Onkos olemassa joku hyvä syy, miksi en asentaisi h-veneen isoon ratsastajia. Niin paljon kevyemmäksi ja helpommaksi tulisi purjeen nosto ja lasku, laskostamisesta puhumattakaan.
ratsastajat h-veneeseen
retkipurjehtija
61187
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Varmaan joku insonööri osaa tämän paremmin selittää, mutta uskoisin purjeurassa kulkevan ison etuliikin mahdollistavan paremman virtauksen. Jos isossa on ratsastajat, on etuliikki väkisinkin hieman kauempana ja mastosta irrallaan, joka heikentää virtausta. Tosin käytännöllisyyssyistä lähes kaikissa veneissä on nykyisin käytössä nuo mainitsemasi ratsastajat, joten tuskinpa mitään kovin dramaattista eroa suorituskykyyn syntyy. Tosin H-vene on aktiivinen kilpaluokka ja jostakin ne pienetkin erot syntyvät:-)
"Retkihoossa" ei asialla liene merkitystä, mutta mitä luokkasäännöt sanovat H:n isopurjeesta?
Mikäli veneesi - ja purjeesi-on edelleen kilpalukunnossa, kannattaa asia jälleenmyyntiarvoa ajatellen tarkistaa ennen kuin menee sen etuliikin ratsastajilla puhkomaan.
Purje on kyllä kunnossa, mutta tuskinpa kukaan vuoden -73 venettä kilpaveneeksi hankkii. Retkiveneeksi myydessä voisi kuvitella olevan positiivinen asia.
Kyllä nykyisin H-venettä näkee enemmän kilpailuissa, mitä retkiveneenä. Lisäksi olen edelleen sitä mieltä, että vanhakin hookkari uudella heloituksella purjeilla antaa hyvän hinta/lisamenestys (lyssissä)-suhteen. TÄmä pätee erityisesti kevyen tuulen olosuhteissa.
Nojoo... H:n lyssiluku on noussut vuosien saatossa ja nyt se on huima 1,07. Perustuu siihen, että kyseessä on yleinen kilpailuluokka, ja lyssikisoissakin on H:n puikoissa täysverisiä "ammattilaisia" verrattuna vaikkapa johonkin matkapurteen. Lys perustuu luokkansa parhaimpien kisamenestykseen, joten siihen vaikuttavat sekä paatti että tyypillinen kisamiehistö. Enkä aivan allekirjoittaisi tuota kevyen tuulen etua verrattuna paatteihin joissa on reilut kevyen kelin genuat.
Kryssissä H:lla pärjää "isommilleen" etenkin reippaassa tuulessa, samoin silloin kun spinnun kanssa purjehditaan mahdollisimman ylös tuuleen.
Ehkäpä riippuu paikoista, joissa veneitä havannoi, mutta tuskin edes 10% Suomen H-veneistä kisailee aktiivisesti, onhan niitä kaikkiaan tuhatkunta. Mitäpä niillä muilla tehtäisiin, ellei retkeiltäisi?
Ratsastajat ovat muuten suositeltava juttu, mikäli tilaa uuden cruising-ison tai ottaa vähän käytetyn kisapurjeen retkikäyttöön. Vanhaan rättiin tuskin kannattaa investoida niiden hintaa. Seurapiirikisoissa ei nipotella ratsastajista, joten eivät ne estä hupikisailua.
Samalla neulomokäynnillä voisi laitattaa yhden reivirivin, retkeilykryssissä se kantsii vetää jos tuuli ylittää kympin rajan.
Oma huomioni Hookkareiden pärjäämiseen tuli aikanaan seuramme matkapurjehduskisoissa (LYS), jossa H-veneet pärjäsivät yllättävän hyvin huomattavasti suurempia veneitä vastaan. Kisa alkoi pitkällä kevyehkön tuulen kryssiosuudella, jossa mm. itse kipparoimani vene oli heikoimmillaan, samalla kun ko. veneen LYS oli H:ta suurempi. Olin siis sekä suhteellisesti että absoluuttisesti hitaampi:-(