Myös Swan on liittynyt niiden venevalmistajien joukkoon, joiden veneet näyttävät toimistolta tai pienasunnolta. Heppoiset tuolit ja pöytä, kulmat pyöristämättä, ei hellan edessä suojaa, suorat portaat, laajoissa tiloissa ei tukipylväitä, soffatyynyt tarroilla kiinni jne. Huolestuttavaa kehitystä jos Swankin muuttuu satamaveneeksi suunnittelultaan. Verratkaa esim -80 luvun sisustuksiin, mitkä sopivat elämiseen liikkuvassa veneessä.
http://www.nautorswan.com/en/assets/images/swanline/swan-60/interior/SWAN-60-591.jpg
http://www.nautorswan.com/en/assets/images/swanline/swan-60/interior/SWAN-60-591.jpg
Vastaukset 37
Vanhimmat
Eipä kasariluvun 46 jalkainen 15000 tonnia painava iorswanikaan mikään purjevene ollut vaan kelluva kesämökki.Koneella tyynessä max speed huimat 6 solmua, esim.
http://www.yachtworld.co.uk/core/listing/boatMergedDetails.jsp?boat_id=2539899&ybw=&units=Feet&access=Public&listing_id=76512&url=
En yhtään ihmettele, ettei tuon vanhan Swanin avotila näkynyt yhdessäkään esittelykuvassa.
>> Eipä kasariluvun 46 jalkainen 15000 tonnia painava iorswanikaan mikään purjevene ollut vaan kelluva kesämökki.Koneella tyynessä max speed huimat 6 solmua, esim.
Terve Seppomartti.
Hyvä kommennti. Monet kerrat olen miettinyt miksi edelleen vietämme kesät vanhassa Inferno 31:ssä. Kuulemma parempaakin olisi tarjolla. Se laatu mikä tehtiin 80- luvulla toimii vielä meille 50- luvulla syntyneille. Nykyihmiset haluavat isot sisätilat ja sitloodan.
T. Armas
Ennen kuin taas juututaan lys-lukuihin tai vauhtipotentiaaliin avotuulissa niin tarkoituksenani ei ollut asettaa kyseenalaiseksi venerungon kehittymistä vuosikymmenien mittaan nopeampaan ja parempaan suuntaan. Mutta sisätilojen ratkaisut tuntuvat yhä huonommilta jos tarkoitus on elää liikkuvassa veneessä pitempiä aikoja.
"Mutta sisätilojen ratkaisut tuntuvat yhä huonommilta jos tarkoitus on elää liikkuvassa veneessä pitempiä aikoja. "
Ei me täällä itämerellä eletä liikkuvassa veneessä sisällä pitkiä aikoja ja eipä muuallakaan enemmistö purjehdi yötäpäivää. Venetarvikkeista löytyy kaikenlaisia kaidekomponentteja, joita voi jälkeen päin asentaa. Pöydät pyöristyy pistosahalla jne.
Kun Swaneja valmistava Nautor oli siirtynyt italialaisomistukseen ja veneiden mallisto sen jälkeen oli muuttunut nykymuodin mukaiseksi, Pietarsaaressa liikkui sananparsi: "italialaiset onnistuivat 3 vuodessa tuhoamaan sen Swanin, jonka suomalaiset olivat 30 vuodessa onnistuneet luomaan".
Toivotaan, ettei nykysuuntaus lopeta koko Swan- tarinaa. Wanha maine ja nimi kantaa aikansa. Pelkään pahinta.
höpö höpö nykysuuntaus on ollut vain hyväksi, esim nämä veneet ovat oikeita purjeveneitä:
http://www.swan45class.com/
http://www.mysailing.com.au/news/club-swan-42-new-club-racer
Noi onkin vanhempaa vuosikertaa.
Edelleen tuotannossa:
http://www.nautorswan.com/en/swan-line/clubswan-42/
Hoskilla oli näitä 60 jalkaisia, uusia swaneja "kylässä". Käytiin yhdessä niissä vilkaisemassa ja haastateltiin kipparia. Kippari ei hirveästi kehunut näitä uusia vehkeitä. Kertoi että hänellä on vanhempi 90 jalkainen peli joka on aivan eri vene. Cap hornilla ainoa mikä kovemmassa kelissä oli hajonnut, oli salongin lamppu. Että sellaista...
Tämä taisi olla liikaa heikkohermoisille:
http://www.hamnen.se/batar/segelbatar/life-10-spannande-utmanare.html
On siitä peräti kuva olemassa!
