Mitä järkeä on miehen ja naisen ystävyydessä jos toinen ajattelee toisesta enemmän= on rakastunut ja toivoo yhdessä oloa tämän kanssa? Onko silloin järkevää jatkaa ”ystävyyttä”?
Miehen ja naisen ystävyys
Anonyymi-ap
1481020
3Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 148
Vanhimmat
Ei ole kummankaan kannalta hyvä.
Tietääkö hän sen vai unohditko kertoa?
Puhumalla kaikki selkiytyy, jollei löydy sitä ymmärrystä ystävyydelle tai sen syventämiselle, silloin hyvä punnita sen jatkoa. Järki syyt puoltaa sitä, jos yhdessä olossa on paljon hyvää, joka koetaan merkitykselliseksi? Jollei ole järkeä, silloin hyvä päättää yhdessä asiasta. Yksipuolisuus tuntemuksineen ei johda koskaan hyvään, jos erimielisyyttä on vähänkin olemassa asialle, jossa toinen on ehdoton. Luottamus syntyy parhaiten toiseen, olemalla läpinäkyvä toiselle.
Yksinkertainen olet. Katoa pieru Saharaan ja pysy siellä!
Hyppää pituutta! Tai kiipeä puuhun vaikka
Puhumalla siirretään ongelma vain viikkoja tai kuukausia.
Jos toisella on ongelma, sitä ei voi muuttaa puhumalla.
Mulla ei ole ongelmaa, ainakaan vielä, huomisesta ei tiedä kun elämä on niin arvaamatonta, näin 1939 syntyneillä.
Varsinkin Thainaiset!
Minusta se antaa toiselle vain turhaa toivoa ja tuskaa vaikka kuinka sovittaisiin, että ystävänä.
Ystävänä tutustuu toiseen ja arvio suhteen laadusta voi muuttua molemmilla suuntaan tai toiseen eli myös yhteneväiseksi. On raskasta olla huonoissa tai välttelevissä väleissä, haluaa olla sitten ystävä tai rakastettu.
Jos on tuntenut jo pidemmän aikaa ja toinen on aivan rakastunut ja toinen ei, silloin se ei ole hyvä ajatus. sivusta
Eli siitä tietää, että toinen on aivan rakastunut, jos se ei halua ystävyyttä vaikka välit ovat hyvät?🤔
Onhan se mahdollista, ihmiset reagoivat eri tavalla. Olisi varmaan sanonut noin tärkeän asian.
Se on yksi hyvin mahdollinen syy.
Anonyymi00004
2026-07-01 22:01:
Noin minäkin sen ajattelisin. Itse hengailin toisessa kaupungissa lisäopiskelevan todella mukavan, yhteisestä oppilaitoksesta tutun naisen kanssa useamman kuukauden, usean muun kanssa samoin. Kivaa, vaan ei itselle selaista romantiikkaa, vain erotiikkaa runsaasti. Kun tapasin tulevan vaimoni otin samalla ’monta rautaa pois tulesta’. Asia ja ’ero’ oli sille toiselle katkera pala, ilmeni että hän oli ihan eri jalalla liikkeellä.
Vieläkin joskus harmittaa ettei osannut tilannetta paremmin ilmaista. Toisaalta, ilman kaikkien aikojen ekan vaimomatskun ilmaantumista en tiedä miten juttu olisi jatkunut…
📢 Panic panic panic
Toinen haluaa panosuhteen ja toinen enemmän.
Siinä kohtaa peli poikki! Kai jokainen sen ymmärtää.
P a n osuhteen????? Saatanan yksinkertainen pövästi. Romanttisessa kiinnostuksessa EI ole kyse mistään pelkästä P A N E M I S E S T A
Ei ole olemassakaan sellaista kuin panosuhde pano on pano ja thats it ns booty call suhde seksisuhde pitää sisällään muutakin kuin pelkän naimisen ja tapailusuhteen alkuperäinen tarkoitus on ollut kaikessa rauhassa tutustua toiseen ennen päätöstä harrastaa seksiä yhdessä nykyään on määritelmä seksisuhteelle yleisimmin miehellä ei ole halua tutustua vaan löytää helpoin tapa päästä naisen housuihin ja syytä varautua kun tapailette poikaa jos pillua saanu ja ei tapailemaltaan tytöltä heti saa käy panemassa jotain/joitain muuta/muita ennen kuin saa siltä jota tapailee kysymyksenä voiko luottaa ihmiseen jota ei tunne
kyllä se meillä sitä oli, toki oli 4 lapsen viemistä joka ilta harkkoihin ja ostettava ja pestävä vaatteita ja laitettava ruokaa.
Onneksi sitä kesti alle 20 vuotta, nyt on saanut yli 60 v nauttia kaikesta vaimon kanssa.
Jos sulla on satumaista rakkaasta ja seksiä, ole onnellinen jso se kestää vaikkapa 60 vuotta.
Sitä satumaista rakkausta sai ensin odeotella 15 v jotta lapset on poissa kotoa, ja on elpynyt siitä elämän vauhtiraidalta mitä se oli.
