Mikä neuvoksi en enää lue en kirjoita

häirikkö!!!

Olet tosi kiva, et ollenkaan hrärikkö.

Ei tosta ny tarvi ongelmaa tehdä vaikka aina ei juttu luistaiskaan netissä. Sitä paitsi palstoja on joka lähtöön, jopa jokaiselle mielialalle omansa.
Enemmän pitäisi olla huolissaan siitä jos livenä ei ole juttu, tai edes puhelimessa käytyjä keskusteluja. Muuten tänään en muista puhuneeni kenenkään kanssa paitsi palveluluukulla.

capt.cöpenick kirjoitti:

Ei tosta ny tarvi ongelmaa tehdä vaikka aina ei juttu luistaiskaan netissä. Sitä paitsi palstoja on joka lähtöön, jopa jokaiselle mielialalle omansa.
Enemmän pitäisi olla huolissaan siitä jos livenä ei ole juttu, tai edes puhelimessa käytyjä keskusteluja. Muuten tänään en muista puhuneeni kenenkään kanssa paitsi palveluluukulla.

Lue lisää

Joskus niitä puhumattomia päiviäkin tahtoo olla ja tulla. Silloin otan keräämiäni ns ohjelmia esiin ja alan lukea antaumuksella niitä ääneen. Joku voi luulla, nyt se on tullut höperöksi, ei suinkaan vaan harjoittelen jos joskus on tarve saada ohjelmaa kokoontumisiin.
Tämä juttu kielivaikeuksia antaumuksella ääneen luettuna antaa mielikuvitukselle nauruhermojen myötä hauskaa työtä.

Kielivaikeuksia

Seuraava kertomus osoittaa, miten tärkeä on kielitaito. Englantilainen nainen, joka aikoi viettää kesälomansa Etelä-Saksassa, kirjoitti kirjeen pienessä Halfdorfin kylässä asuvalle opettajalle ja pyysi häntä hankkimaan itselleen hyvän asunnon. Jälkeenpäin hän muisti, että oli unohtanut kysyä, oliko asunnossa WC. Hän kirjoitti siksi uuden kirjeen ja pyysi lähettämään tarkempia tietoja asiasta.

Opettaja, jonka englannin kieli oli hiekkoa, ei ollut koskaan kuullut lyhennystä WC ja niinpä hän kysyi kylän papilta. Pappi mietti ja mietti, mutta ei ymmärtänyt lyhennyksen merkitystä. Mutta kun hän oli kuullut, että englantilainen lady oli yli 50-vuotias, hän oletti, että tämä oli uskovainen ihminen, joka halusi tietää, missä Wood Church - kirkko sijaitsee. Hän kirjoitti seuraavan vastauksen:
Arvoisa neiti !

Kysymänne WC sijaisee noin 10 km:n pääsä talosta, jossa tulette asumaan. Se sijaitsee havumetsässä ja on avoina tiistaina ja perjantaina. Tämä ehkä vaikuttaa Teistä sopimattomalta, jos olette suunnitelleet vakituisia käyntejä. Mutta ilostutte varmasti, kun kuulette, että monet ottavat mukaansa eväskorin, jotta voisivat nauttia kauniista näköalasta. Erityisesti kesällä sinne tulee paljon ihmisiä ja neuvon Teitä tulemaan ajoissa. Tilaa riittää kuitenkin kaikille, sillä siellä on 80 istumapaikkaa. Seisomapaikkojakin varmaan löytyy. Kello soi 10 minututtia ennen kuin WC avataan. Neuvoisin teitä menemään perjantaina, koska silloin siellä on urkusäestys. Akustiikka on hyvä ja pienikin ääni kuuluu. Olisi suuri kunnia, jos voisin valita Teille parhaan paikan. Vaimollani ja minulla ei ole ollut mahdollisuutta käydä siellä kahteen viikoon ja se tuottanut meille suurta tuskaa.

Siis puurot ja vellit sekaisin, neiti kysyy asunnon WC:tä ja lopuksi pappi luulee neidin kysyvän Wood Church = puukirkko.

Tämä on kopio ohjelmakirjasta Kimmokkeita kevääseen.

Lorena* kirjoitti:

Joskus niitä puhumattomia päiviäkin tahtoo olla ja tulla. Silloin otan keräämiäni ns ohjelmia esiin ja alan lukea antaumuksella niitä ääneen. Joku voi luulla, nyt se on tullut höperöksi, ei suinkaan vaan harjoittelen jos joskus on tarve saada ohjelmaa kokoontumisiin.
Tämä juttu kielivaikeuksia antaumuksella ääneen luettuna antaa mielikuvitukselle nauruhermojen myötä hauskaa työtä.