Jos tarkoitit life 10.0 venettä, niin sellaisia edelläkävijä veneet ovat. Ei tuollaista asuttavaa matkapurtta ole vielä tehty eikä nähty. Uusia ominaisuuksia samassa paketissa ovat mm 2 peräsintä, keveys ja suuri purjeala.
Elan 310? Life 10.0 näyttää erittäin mielenkiintoiselta mutta saa nähdä miten menestyy kaupallisesti. Matkapurjehtijana mieleeni on kääntököli joka mahdollistaa enemmän rantautumismahdollisuuksia sekä järkevä tilankäyttö: En itse kaipaa luolamaisia säilytystiloja vaan enemmän kajuuttatilaa. Navigointipöydän liittäminen salongin pöytään on nerokas idea. Samalla kun navigointipöydän paikka on paras mahdollinen (ts. suoraan sisäänkäynnin edessä, keskellä ja pöytä menosuuntaan) jää arvokasta tilaa parempaan käyttöön. Ominaisuus on kopioitu Figaroista sun muista ja suorastaan ihmettelen miksi sitä ei ole tuotu kaiken kansan veneisiin aikaisemmin.
Epäilen vaan että veneelle käy samalla tavalla kuin G-C Lönngrenin veneille vuosituhannen alussa: Eivät mene käytännössä kaupaksi. Esimerkiksi One 40 -veneessähän oli paljon samaa...paljonkos niitä meni kaupaksi? Oliko yhdeksän kappaletta?
"Epäilen vaan että veneelle käy samalla tavalla kuin G-C Lönngrenin veneille vuosituhannen alussa: Eivät mene käytännössä kaupaksi. Esimerkiksi One 40 -veneessähän oli paljon samaa...paljonkos niitä meni kaupaksi? Oliko yhdeksän kappaletta?"
Life 10.0 on noin 100 000 eur, mitä lie g-c l veneet maksaneet, suomiveneinä varmasti paljon. Hinnan ja ominaisuuksien puolesta life 10.0 veneellä on mahdollisuus menestyä. Toivottavasti siitä tulee bavarioiden ja oceaniksien tappajaja niin itämeri näyttää paremmalta.
Kävin joitakin vuosia sitten Nautorin uudella telakalla ja tutustuimme joihinkin uusiin 80- ja yli jalkaisiin veneisiin. Esittelijänä oli telakalla pienempien veneprojektien parissa työskentelevä, vanha nautorilainen. Hänkin oli ensimmäistä kertaa katsomassa näitä suurempia, uusia konstruktioita. Kommentti oli kuvaava: "Voi hyvä luoja, mitä nää italialaiset ovat tehneet Swanille?"
Samaa mieltä, kuvista päätellen ei paljoa ole eroa esim. Beneteaun vaaleaan ikea-sisustukseen. Todennäköisesti materiaalit ovat sentään laadukkaampia.
Mutta mitäs sitä valittamaan; kyse on liiketoiminnasta ja asiakkaat haluavat tuollaista modernia ja vaaleaa. Ja varmaankin tuollaisen veneen saa tilattua myös perinteisemmällä sisustuksella.
Mutta itse en oikein ymmärrä suuntausta, että veneessä pitäisi olla sisältä samanlainen kuin modernin omakotitalon sisustuksen. Vaikka sellaisesta sisustuksesta periaatteessa pidän, niin mielestäni vene saa olla vähän perinteisempi ja tunnelmallisempi. Btw. miten muuten nuo toimistotuolit pysyvät paikallaan?
Pidän itse enemmän esim. HR:n tavasta modernisoida mallistoa ja sisustusta. Valoa on tuotu lisää sisällä, koristerimat maalattu osittain valkoiseksi, mutta perinteistä on myös pidetty kiinni suurelta osin materiaalien osalta.
Gps:n ja plottereiden myötä isoja purjeveneitä ryhtyivät ostamaan myös sellaiset varakkaat ihmiset, jotka eivät purjehtimisesta paljon perusta. 50--60-jalkaisen purkkarin statusarvo ja imago on ihan eri luokkaa kuin vastaavankokoisen "räikkösveneen". Ja Swan on edelleen statusmerkki, muutoksista huolimatta. Koskenkylä teki sen verran kovat "pohjat", että Swanin imagoa on huomattavan vaikea tuhota.