Toki lapsia voi hoitaa eri tavalla, mutta kun hyvin hoitaa 10 vuotiaaksi, saa heistä ikuisen turvan , kun jalka tai pää alka atemppuilemana.
kannattaa heti tehdä lastenhoito suunnitelma, elämä on vaativaan.
Niiden kannattaisi jutella.
Koska olen jo keski-ikäinen, kuolemakin käy välillä mielessä. Sitä punnitsee keiden seurassa loppuelämänsä päivät haluaisi viettää, keiden seurassa vanheta, jutella ja kokea asioita. Vaikka ei olisi mahdollista alkaa suhteeseen, ystävyys olisi oikein tervetullut hänen kanssaan. Haluaisin että minulle kerrottaisiin jos hänelle sattuisi jotain ja hänelle kerrottaisiin, jos minulle. Toivoisin myös sellaista keskusteluyhteyttä kuin ystävillä on, hänen kanssaan. Että voisin kertoa hänelle, jos elämässäni tapahtuu jotain kivaa tai kamalaa. Vaikka ihan ensimmäisenä tai ensimmäisten joukossa. Ja hän voisi kertoa minulle.
Mutta jos hän ei halua, asialle ei voi mitään. Se on sitten niin. Hänen valintansa yhtä paljon kuin minun.
Naiselta
Jokainen määrittää itse omat rajansa. Ei ole toisten asia yrittää lukea ajatuksia.
Näin hän voisi tilanteemme jollekin selittää peitelläkseen asioita.
En tiedä miehen tunteista, enkä haluakaan välttämättä tietää. Olemme molemmat varattuja. Minulla on ollut ja on edelleenkin tunteita, mutta pystyisin silti olemaan hänen kanssaan ystävä. Mieluummin olisin kunnolla ystävä, kuin pintapuolinen kaveri. Se olisi minulle myös ainoa tapa, josta minusta saisi seurustelukumppanin. Haluan tutustua ensin ystävänä, ennen kuin alan suhteeseen. Vaikka tunnemmekin pitkältä ajalta.
Nainen
Otatko poskeen?
Riippuu kuka kysyy. Voin ystävältäkin ottaa, jos on joku tietty ystävä.
Hyvä, että sysäsi sinut syrjään. Läsnäolosi hänen elämässään voisi estää jonkun aitoja tunteita omaavan naisen ilmestymisen hänen elämäänsä.
Mikä ihmeen purkaus tämä oli? En ole tuo 00.05. vastannut, jos sitä luulit.
Mistä päättelit, etteivät tunteeni olisi aidot, vaikken niitä näytäkään? Ei kai tunteita ole tarve piilottaa, jos niitä ei ole? Siksikö eivät, kun haluan olla ystävä? Jo on outoa logiikkaa.
Nainen
Enja ksrt!n sun tyylisiä tyyppejä takuuvarmasti 🚩🚩🤬😈👹
Kuinka ylpeä olet itsestäsi miksi kysyn mietippä sitä "kumpikin varattuja"
Riippuu varmaan minkälainen mies on.
Jos se on fiksu ja siisti ja sillä on paljon kavereita, ei haise tupakalle ja parta aina ajettu, varmaan moni ottais miellellään.
Moni nainen haluaa olla miehelle hirveen hyvä.
No miksi et sano, että ei vain ole tunteita. Niin helppoa se.
Ai että toinen suostuu ystävyyteen, kun luulee, ettei toisellakaan ole sellaisia tunteita. Mutta kestääkö salaa rakastunut olla pelkkä ystävä?
"Mutta kestääkö salaa rakastunut olla pelkkä ystävä?"
Sehän nyt on ihan ihmisestä kiinni. Itse kestäisin kyllä. Moni varmaankaan ei. Jokainen päättäköön itse.
Jep, ja omalla vastuullahan se on jos ei kerro ja lähtee siihen silti. sivusta
Tietysti. Itse en tosiaan ole ikinä kertonut, enkä kertoisi.
Joo, idioottimaistahan se olisi. Nolaisi itsensä, jos toinen pitää vaan kaverina. Tyly tai välttelevä käytös ylipäätään viittaa mustasukkaisuuteen tai yksipuoliseen ihastumiseen.
Hyvää ja normaalia käytöstä tietysti. Ei mitään tylyyttä tai välttelyä.
Tarkoitan, että jos tylysti kieltäytyisi ystävyydestä, se aika helposti paljastaisi, että on ihastunut, eikä siksi kestä olla pelkkä ystävä.
Ehkä. Pääseehän ystävyydestä tosin muutoinkin eroon kuin kieltäytymällä. Ei se tosin taida sen asiallisempaa käytöstä olla. Vaan kyllähän ihmisten ystävyyksistä valtaosa elämän varrella hiipuu pois.
Siis sinä olet se jolla on ja toisella ei? Jos tiedät että hänellä ei ole, niin päätät otatko sen vain ystävyytenä ja jos et pysty siihen annat olla.
