Kerta toisensa jälkeen kuulemme uutisia, että purettavaksi haluttuja vanhoja arvotaloja on joko jätetty rappiolle tai vaille huolenpitoa ja vartiointia, jolloin tuli on tuhonnut niitä! Turussa jopa kaupungin oma tilaliikelaitos oli vastuuttomasti jättänyt suojaamatta purettavaksi toivomansa talovanhuksen kattorakenteet, mikä merkitsi talon nopean mätänemisen alkua. Onko näistä teoista ketään koskaan tuomittu rangaistukseen?
Kaavoitus vauhdittuu tulipaloilla?
Hyvä konsti?
23133
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Palaneet ja homehtuneet talot pitää ehdottomasti purkaan tai polttaa. On vastuutonta velvoittaa yhteiskuntaa laittamaan miljoonia euroja terveydelle vaarallisten asumiskelvottomien talojen saneeraamiseen. Niille miljoonille löytyisi ihan oikeaakin käyttöä.
Purkamisten vastustajien pitäisi maksaa omasta kukkarostaan korjaamiskustannukset. On helppo huudella kaikenlaista ilman taloudellista vastuuta.
Kyllä se on vastuutonta, että rakennusliikkeet rakentavat uusi taloja ja sitten ne homehtuvat tai / ja katot vuotvat vuoden kahden päästä, kuten esimerkiksi TYKS:n T-sairaala.
Nyt meillä on 1980-190-lukujen päiväkotien ja koulujen purkutalkoot, kun talot ovat olleet jo parikymmentä vuotta homeessa.
Vanhat talot eivät yleensä homehdu, jos niitä ei saneerata väärin, koska ne on perusrakenteiltaan terveitä.
Kaupungilaijsärki on hyytynyt betoniin.
Rakentamisen laatu on Suomessa huonoa. Sen tietävät kaikki bisneksessä mukana olevat. Suunnittelu on surkeaa ja toteutus epätasaista. Nykyiset rakennukset kestävät hyvällä tuurilla 25 vuotta!
Turkuun on tehty viime vuosina vain yksi vähän parempi asuinkerrostalo. Linnankadun ja Kristiinankadun kulmaan valettiin paikalla rakennus, jossa on harjakatto. Sillä ollee jonkinlainen tulevaisuus Turun kaupunkikuvassa.
Se että eti tehdä kunnolla, ei kuitenkaan tarkoita että vanhaa sekulia kannattaisi säästää. Terve kaupunki kehittyy ja muuttuu ajan saatossa. Joskus vuonna 2050 vuosituhannen vaihteen taloista on jäljellä tuo mainittu rakennus ja jonkin verran muita kalliilla peruskorjattuja.
Vanhempia rakennuksia tulee olemaan suhteessa enemmän jäljellä keskustassa kuin 1950-luvun jälkeen rakennettuja. Tosin ne ovat pääosin kukkuloilla, missä ei ole kiinteistön arvoon nähden kohtuutonta tarvetta korjata perustuksia.
Maksava asiakas kuitenkin lopulta ratkaisee kaupunkikuvan. Niin kauan kun on tyhmiä ihmisiä, jotka ostavat asunnon elementtirakenteisesta talosta, jossa on vieläpä tasakatto, on myös gryndereitä, jotka tuollaista sekulia tekevät.
Ihmettelen missä vaiheessa hometalot muuttuu arvotaloiksi ? Naantalin Hovin kiinteistö, Turun Portsan palanut puutalo, Turun Eerikinkadun ja Koulukadun kulman talot eivät todellakaan ole arvotaloja, vaan purkukypsiä maiseman pilaajia.
Onko silloin kyseessä arvotalo kun omistajalla menisi miljoonia korjaamiseen ?
Laita näkö päälle.