Kielivaikeuksia

Seuraava kertomus osoittaa, miten tärkeä on kielitaito. Englantilainen nainen, joka aikoi viettää kesälomansa Etelä-Saksassa, kirjoitti kirjeen pienessä Halfdorfin kylässä asuvalle opettajalle ja pyysi häntä hankkimaan itselleen hyvän asunnon. Jälkeenpäin hän muisti, että oli unohtanut kysyä, oliko asunnossa WC. Hän kirjoitti siksi uuden kirjeen ja pyysi lähettämään tarkempia tietoja asiasta.

Opettaja, jonka englannin kieli oli hiekkoa, ei ollut koskaan kuullut lyhennystä WC ja niinpä hän kysyi kylän papilta. Pappi mietti ja mietti, mutta ei ymmärtänyt lyhennyksen merkitystä. Mutta kun hän oli kuullut, että englantilainen lady oli yli 50-vuotias, hän oletti, että tämä oli uskovainen ihminen, joka halusi tietää, missä Wood Church - kirkko sijaitsee. Hän kirjoitti seuraavan vastauksen:
Arvoisa neiti !

Kysymänne WC sijaisee noin 10 km:n pääsä talosta, jossa tulette asumaan. Se sijaitsee havumetsässä ja on avoina tiistaina ja perjantaina. Tämä ehkä vaikuttaa Teistä sopimattomalta, jos olette suunnitelleet vakituisia käyntejä. Mutta ilostutte varmasti, kun kuulette, että monet ottavat mukaansa eväskorin, jotta voisivat nauttia kauniista näköalasta. Erityisesti kesällä sinne tulee paljon ihmisiä ja neuvon Teitä tulemaan ajoissa. Tilaa riittää kuitenkin kaikille, sillä siellä on 80 istumapaikkaa. Seisomapaikkojakin varmaan löytyy. Kello soi 10 minututtia ennen kuin WC avataan. Neuvoisin teitä menemään perjantaina, koska silloin siellä on urkusäestys. Akustiikka on hyvä ja pienikin ääni kuuluu. Olisi suuri kunnia, jos voisin valita Teille parhaan paikan. Vaimollani ja minulla ei ole ollut mahdollisuutta käydä siellä kahteen viikoon ja se tuottanut meille suurta tuskaa.

Siis puurot ja vellit sekaisin, neiti kysyy asunnon WC:tä ja lopuksi pappi luulee neidin kysyvän Wood Church = puukirkko.

Tämä on kopio ohjelmakirjasta Kimmokkeita kevääseen.

Lue lisää

Olemme ilmeisesti samasta lähteestä tuon humoristisen jutun lukeneet. Tosi hauska juonen kulku.

Lorena* kirjoitti:

Joskus niitä puhumattomia päiviäkin tahtoo olla ja tulla. Silloin otan keräämiäni ns ohjelmia esiin ja alan lukea antaumuksella niitä ääneen. Joku voi luulla, nyt se on tullut höperöksi, ei suinkaan vaan harjoittelen jos joskus on tarve saada ohjelmaa kokoontumisiin.
Tämä juttu kielivaikeuksia antaumuksella ääneen luettuna antaa mielikuvitukselle nauruhermojen myötä hauskaa työtä.

Kielivaikeuksia

Seuraava kertomus osoittaa, miten tärkeä on kielitaito. Englantilainen nainen, joka aikoi viettää kesälomansa Etelä-Saksassa, kirjoitti kirjeen pienessä Halfdorfin kylässä asuvalle opettajalle ja pyysi häntä hankkimaan itselleen hyvän asunnon. Jälkeenpäin hän muisti, että oli unohtanut kysyä, oliko asunnossa WC. Hän kirjoitti siksi uuden kirjeen ja pyysi lähettämään tarkempia tietoja asiasta.

Opettaja, jonka englannin kieli oli hiekkoa, ei ollut koskaan kuullut lyhennystä WC ja niinpä hän kysyi kylän papilta. Pappi mietti ja mietti, mutta ei ymmärtänyt lyhennyksen merkitystä. Mutta kun hän oli kuullut, että englantilainen lady oli yli 50-vuotias, hän oletti, että tämä oli uskovainen ihminen, joka halusi tietää, missä Wood Church - kirkko sijaitsee. Hän kirjoitti seuraavan vastauksen:
Arvoisa neiti !