Niin, tekemällä ihastukselle jonkun ikävän tempun, josta tämä suuttuu ja katkaisee välit? Se, jos mikä on paljastavaa käytöstä. Toisaalta silloin varmistaa sen, ettei ihastukselle tule koskaan vastatunteita. Tai jos on salaa ollut, ne ainakin haihtuvat siihen. Hyvä tai huono juttu, tiedä häntä. Itse en ole koskaan harkinnut kostoa. En ihastuksille enkä ex- ihastuksille. Vieras, tympäisevä ajatus.
Ei ystävyyden hiivuttamiseen draamaa tarvita.
Ai niin, totta. Kunhan vain jättää huomiotta ym. Tuo on ehkä kuitenkin asiallisin tapa. Ja huomaamattomin. Hyväksyisin tuon, olisin sitten kumpi tahansa osapuolista.
Oikeastaan tuohon se menee luonnostaan, jos ei hetkeen tapaa. Ehkä se on helpointa niin.
Sivusta n
Kertoisin jos olisin jotenkin enemmän tekemisissä.
Minä taas en keksi yhtään ainoaa syytä miksi kertoa.
Tuhoon tuomittu ei mukava homma alkuunkaan. En suosittele. Sellainen kituminen syö sydäntä.
Ei se onnistu. Tunteita omaavalla on kuitenkin toiveet jostain muusta ja itse en ainakaan jaksaisi tuollaista tilannetta.
Ei välttämättä ole. Been there, done that. Joskus ystävyys on arvokkaampaa kuin se "jokin muu".
Olisiko se edelleen fine, ok tms. jos tämä kehen rakastuttu haluaisi parisuhteen jonkun tai olisi parisuhteessa muualla?
Eihän ne tunteet siitä muuksi muutu, niin miten tämän kumppanin pitäisi mielestänne suhtautua?
Ystävyyteen? No sen näkee sitten. Minun kaivatullani on ja on ollut paljon naisystäviä, ei sillä ole ymmärtääkseni ollut vaikutusta hänen parisuhteisiinsa. Miksi siis minullakaan.
Sivusta n
puhuin siitä, jos tämä joku on rakastunut mieheesi, niin onko se ystävyys heidän välillä edelleen ok.
Tietysti. Tuo se tilanne juurikin oli. Ei sen kumppanin tarvitse suhtautua siihen mitenkään, kun ei sitä kerrota edes kohteelle, eikä asialle koskaan tapahdu mitään.
Jos siitä rakastumisesta ei tiedä, niin vaikea siihen on suhtautua mitenkään.
Tuo on epäluotettavaa!
Olet rakastunut häneen. Mies on kertonut vaimolle tunteistasi.
Niin, kas kun se siitä kolmannestapyörästä tietysti on ihan ok 😂
Ei, vaan juurikin luotettavaa. Minun tunteeni eivät kuulu kenellekään. Se mitä minä tunnen on ihan oma asiani ja oma päätökseni tuonko esille, olipa se tunne mikä tahansa. Kukaan muu ei tee sillä tiedolla mitään.
Jos se mies tietää se on epäluotettavaa kumppaniaan kohtaan. Sinä olet myös epäluotettava miestä kohtaan, koska olet "vääristä" syistä ystävä ja aivan varmasti olisit valmis sotkemaan heidän välit. Etkä varmasti toimi puhtaasti kaverillisesti, vaikka jopa itseäsi yrität niin ksettaa.
Se ei ole minun asiani, miten muut parisuhteensa hoitavat. Minä en ole tunteitani ilmaissut, enkä tule koskaan ilmaisemaan. Se ei olisi sen arvoista. Olen ystävä juurikin oikeista syistä, eli ystävyyden vuoksi ja se ystävyys menee edelle. Olen aina ollut ja tulen aina olemaan 100%sti ystävä. Vaikka sinä et ystävyyteen pystykään, niin muut kyllä pystyvät.
Juuri noin. Minun tunteeni ovat minun oma ongelmani. Ei niitä toisen niskaan kaadeta. Ei sen kaverin, eikä hänen mahdollisen kumppanin. Naurettavaa ajattelua tuollainen, että olisi joku tarve kertoa.
Miksi haluaisin mitään muuta? Hän on hyvä ystävä, mutta huono poikaystävä.
Kyllä minä pystyn oikein hyvin niin miesten kuin naisten kanssa ystävyyteen. Tiedän myös, kun olen ollut ihastunut, että milloin minun on syytä siirtyä kauemmaksi, etten sotke muiden suhteita. Osaan siis erittäin hyvin ja haluta aidosti välittävästi ystävälleni hyvää ja näin olen toiminut myös eksien kanssa, kun ovat uuden löytäneet. siitä syystä olemmekin äärettömän hyvissä väleissä sekä nykyisten että ystävämiestenkin kanssa.
Lisäksi, sinä aliarvioit ihmisten kykyä huomata asioita.
En aliarvoi, vaan kun tosiaan kukaan ei mitään tiedä. Eivät edes ne minut kikkein parhaiten tuntevat. Olen hyvä piilottamaan tunteeni, jos niin haluan.