Koska veneellä ei ole tarkoituskaan paljon purjehtia, eikä varsinkaan siten, että se olisi kallellaan, sisätilojen suunnittelun lähtökohdat ovat täysin erilaiset kuin vaikkapa niissä vanhoissa Swaneissa.
Kyllä minäkin haluaisin, että oma 80-luvun "homeskandini" muuttuisi aina satamassa nykyaikaiseksi Bavariaksi, mutta vesillä sitten mentäisiin ahtailla sisätiloilla, kapeilla punkilla ja pienellä sitloodalla. Tämä ei tietenkään ole mahdollista, ja koska nykyinen kysyntä on sellainen kuin on, sarjavalmisteisiin "oikeisiin" purjeveneisiin ei enää ole paluuta.
Kaksi huvittavaa yksityiskohtaa, jotka yleistyvät kaiken aikaa: ruorit pienissäkin veneissä ja tasainen sitloodan lattia kuljettajan penkki. Olen kokeillut kryssiä uudella 45-jalkaisella, jossa kuskin penkki ja lattia olivat vaakasuorat reunasta reunaan. Ei ollut kivaa, ei. Sisälle ei uskaltanut kryssillä mennä ollenkaan, kun siellä ei ollut mitään, mistä pitää kiinni.
30--32-jalkainen vene, jota ohjataan ruorilla, on taas todella kummallinen näky. Pienen veneen sitloodaan ängetään ratti miksi? En keksi mitään muuta selitystä kuin sen, että veneen ostajalle pitää saada joku "laivamainen" fiilinki.
Mitä kummallista siinä ruorissa on? Paljon kummallisempi pinna minusta on, missä tahansa veneessä.
Kummallinen ja ahdas paatti tämä:
http://media.yachtbooker.com/images/medium/bavaria_30_cruiser-pic2.jpg
Tjaah...olet tainnut oppia ajamaan autoa ennen kuin opit purjehtimaan. Pinna nyt vaan on parempi vaihtoehto, jos veneen koko ja luonne ei rattia vaadi.
Bavaria 30 Cruiser on ehkä rumin paatti, jota olen nähnyt. Ruori oikein kruunaa komeuden. Sanalla sanoen: tyrmistyttävä näky.
Sisätilat ja toimivuus perheveneenä saattavat kuitenkin olla etenkin hintaisekseen täysin lyömättömät, joten jos pokka pitää, voi olla hyvä ostos.
Tarkennus: kommenttini rumuudesta koskevat ennen kaikkea ihan uutta Bavaria 30 Cruiseria. Ihmettelinkin, kun tuo kuva ei ollut ollenkaan niin pahan näköinen, mutta sehän onkin logosta päätelken vanhempi malli, 2005 tms.
Tuossa naapurilaiturissa on muuten Bavaria 43 Caribic. Veikkaisin, että jostain 80-luvulta. On oikein komean ja valtamerikelpoisen näköinen ja heloitukset ovat suunnilleen Swan/Baltic-kaliiperia. Missäköhän vaiheessa Bavaria sitten muuttui satamaveneeksi?
Pinnassa on parempi ohjaustuntuma kuin ruorissa. Se on myös helppo nostaa satamassa kokonaan pois tieltä. Pinna on yksinkertaisempi ja siksi paljon toimintavarmempi kukn ruori.
Ruoria käytetään isommissa veneissä vain siksi, että siihen saa välityksen, jota pinnaan ei saa. Peräsinvoimien kasvaessa riittävän suuriksi, välitys on oltava. Tämä ei koske 32-jalkaisia tai pienempiä purjeveneitä. Niissä on ruori samasta syystä kuin 80-luvulla joissakin henkilöautoissa oli "siipi", jota tietysti tarvitaan vain kilpa-autoissa.
Pitää paikkansa. Ja niin pitää suureen osaan veneilijöistä. Melko suurella tarkkuudella erottaa kevytveneillä aloittaneen juuri tuon pinnan suosimisen perusteella.
Ruori on mukavampi ja loogisempi väline aluksen ohjaamiseen kuin pinna.
Mielestäni Bavaria 30 on ihan hauskan näköinen vene. Tarkoitan sitä alkuperäistä kuplamallia, jossa pituus leveys ja korkeus näyttävät samoilta. Muoilussa on jotain samaa ajatonta komiikkaa kuin Havsfidra 20-veneessä ja Fiat 500 Topolino-autossa.