Saatta olla, että tältä kiinteistökeinottelijoista tuntuu, mutta voiko lain ottaa omiin käsiinsä tuomiotta ja jättää hoitamatta lain vaatimat velvollisuudet pitää rakennukset kunnossa?
Tässä taitaa olla kyseessä ns. " hyväksytty maan tapa" niinkuin poliitikot ja muut keinottelijat - tuomaristoa myöten - mieluusti kansalaisille kertovat. "Hyvän" asian puolesta saa rikkoa lakiakin".
Lehdistökin on osallistunut viime aikoina keskusteluun "maan tavasta" vähättelemällä rikoksia mm. viestittämällä, etteivät rikoksen tekijät olisi tulleet ajatelleeksi tehneensä väärin tai ainakaan rikkoneensa lakeja, asetukais ja muita määräyksiä...
Onko juuri näissä - taloudellisesti merkittävissä - tapauksissa armon käytävä oikeuden edellä? Mihin vedettäisiin lakien noudattamatta jättämisen raja?
Aivan oikein. Tässä taas yritetään kääntää keskustelu raiteiltaan. Ihmetellään onko talon arvo mikä. Kun pitäisi ihmetellä lain hanskan ottoa omaan käteen ja vielä rikollisin keinoin.
Suojellaan vaan tyksin homeinen U-sairaala, onhan hometalo tärkeämpi kuin ihmisten terveys.
Herätkää jo ja käyttäkää järkeä etttekä tunnetta.
Äkkiä nurin U-sairaala jos ei kosteusvaurioiltaan pysty polttamaan.
Ei kaikki vanhat talot ole arvotaloja vaikka niihin itsekkäitä muistojatai intohimoja liittyisikin.
Sinä siis ilmoittaudut maksajaksi! Kerrohan veroilmoituksesi nummero, että voimme lähetellä pienen lisälaskun - eikä se päädy ihan kymmenien miljoonien pikkusummiin! Pelkkä purkaminen on hiinä ja hiinä onnistuuko sinun senteilläsi?
Monesti purkaminen on edullisin ratkaisu. Ruotsissa on jo purettu kokonaisia 60-luvun lähiöitä. Lähivuosina Turunkin suurin asuntopommi on korjauskelvottomien lähiöiden purkaminen!
Jos tämä haluttaisiin tehdä fiksusti, niin Turussakin kaupunkirakenne tervehdytettäisiin tässä samassa yhteydessä. Turussa on ihan hyvät esimerkitkin, miten kannattaa rakentaa:
- tiivis ruutukaavakeskusta, jossa on kauttaaltaan kuusi kerrosta ja umpikorttelit
- keskustaa ympäröivät ruutukaavaan rakennetut matalammat kaupunkitalot ja
- tämän ympärillä tiivistä omakotitaloaluetta sekä haja-asutusaluetta.
Turun keskusta kaipaa tiivistämistä. Ydinkeskustassakin on vajaalla käytöllä olevia tontteja. Vain riittävän tiivis rakentaminen takaa kunnolliset palvelut. Hyvänä nyrkkisääntönä voi pitää, että joka kuudes tai kahdeksas katu pitää olla leveä bulevardi. Välikadut tulee tehdä riittävän kapeiksi, jotta tehokkuus ei kärsi. Kesksutaa tulee joka tapauksessa laajentaa suunnitelmallisesti.
Portsaa kannattaa pitää esimerkkinä siitä, miten suomalainen "townhouse" alue on tehty hyvin. Aina ei kannata mennä merta edemmäs kalaan hakemaan malleja. Umpikortteli, jossa kolmella sivulla on asuintaloja, korttelien kulmissa ja kivijaloissa liikehuoneistoja sekä neljännellä sivulla aputilat kuten hevos-/ autotallit.
Vaihtoehtona ovat tietysti keski-eurooppalaiset kaavoitusmallit, joissa korttelia halkovat huoltokujat joiden varrella ovat tallit tms huoltorakennukset. Itse pidän suomalaista avopihamallia parempana, kuin pientä tiilimuurilla erotettua länttiä.