Sinulla voi olla tuollainen tarve, mutta ei kaikilla ole. "haluta aidosti välittävästi ystävälleni hyvää ja näin olen toiminut myös eksien kanssa, kun ovat uuden löytäneet. siitä syystä olemmekin äärettömän hyvissä väleissä sekä nykyisten että ystävämiestenkin kanssa." Sitten luulisi sinun tietävän myös, että ihastumisia ei kerrota, eikä ystäviä hylätä omien typerien tunteiden takia. Ne eivät ole heidän ongelmansa, eivä kuulu heille, eikä niiden kuulu mitenkään heihin vaikuttaa. Se on sitä, että ystävälle halutaan hyvää, vaikka itse jotain tunteita itselleen kehittäisikin.
Kertominen on itsekkyyttä, piittaamattomuutta ja suoranaista ilkeyttä. Oikea ystävä ei koskaan toimi niin. Kauemmas siirtyminen tai ystävyyden lopettaminen on itsekkyyttä ja välittämisen puutetta. Sellainen ihminen ei ole koskaan ystävä ollutkaan. Siinä ei silloin ole ollutkaan ystävyyttä.
En puhunut hylkäämisestä, vaan toisen kunnioituksesta ja etenkin toisten suhteiden kunnioituksesta. Ei ole mitään radikaalia tarvinnut tehdä, kun ei väkisin yritä olla tekemisissä, niin sopiva etäisyys löytyy kyllä ihan luontevasti. Ketään ei ole hylätty, eikä kenenkään ole tarvinnut niin tuntea.
Minäkeskeisyys ja itsestään korvaamattoman tekeminen näköjäön jatkuu, nyt siinä muodossa kuin olisitte jotenkin välttämättömiä ja korvaamattomia ja toisen elämä hajoaisi, jos otatte etäisyyttä.
Lisään, Tuo nimenomaan jo kertoo siitä, kuinka ne tunteet muka ei vaikuttaisi 😉😚
Samaa mieltä. Ystävä ei aseta ystäväänsä niin vittumaiseen tilanteeseen, että menisi kertomaan. Siinä pakottaa toisen käytännössä valitsemaan ja se ääretöntä itsekyyttä. Muutaman kerran itselle on kerrottu ihastuksesta (olivat muuten naispuoleisia ja itse olen nainen) ja olen hyvin surullinen siitä, että he toimivat noin itsekkäästi. Koen myös hienoista halveksuntaa ihmisiä kohtaan, jotka eivät kykene itse kantamaan vastuuta omista tunteistaan, vaan kaatavat ne muiden kannettaviksi.
Kertomatta jättämistä. Kertominen taas on hyvin epäkunnioittavaa ja itsekästä.
Ja toki, jos sinä et muutenkaan ole tekemisissä ystäviesi kanssa, vaan väkisin pidät heihin yhteyttä. Niin eipä sen lopettamisessa tosiaan kukaan mitään hävia.
sitten voisi ryömiä pois sieltä mustavalkoisia ajattelusta 😂
Pakottaa valitsemaan 🤣 Ai jmlauta.
"Minäkeskeisyys ja itsestään korvaamattoman tekeminen näköjäön jatkuu, nyt siinä muodossa kuin olisitte jotenkin välttämättömiä ja korvaamattomia ja toisen elämä hajoaisi, jos otatte etäisyyttä."
Kuvittelet asiat kovin dramaattisiksi. Ei ihme, ettei sinulla ole ystäviä.
Kyllä sinuun ne selvästi vaikuttavat. Juhtuneeko itsekkyydestäsi vai draamaattisuudestasi, paha sanoa. Tavallinen draamaton elämä on sinulle selvästi aivan vieras käsite.
Kuka sanoi, ettei minulla ole ystäviä?
En koe dramaattisiksi, vasn ymmärrän oman ihastumisen vaikutuksen toiseen tai toisiin, enkä yritä väittää etteikö sillä ole merkitystä, koska sillä on, vaikka sitä ei ääneen sanoisi!
Kaikkein vittumaisinta ja k.päisintä tuossa kertomisessa on se, että se hyvin usein vaikuttaa muihinkin ihmisiin, jotka ovat täysin syyttömiä siihen tilanteeseen. Mikäs siinä, jos on joku paita ja peppu tilanne, jossa vain yksi häipyy yhden elämästä. Useammin tilanne on kuitenkin se, että se vaikuttaa isompaan joukkoon ihmisiä ja pakottaa muitakin valitsemaan.
Minä ajattelen nimenomaan kaikkia tuhansia harmaan sävyjä, mutta sinä itsekkyydessäsi pelkkää mustaa ja valkoista.
Sen näkee jo viesteistäsi, ettei sinulla ole ainoatakaan ystävää. Hyvän päivän tuttuja korkeintaan ja hengailuseuraa, mutta ei ainoatakaan ystävää. Et tiedä mitä ystävyys edes on. Ystävyys menee edelle ihastumisista.
Eli teet itsestäsi itsekkäästi numeron. Kasva aikuiseksi ja ota itse vastuu omista tunteistasi. Ne eivät ole muiden ongelma.