Kysymänne WC sijaisee noin 10 km:n pääsä talosta, jossa tulette asumaan. Se sijaitsee havumetsässä ja on avoina tiistaina ja perjantaina. Tämä ehkä vaikuttaa Teistä sopimattomalta, jos olette suunnitelleet vakituisia käyntejä. Mutta ilostutte varmasti, kun kuulette, että monet ottavat mukaansa eväskorin, jotta voisivat nauttia kauniista näköalasta. Erityisesti kesällä sinne tulee paljon ihmisiä ja neuvon Teitä tulemaan ajoissa. Tilaa riittää kuitenkin kaikille, sillä siellä on 80 istumapaikkaa. Seisomapaikkojakin varmaan löytyy. Kello soi 10 minututtia ennen kuin WC avataan. Neuvoisin teitä menemään perjantaina, koska silloin siellä on urkusäestys. Akustiikka on hyvä ja pienikin ääni kuuluu. Olisi suuri kunnia, jos voisin valita Teille parhaan paikan. Vaimollani ja minulla ei ole ollut mahdollisuutta käydä siellä kahteen viikoon ja se tuottanut meille suurta tuskaa.

Siis puurot ja vellit sekaisin, neiti kysyy asunnon WC:tä ja lopuksi pappi luulee neidin kysyvän Wood Church = puukirkko.

Tämä on kopio ohjelmakirjasta Kimmokkeita kevääseen.

Lue lisää

Siinäpä oli hupihetkeä kerrakseen. Enpä ole parempaa juttua pitkään aikaan lukenut. Ihan vesi silmistä sirisi, niin pakkas naurattamaan.

Nykyvitsit harvoin saa minua nauramaan, mutta tuossa oli sitä jotain. KIITOS!

Se on niin, että joka väärin ymmärtää, se väärin vastaa. MOT.

Totta on, että ei oikein ole intoa tänne kirjoitella hirveästi. Lueskelen näitä juttuja ja kun tuollaisen jutun tapaan, on siihen pakko jotain sanoa, vaikkapa vain tuo kiitos.
En ole hirveän innokas kirjoittelemaan noista jokapäiväisistä asioista ja riennoista.
Ei niitä kukaan jaksa lukea. Se on hieman sama, kun alkaa näytellä vieraille lomakuviansa, siis itseänsä eestä ja takaa. Ketä se nyt jaksaa kiinnostaa.

Mitään suuria kun ei näin päivittäin tapahdu. Mukava on kuitenkin käväistä täällä.



terv. Atolfia

kun ei näitä klikkejä vielä ollut.
Keskustelua käytiin aiheen kiinnostavuuden mukaan, ei suosikkeja nuoleskellen.

se oli silloin kirjoitti:

kun ei näitä klikkejä vielä ollut.
Keskustelua käytiin aiheen kiinnostavuuden mukaan, ei suosikkeja nuoleskellen.

syyllinen löytyi

Olen tehnyt aloituksia, mutta eivät ne kiinnosta muita. Olen kiinnostunut ihmisestä ja ihmismielestä ja ihmisen aikaansaannoksista. Ulkona saa paistaa tai pyryttää, siitä
en jaksa kirjoittaa.
Pidän yksinäisyydestä, hiljaisuudesta, en kanna puhelinta mukanani muulloin kuin matkoilla ja käytän sitä välttämättömiin kuten maksuihin ja uutisten lukuun. Minulla on suuri tuttavapiiri, ystäviä ehkä vähemmän, valikoiva olen heidän suhteensa, valikoiva olen myös ajankäyttöni suhteen, facebookia avaan harvoin, chatit eivät kiinnosta, perheenjäsenten blogitkin jää usein lukematta.
Joka päivä suljen ulko-oven eli menoa pitää olla jokaiseksi päiväksi olipa kuinka
mitätöntä tahansa - se on periaatteeni.
Olen tyytyväinen elämääni ja onnellinen terveydestäni.
Elämä on tässä ja nyt.

Olipa siinä oikea Pekkämi. ;)) (David Robert Joseph Beckham)

Mitä houkuttelevaa siinä näet? Minä en näe mitään, tai sitten olen sanasokea.

No minä olen tyttöpuolinen, enkä ennen tätä ole moista vaivaa itsessäni havainnut.
Kirjaimet ovat kyllä alkaneet vanhemmiten tanssimaan polkkaa.