektin, jossa iso
tiedemiesryhmä kartoitti taloudellista
demokratiaa isossa naapurimaassa.
Kriittiset tarkkailijat leimasivat sen
nollatutkimukseksi, jolla ei ole mitään
yhteyttä todellisuuteen. Tampereen
Yliopiston sosiaalipsykologian professori
Antti Eskola puolestaan möi professorin
arvonimensä julkisesti marxismille.
Ilmari Larjavaaran (Valt. tri) mukaan
taistolaisuus elää suomalaisessa yliopistomaailmassa
yhä.
”Tutkimusrahaa jaetaan poliittisen
tai uskonnollisen taustan perusteella
jatkuvasti. Jos et kuulu johonkin tiettyyn
joukkoon, niin et pääse eteenpäin ja vastassa
on lasiseinä.”
Helsingin Yliopiston Aleksanteri-instituutista
pois savustettu Larjavaara
väitti MTV3:n 45 minuuttia ohjelmassa
marraskuussa, että laitoksen piilofunktio
on entisten stalinistien työllistäminen.
Yliopiston hallintoon tehdyn työsuojeluilmoituksen
mukaan instituuin yleinen
pyrkimys oli ”tukkia suu” henkilöltä, joka
ei jaa lähes koko laitoksen ja muun henkilöstön
feminististä ja vasemmistolaista
maailmankuvaa.
Tämä pelottaa :
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013010816527205_uu.shtml
Määräaikaisten tehtävien potkuista saa käräjöidä mutta
se ei auta, koska määräaikainen tehtävä on aina määräaikainen.
Valtiolla on paljon määräaikaisia tehtäviä muuallakin kuin eduskunnassa
kuten esim. assistentuurit yliopistossa, toimea ei voi jatkaa
käräjöimällä
MITÄ TEET PUURONEN VALTION VIRASSASSI?
Itä-Suomen yliopiston ylioppilaslehti kysyy sivulla 27, lue
OSA 3 OSA 3
http://www.uljas.net/wp-content/lataukset/2013/01/Uljas_1_2013.pdf
Levitätkö kommunismia veronmaksajien
rahoilla, Vesa Puuronen?
Kotisivuillaan Vesa Puuronen kirjoittaa:
”Työni ja poliittinen toimintani ovat
kokonaisuus. Tarkoitukseni on vaikuttaa
yhteiskuntaan niin tutkimuksieni kuin
poliittisen toiminnankin avulla.”
Esimerkkejä vaikuttamisesta riittää.
Puuronen toivoo vastavoimaa ”ideologisesti
läpiporvarillistuneelle yhteiskunnalle”.
Myös erään kohudosentin esiin
nostamat mielipiteet venäläislasten
huostaanottotapauksista saavat tukea:
”Rasistista ajattelua ja käytäntöjä
esiintyy erittäin todennäköisesti sosiaalityöntekijäin
keskuudessa.”
Väite on hurja, mutta Puurosen mukaan
sille on olemassa tutkimuksellista
näyttöä.
”Kaikkea täytyy epäillä. Se on meidän
tehtävämme.”
Epäilevälle herää väkisinkin kysymys:
Missä menee poliittisena kannanottona
ja yliopiston työntekijänä sanotun raja,
jos nämä ovat yksi kokonaisuus? Johan
Bäckman ylitti rajan, jonka jälkeen hänelle
näytettiin yliopistopiireissä ”ovea”.
Itä-Suomen Yliopiston Akateeminen
Rehtori Jukka Mönkkönen ei ole tutustunut
Puurosen kotisivuihin.
”Tutkimuksessa täytyy olla pesäero
päivänpolitiikkaan”, Mönkkönen linjaa.
Tiusanen teki 1970-luvun tutkimuksensa
yksityisyrittäjänä, mutta Vesa Puurosen
palkan maksavat veronmaksajat.
Hän ei koe levittävänsä kommunismia
yhteiskunnan varoilla.
”En ole kommunisti. Yritän levittää
ymmärrystä tästä yhteiskunnasta. Jos se
ymmärrys on jollain lailla vasemmistolaista,
niin sitten se on.”
Tiede ja politiikka
Ei pelota, mutto Puurosella on jauhot hukassa...