"Ystävyys menee edelle ihastumisista."
Ihastumiset tulevat ja menevät, ystävät pysyvät. 👍
jätän teidät parisuhdekokemattomat ja itsekkäät tänne nyt keskenään huutaman vttua ja jauhamaan päätöntä lapsellista diipadaapaa.
Itsekeskeinen keskenkasvuinen siellä huutelee. 😂
Käyttäydyt kuin viisivuotias lapsi ... minä minä minä minä. Et näe muuta kuin itsesi.
Kyllä elämä sinullekin opettaa, että ystävistä kannattaa pitää kiinni, jos nyt joskus sellaisia satut löytämään.
Parisuhdekumppaniasi käy sääliksi, kun joutuu tuollaista draamailijaa katselemaan.
Ei siinä ole mitään järkeä. Siksi katkaisinkin välit edelliseeni kokonaan, kun omat tunteet vain voimistuivat, mutta hänen tunteensa alkoivat hälvenemään.
Yököttää kaikki seksiystävyyteen nojaavat miehet.
Miksi olet sitten tekemisissä sellaisten kanssa.
Ei tuo ole toisen puolelta ystävyyttä jos toivooki parisuhdetta ja on sellaisia tunteita. Silloin on parempi olla esittämättä ystävää jos ei sellaiseen kykene. Ärsyttävää jos odotetaan enemmän mitä on itse valmis antamaan. Ystävyys on kauneinta tasavertaisina ystävinä, ei niin että tahtotilat ei kohtaa.🤷♀️
Entä jos ei toivo parisuhdetta? Ihastunut voi yhtä hyvin myös odotella ja toivoa tunteiden mahdollisimman pikaista ohimenoa ja paluuta normaalitilaan. Se taas onnistuu parhaiten jatkamalla normaalisti ja näkemällä niitä toisen huonoja puolia.
Mitä ystävyys sinusta sitten on? Väliinpitämätöntä hengailua vai? Ystävyyteen kuuluu välittäminen ja hyvässä ystävyydessä hyvinkin toisen rakastaminenkin (en tarkoita romanttisesti). Kyllä minä rakastan kaikkia hyviä ystäviäni ja he ovat minulle tärkeitä. Rakastan myös naispuolisia ystäviäni, vaikkakaan näin heterona se ei koskaan voi muuttua romanttiseksi rakkaudeksi. Joiden miesten kohdalla on joskus päässyt käymään noinkin, mutta kyllä se siitä ohi menee, kun realiteetit muistuvat mieleen.
Ystävät ei keskity näkemään ja hakemaan toisesta huonoja puolia, vaan tsemppaamaan , kuuntelemaan ja jopa auttamaan. Jakamaan asioita ja kokemuksia. Ystävät ei vaadi, eikä aseta rimoja. Jos noin niin ei ole ystävä.🤷♀️
Et siis ymmärtänyt lukemaasi.
Ai en vai, tuo miten kirjoitit on kaukana aidosta epäitsekkäästä, välittävästä ystävyydestä. Kai ymmärrät vai etkö vaan TAHDO ymmärtää..?🤷♀️
Varmasti, jos ei tajua sanaakaan lukemastaan. tuo kuvasi nimenomaan aitoa, epäitsekästä ja ymmärtävää ystävyyttä.
"Kai ymmärrät vai etkö vaan TAHDO ymmärtää..?🤷♀️"
Puhut ilmeisesti itsestäsi.
Viestini oli aloittajalle jos tulit siihen väliin sähläämään niin omapa on asiasi. Vai aloittajan viestikö on epäitsekästä ja pyyteetöntä?🤷♀️
Eikö ole suht pyyteetöntä ja epäitsekästä miettiä onko järkevää jatkaa ystävyyttä, jos ei pysty kestämään heränneitä tunteitaan? Varsinkaan, jos ei tunteitaan edes kerro toiselle, miin ei silloinnole mitään pyytänyt. Toki itseään on lupa suojella, jos tietää, ettei jatko voi onnistua.
No enkö juurikin kertonut että turhaakin turhempaa on. Jos tunteineen ei pysty pyyteettömään ystävyyteen niin se todellakin on turhaa. Ymmärretty vai piirtääkkö vielä pitäisi?🤷♀️
Jos et pysty pyyteettömään rakastavaa aitoon ystävyyteen, kerro se. Älä pakota itseäsi sellaiseen mihin et kykene. Ole rehellinen toiselle ja itsellesi. Se on parempi parempi molemmille.🤷♀️
Sehän juuri on pyyteetöntä, ettei pyydä mitään. Eikä ystävyyttä tarvitse lopettaa, vaikka hetkeksi etäisyyttä ottaisikin. Pääosin tunteet kyllä laimentuvat, kun ei niiden eteen mitään tee.
No sitten teet niin. Teet juuri niinkuin parhaaksi näet. Mutta asioita voi ja saa pitkittää. Jokaiselle tulee aika kohdata totuus ja joskus se ottaa aikaa. Päätäkin saa seinään hakata, kunhan on oma pää. Tsemppiä! Kyllä se siitä.🤷♀️
Juuri näin!