Omakotitaloalueet ovat parasta, mitä viime vuosikymmeninä on saatu aikaan. Pahoja virheitä ovat vain muutamat typerät kerrostalot keskellä omakotitaloalueita. Ei missään muualla Euroopassa tehdä sellaisia kaavoituskupruja, tai jos on tehty (Englanti) niin niitä hoidellaan nyt dynamiitilla. Kerrostalot kuuluvat vain keskustaan.
Mistä tämä hirveä into ns. "umpikortteleihin"!? Sellaiset slummit eivät kuulu nykyaikaiseen kaupunkiikuvaan. Sellaisia himoitsevat vain grynderit ja heidän palkollisiksi palkatut maanjalostuksensuunnittelijat! Meillä täytyy olla varaa säilyttää keskustassa muutama asuinkortteli vaihtelevine kaupunkikuivallisesti arvokkaine rakennuksineenkin!
Jos joku grynderi uskaltaa tulla meidän hienoon vanhaan jalopuita vihreänään kasvavaan kaupunkikortteliin ehdottamaan sen umpeenrakentamista, olkoon varuillaan, ettei saa turpiinsa ja pahasti! Meitä asukkaita nimittäin on melkoinen armeija vastassa! Kaupunkilaisten kärsivällisyys kaupungin johdon kaikenmaailman strategioista ja visioista alkaa jo loppua! Muistakaa se.
Umpikorttelit ovat nykyaikaa. Asunto-osakeyhtiöillä on usein mahdolliisuus pyytää eri rakennusliikkeiltä tarjouksia tontinpuolikkaastaan. Rakennusliike osaa maksimoida hankkeen, onhan sillä vakiintuneet suhteensa niin kaavan laatijoihin kuin päättäjiin (vrt. Neitsytpolun tornitalot)!?
Kauppasopimukset tehdään molemminpuoliseksi voitoksi ja hyödyksi.
Taloyhtiö saa miljoonan pari rahaa perustustensa, putkistojensa, julkisvujensa ja hissiensä korjaamiseen. Samalla saadaan automaattisesti yhtiön pysäköintiongelmat ratkaistua: autohalli kaivetaan pihan alle. Enää ei tarvita kalliita asukaspysäköintimaksuja kadunvarsipaikkojen ostoon.
Jos nämä kaikki on jo tehty, voidaan asua parikymmentä vuotta liki ilmaiseksi - arvonsa silläkin, kun väki eläköityy?
Pihalla mahdolisesti olevat vanhat - usein jo vaarallisetkin ja runsaasti lehtisaastetta tuovat - puut vaihtuvat mukavasti betonilaatikoissa kukoistaviin ja kauniin ikivihreisiin tujiapensaisiin. Matontamppaustelineillekin jää tilaa kun ei tarvitse autojen pölyttymistä pelätä! Miksi vastustaa?
Nyt löytyi uusi syy suojella tyksin U-sairaala. Harvinainen asbestipöly on virkkauspipopäiden ykkös suojelukohde.
En suosittelisi U-sairaalarakennuksen polttamista purkukaavan vauhdittamiseksi. Talo nimittäin näyttää aika isolta ja korkealta. Palon sytyttäjän täytyisi olla tosiammattimainen, vaikka tunnetusti Tyksissä tulipalo saadaankin helposti siirtymään kerroksesta toiseen laajoja ilmanvaitokanavia pisin...
Kätevintä U-sairaalan tapauksessa olisi myydä se pilkkahintaan vaikka Ottendo And Menelle, joka korjauttaisi sen nopeasti edutusvanhustenkodiksi. Talohan olisi jo liikuntaesteetön valmiiksi ja sen kellareista löytyy tarvittaessa myös käyttökelpoinen ruumisvarasto.
totta puhut eikä vanhuksilla olisi niin väliä vaikka on hometta tai asbestia, kuolevat kuitenkin kohta.