Tässä ketjussa paistaa kyllä niin minäkeskeisyys kuin jäätävä itsekkyyskin.
Minä en väitä pystyväni olemaan objektiivisesti ja puhtaasti vain ystävä, jos olen rakastunut. En myöskään usko muidenkaan siihen pystyvän, vaikka niin koittavat kovasti väittää.
Sinä oletkin minäkeskeinen ja jäätävän itsekäs. Tietysti se näkyy.
ok 😂
ole hyvä 🥇
Sinä ja sinun tunteesi ovat maailman napa. Eihän itsekkäämpää ajattelua olekaan.
Minä en muuten ole hirveän objektiivinen yhdenkään ystäväni suhteen. Miten voisinkaan, hehän ovat ystäviäni ja minä välitän heistä. Ihan niin naiivi ja hölmö en ole, ettenkö tajuaisi olevani ystävieni suhteen varsin puolueellinen, vaikka yritänkin olla myös reilu ja huomauttaa, jos esimerkiksi heidän käytöksessään on jotain huomautettavaa jne.
tarkoitin objektiivisuutta esimerkiksi heidän muita suhteitaan kohtaan, jos on itse rakastunut.
Siinä ei minusta ole mitään vaikeaa, mutta ongelmansa tietysti jokaisella.
Samoin. Oletan, että ihmisille, jota muutoinkin ottavat kantaa ja pohtivat muiden parisuhteita, tuo on vaikeampaa. Itselleni, joka on muutoinkaan ikinä ota kantaa ja ajattelen, että ihmiset hoitakoon itse omat suhteensa, tuo ei tuota lainkaan ongelmaa. Sekin varmaan vaikuttaa, että onko mustasukkaisuuteen taipuvainen. Itsehän en ole.
Ei siinä oteta varsinaisesti rauhaa, vaan ei ole mitään tarvetta häiritä toiste suhteita millään tavalla tai aiheuttaa kitkaa. se on se ja sama onko mustasukkaisia vai ei, niin lähtökohta on sama. se on myös silloin jos ei ole kyse edes tunteista toista kohtaan. kunnioitan ihmisiä ja heidän suhdettaan ja rauhaa. Liian moni olettaa, että niin kauan kun ei sanota mitään, niin kaikki on ok.
Se, jos valitsee hankalan kumppani, on myös ihan ihmisen oma valinta. Ei ole muiden homma yrittää pitää jonkun dramaattista kumppania tyytyväisenä. Henkilö saa hoitaa senkinnihan itse, jos haluaa. Eli katkoo sitten itse ne ystävyyssuhteet, jos kokee tarpeelliseksi.
Joillain ihmisillä on todella outo tarve ylianalysoida toisten ihmisten ihmissuhteita ja vatvoa kaiken maailman olemattomiakin ja itse keksimiään ongelmia. Ei ole väliä välittääkö toisen kumppani tästä asiasta yhtään ja onko se hänelle minkäänlainen ongelma, koska minä nyt olen päättänyt tämän olevan ongelma. Kummallisia neurooseja ihmisillä.
"ei ole mitään tarvetta häiritä toiste suhteita millään tavalla tai aiheuttaa kitkaa", "kunnioitan ihmisiä ja heidän suhdettaan ja rauhaa".
Ihme lässytystä taas. Hoida kuule ihan vaan oma elämäsi, älä lässytä muiden parisuhteista. Jos itse et pysty kestämään pelkkänä kaverina olemista, niin poistu ihmeessä. Vaan älä yritä selittää omaa tunnettasi muiden niskaan.
Jokainenhan niitä omia tunteitaan ensisijaisesti tarkastelee ja sitten miettii suhdettaan toiseen.
Hyvä olisi, jos yskäisisi, että jos niitä muitakin tunteita on ja minkä vuoksi ollaa ystäviä.
Ei ole huono asia joskus tarkastella sitä tilannetta toisen kanssa.
Voisi selkiytyä.
Vai liittyykö tähän jokin nolouden pelko?
Minä rakastun ihmiseen vasta kun olen hänen kanssaan syvällisestä keskusteluyhteydessä eli ystävyyssuhteessa. Ilman ystävyyttä en siis rakastu, ainoastaan ihastun, mutta en rakastu tietenkään kaikkiin ystäviini vaan hyvin hyvin harvoihin.
Mn
Aloitukseen vastaan, ettei ole järkevää antaa toivoa rakastuneelle ystävälle. Rakastunut voi tipahtaa korkealta ja satuttaa itsensä jos ei saa vastakaikua. Tässä tilanteessa on hyvä etääntyä.
Mies ja naisystävyydet ovat aina harmaata aluetta ja jotain niillä haetaan esim. väljehtyneeseen parisuhteeseen.
Toki näistä löytyy hyviä ystävyyssuhteita myös, mutta ilman romantiikkaa ja p. Neske. Ua.
Se on selvä, ettei toivoa kannata antaa, jos ei toivoa ole. Se ei ole asiallista tuntematontakaan kohtaa, saati sitten kaveria/ystävää. Siksi onkin hieman epäreilua mennä edes kertomaan omista tunteistaan ja pakottaa siten se toinen tekemään päätös itsen puolesta. Reilumpaa on vain etäännyttää itsensä, jollei tunteidensa kanssa pysty elämään.
Mielestäni on reilua etäännyttää silloinkin, jos ei aio kertoa! Etenkin, jos mukana on muita osapuolia.
Minusta siihen ei ole mitään tarvetta, mutta toki tajuan, etteivät kaikki ole tunteidensa herroja.
Ystävyys kestää kaiken toivomisen, myös hylkäämisen. Minusta ystävyys on jatkuvampaa, pitkäkestoisempaa kuin rakkaus =) - Eniten siinä häviää varmaan se, joka ei ystäväänsä osaa rakastaa, omalla tavallaan.
Niin, jostain syystä osa ihmisistä on täysin tunteidensa orjia. Heidän on pakko hyppiä tunteiden mukana sinne ja tänne. He eivät kykene vain antamaan niiden tunteiden olla.
Niin, tilanteet tulee, tunteet muuttuu, mutt mun mielestä ystävyydestä kannattaa pitää kiinni. Toki rakkaudestakin, mutt jos se ei oo mahdollista, niin miksei ystävyys olisi mahdollista =)
Ihmisillä on paljon vähän erikoisiakin ystävyydelle. Ystävyys on muka asia, joka heti "saastuu käyttökelvottomaksi", jos siinä vaikkapa on koskaan ollut vähänkään seksuaalista vetovoimaa. Jos olet koskaan edes miettinyt seksiä jonkun kanssa, et voi ikinä olla tämän ystävä. Eksän kanssa ei voi olla ystävä. Jos olet joskus ollut johonkin rakastunut/ihastunut, et voi olla ikinä tämän ystävä jne. En keksi mitään muuta mistä tuollainen ajattelu voi kummuta kuin mustasukkaisuus. Ei kestetä sitä mahdollisuutta, että vaikkapa oma kumppani olisi joskus ollut ihastunut johonkin kaveriinsa.
joo . ymmärrän sun kantas. Mä oon jotenkin oppinut anteeks annon ja anteeks saamisen kautta, asioiden uudelleen oppimista. Mikään ei oo niin lopullista, ettei sitä pystyis muuttaa, tai edes yrittää muuttuu itsekin. Exän kanssa voi olla ystävä, onhan hänen kanssaan vietetty hyvinkin romanttinen kausi elämässä :) eiks !!! mutt yleensäkin joku jännä katkeruus siinä että ystävyydelle annetaan kriteeri, ja rakkaudellekin - näissä sanoissa on selkee sävy ero :) mielestäni. mutt kuitenkin
välittämisestähän tässä on kyse - sitoutumisesta ja sen lämmön sävyeroista.
ai sinä, morjes. tv koulukaverisi.
Iteppähän kiusadit jatkuvasti olet ihan tyhmä kun et osaa aikuismaisesti käyttäytyä
Ystävykset eivät tapaile salaa.
Ei siihen pitäisi olla tarvetta. Vaikka toki ihmissuhteistaan voi saada helvetillisen vaiketa, jos alkaa kovin mustasukkaiseksi ja omistushaluiseksikin. Kyllähän monissa parisuhteissa saadaan aikaiseksi ongelmia ajan viettämisestä saman sukupuolisten heterokavereidenkin kanssa. Omistushalu ja mustasukkaisuus kun ei ole niin rajoittunutta.
Kysymys ei ole omistudhalusta eikä mustasukkaisuudesta vaan ystävistä jotka tapailee salaa. Huvittavaa ystävyyttä. Ilmankos muita epäilyttää😂
Kysymys voi olla ihan kummasta vaan. Alkaako salailu ensin vai kyttääminen. Toisinaan kyttääminen ja draamailu aloittaa salailun ja toisinaan salailu aloittaa kyttäämisen ja draamailun. Kaikella on alkunsa, eikä tämäkään asia ole aina yksioikoinen. Itse esimerkiksi kuulun niihin, jotka taatusti salaavat kaiken, jos toinen alkaa kytätä ja draamailla vaikkei olisi edes mitään salattavaa. Menen vaikka suihkuun puhelimeni kera, vain jottei siihen kosketa luvatta.
Tämä taitaa olla luonnekysymys ja toisen luontoisen on vaikea tajuta sitä tunnetta, jonka käytöksellään luoda. Olen elänyt suhteessa, jossa lopulta salasin ihan kaikki menoni, meninpä kaverin kanssa kirpparille, käymään vanhemmillani tai vaikka lääkäriin. Jos jokin tietty meno olisi aina aiheuttanut draamaa, niin olisin taatusti tehnyt sen salassa.
On se nyt ihmeellistä et puolisolle ei voi kertoa kenen kanssa aikansa viettää ja viestittelee. Kyllä itse ainakin kerron oli mies tai nainen.