Loistava idea säästää eläkerahoja
Kuka sitä U-sairaalaa on suojelemassa, paitsi joku fanaatikko?
Näitä 1970-luvun betonikennostoja on maa täynnä.
Kun nyt pidettäisiin ensin huoli yli 70 taloista, joista on todella vähän enää Turun taudin vuoksi.
typoja:
po. Kun nyt pidettäisiin ensin huoli yli 70-vuotiaista taloista, joita on todella vähän enää Turun taudin vuoksi.
Kuka enää sadan vuoden päästä on suremassa U-sairaalaa, hulppeaa rakentamisen muistomerkkiä viime vuosituhannelta! Mulle kaikki nyt ja heti - jälkeentulevista v*tut!
Ei U-sairaalasssa ole kyllä mitään muuta hienoa kuin sijainti. Ja huonosti rakenntetu
En ole ihan vakuuttunut, että näitå bresneviläisiä gryndauskennostoja on tarpeen suojella. Ja niitä piisaa. Laustetta ja Varissuota tuskin puretaan, koska niitä on peruskorjaitu. Ja jos ikävä tulee, niin itäeurooppa on niitä täynnä.
T-sairaala on ihan toista maata, vaikka huonosti sekin on rakennttu.
T-sairaalan haluan säilyttää jälkipolville. Siinä sentään arkkitehtuuriakin.
Onhan T-sairaala sentään ulospäin komea, U-sairaala pelkkä sekasotku.
Tämä ketju alkoi ihmettelyllä kuinka kiinteistönjalostajan on mahdollista vauhdittaa itselleen edukasta kaavaa polttamalla vanhoja puutaloja uuden rakentamisen tieltä? Ilmeisesti myöskin rakennusoikeuksia jakava koneisto hyväksyy "maan tavan" luvatessaan kiirehtiä kaavan valmistelua ja kertomalla, että rakennusoikeuden noston suuruus selviää tarkemmassa tutkimuksessa? Toivoa siis on.
Miten U-sairaalan tontilla mahtaa käydä rakennusoikeuden lisäämisen kanssa?! Jos verrataan sitä viime aikoina tehtyihin kaavapäätöksiin, voidaan olettaa tontille mahtuvan - tyyliin mulle-sulle - vaikkapa kolme 22-kerroksista soukkaa ja näinollen arkkitehtonisesti mielenkiintoista asuintornia? Mikäpä olisikaan sen komeampaa Turussa, jossa ei ole yhtäkään "pilvenpiirtäjää"?
Hämeenkadun meluhaitoista asumiselle ei olisi huolta, koska voidaan olettaa talojen täyttyvän tilapäisesti kaupungissa oleskelevista opiskelijoista, kuuroista vanhuksista tai kolmivuorotöissä puurtavasta nuoresta sairaanhoitohenkilökunnasta. Näin ollen tontille ei tarvitse rakentaa edes autopaikkoja - mikä säästö rakennusliikkeelle!
Kaupunki ilmoittaa, ettei melun vaimentaminen asuinrakennuksissa ole taloudellisesti mahdollista. Miksi kaupunki sitten on viime vuosina antanut rakentaa vilkkaimpien ja meluisimpien katujen ja moottroiteiden varsille suuriakin asuintaloryppäitä ja uusia on tulossa kuin sieniä sateella. Kun seuraa kaupungin maankäyttö strategiaa(?) huomaa, että juuri meluisimmat paikat näyttäisivät olevan rakentajien erikoissuosikki-kohteita!
Kun vanhat rakennukset puretaan, kaadetaan puutkin ja uudet rakennetaan melkein katuun kiinni, että saadaan mahdollisimman suuri hyöty.
Vanhan ajan kivitaloihin ei kuulu paljon mitään, mutta elementti rötisköissä älytön melu.