Ja kuka kyttää jos ei tiedä et salaa jotain. Ootteko te aivan sekasin. 😂
Minä taas en tajua kuinka sekaisn pitää olla, että pitää tollasia edes kysellä. Nykyään en kyllä suostuisi alkuunkaan katselemaan sellasta käytöstä, vaan osottasin heti ovea. Silloin vielä jaksoin, enää en.
Olen täysin samaa mieltä. onneksi ei tarvitse heidän kanssaan olla tekemisissä 😆 vaikka paljon provoilua onkin, mutta myös hyvin erikoista ajatusmaailmaa.
Onnekseni löysin kumppanin, joka ei ole neuroottinen kyttääjä. Hän ei esimerkiksi taatusti ikinä koske yhteenkään, ei kysele kenelle viestittelen, missä olen tai kenen kanssa.
Kumppanini ei ole huoltajani, enkä minä ole lapsi. Minä päätän itse missä olen ja minne menen. Kun pidän sovitut, niin muuhun ei toisella ole nokan koputtamista.
Ja jos ei luota, niin hittojako tekee sitten mun kanssani.
Kyllä. Suhde perustuu luottamukseen, rakkauteen ja välittämiseen, eikä toistensa kyttämiseen ja vahtimiseen. Ei tarvitse salata, kun ei kytätä, eikä yritetä kontrolloida.
Ei estää toista jatkamasta elämäänsä ja vaikka jatkaisi pilaa sen osaltaan vähintään kuitenkin
Tässä kaksi kaunista kappaletta, tempotza: kesäyön katse, ja Darca:rakasta mua. Mitä jos et odota ja vaadi/ omi , tätä itsellesi vaan lahjoitat sen jokaiselle lähimmäisellesi. Tätä on aito pyyteetön Rakkaus.🤷♀️
Varmaan keskustelun Paikka!?
Kestäisin olla ystävä mutta huonoa kohtelua en kestä.
Miksi edellinen ketju samasta aiheesta poistettiin?
Ei siinä varmaan tuossa tilanteessa olekaan mitään järkeä. Ei myöskään naisen ja naisen tai miehen ja miehen ystävyydessä ole tuossa tilanteessa oikein mitään järkeä. Eri juttu sitten, jos ei kumpikaan toivo yhdessä oloa, vaikka toinen olisikin rakastunut. Sillon kannattaa vaan pitää mölyt mahassaan ja odotella tunteiden tasoittumista.
Miehet ja naiset ovat erilaisia seksuaaliselta aktiivisuudeltaan. On miehiä jotka vak.parisuhteen lisäksi arvostavat jotain naista kaverina ei seksikaverina koska sellainen on kotona. Sitten on miehiä,joilla on voimakas vietti( luomakunnan siementäjiä). Niillä on kotona puoliso ja sen lisäksi on haku ja tutka päällä kaiken aikaa niinkauan kuin toimintaa riittää. Naisilla oma vietti toimii myös jotensakin näin. On tosi hyvä asia jos puolisot ovat tasasuhtaisia vietin suhteen ja pystyvät vielä kaverina olemaan toisilleen. Melkein ideaalia.
Elämä on raadollista ja myöskin kamppailua moraalin kanssa. Tämä tuli nyt mieleen,mutta variaatioita on monenlaisia kun me ollaan niin ihanan erilaisia.
Luulen että ainakin naisten vaihdevuodet voivat viedä jo n, 45 vuotiaana siitä etiäpäin ne halut,on yksilöllistä ,ja se ei ole parisuhteen kannalta paras asia siinä iässä. Jos ymmärrätte , miksei luoja ole järjestänyt kummalekin yhtaikaa saman asian ,niin moni liitto yhdessä oleminen jatkuisi niinkuin pitääkin, tämä on fakta ! Aika ikävää ,kun toiselta halut loppuu ja toinen pystyvä ja kaipaa sellaista monia vuosia eteenpäin, siinä sitä kysytäänkin kompromissia loppuelämäksi??? Jos loppuelämä vaik n.20 - 30 - vuotta pitää elää ns, vain ystävinä,,no jokainen saa miettiä kuvitella tilanteen ? Ehkä ei ole aina helppoa toisella osapuolella,aika rauhallisia päiviä riittää pitkään ja voi vaikuttaa moneenkin asiaan ,,onko tuttua?? kaikilla ei tietenkään nämäkään asiat ole/ mene samanlailla,,voipihan mennä jopa VVUOSIEN jäkeen päinvastoinkin,no silloin ei paremmin voisi olla! Ihminen on yksilöllinen tyyppi.
ironisesti eräs jo 90 v mies kertoi aikoinaan ,että avioliitto pitäisi lailla määrätä korkeintaan 15 ,vuotta kestäväksi kerralla?? Hän sanoi että uskoo ikuiseen rakkauteen, mut kohde vain muuttuu, heh . no olisi melkoista rallia elämä silloinkin luule,,,voisiko sanoa tämänpäivän tyylillä , kierrätystä parhaimmillaan ,no tiiä sitä!!