Niin, kun on lapsesta asti ajanut pinnalla varustetuilla veneillä, ei siinä ole todellakaan mitään ongelmaa. Naisilla ja homoilla saattaa olla näitä logiikkaongelmia pinnaohjauksessa...
Itse olen oppinut pinnaohjauksen pikkufiskarissa. Kovin moni on oppinut käsiohjatulla perämoottorilla. Pari ihmistä tunnen, jotka eivät sopeudu rattiohjaukseen veneessä. Toinen siirtynyt purjehdukseen aikanaan perämoottoriveneestä. Toinen oppinut hommaa kevytveneiden ja köliveneiden gastina ilman suurta kokemusta pinnassa. Pinna vain on niin suora ja luonnollinen ohjaustapa. Kenestäkään en ole kuullut, joka ei olisi pinnaan tottunut nopeastikin.
Pinnaohjaus on vähän kuin polkupyörällä ajo. Vaikkei sitä itse huomaa, kääntyminen pitää aloittaa vastaohjauksella, eli kääntämällä ensin vastakkaiseen suuntaan, uskokaa pois.
Yksinpurjehtiessa toisella jalalla voi ohjata pinnasta samalla kun käyttelee käsillä vinssejä ja genoan skuuttiköysiä hallsinvaihdoissa.
Ei pinnaohjauksessa ole mitään sen epäloogisempaa kuin ratissakaan. Eihän pinnaa edes ikinä ohjata niin, että pinnaa käännettäisiin styyraan tai paaraan, sitä ajetaan aina poikittain vetämällä tai päästämällä. Ja purjehtiessa ohjaaminenkaan ei ole styyraan tai paaraan, vaan ylemmäs tai alemmas. Lapset oppivat sen jollaan astuessaan, aikuisilta voi sitten mennä jopa tunti. Sen oppiminen, minkä mukaan ohjataan, vie pidempään.
Venettä ohjataan sen mukaan, mihin ollaan matkalla. Mitä oppimista siinä on? Aikuisten oikeasti: pinna voi olla purjehdusfanaatikon mielestä parempi ohjausväline, tavan lomaveneilijälle se ei ole. Yhtään sen enempää kuin hän välittäisi jonkun Finellin hehkuttamasta peräsinpaineesta.
Juttu on nyt vaan niin, että purjeveneilijöitä on monenlaisia. Suuri ja ilmeisestikin yhä kasvava joukko on lomailuveneilijöitä. Niitä, joita jotkut kilpapurjehtijat halveksuvaan sävyyn nimittävät "sunnuntaipurjehtijoiksi". Sen vuoksi absoluuttista totuutta paremmuudesta ei ole olemassa.
Minä tykkään ruorista jo senkin takia, että haluan istua venettä ohjatessani kasvot menosuuntaan. Sillä tavoin on paljon helpompi nähdä muu liikenne ja maisemakin (navigointi on helpompaa) eikä niska kipeydy. Ja tuulimittarin näyttökin pysyy paremmin näkökentässä.
Melkoisen varmasti mielikuvasi pinnaohjuksesta on vain mielikuva. Aikaisemmissa veneissä minulla on ollut pinna, nyt ratti ja sitä rattia olen pyöritellyt 15 v. Tosin tällä hetkellä veneitä on parikin, joista toisessa pinna. Väittäisin siis aika hyvin tuntevani molemmat, enkä voi noita mainitsemiasi asioita kummastakaan ohjaustavasta tunnistaa. Yksi etu rattiohjauksessa on, nimittäin pedestaaliin saa hyvin käsillä olevaan paikkaan ne parit näytöt, joihin pitää kädellä yltää, esimerkiksi systeemipilotin.
Ja siitä pinnapaineesta välittää se tavallisinkin tavis, vaikkei sitä sellaisena ajattelisi. Se vain saa ohjaukseen sen tuntuman, jota ilman meno on juosten kustua. Ja vaikka ajettaisiin tiettyyn suuntaan jotain kohdetta kohti, ohjaus tapahtuu silti tuulen mukaan. Ohjausta tarvitaan tuulen muuttuessa ja aalloissa, vaikka suunta ei muuttuisi astettakaan, sitähän ylivoimaisesti suurin osa ohjauksesta on. Ja sitä asiaa joutuvat lapsetkin opettelemaan, ohjausvälineestä se ei ole kiinni.
Sama maku. Duesselissä ainoa minun silmää miellyttänyt sisusta oli HR 41 ja laipiotkin oli laminoitu kiinni. Lähtöhinta vaan oli 550k€ varusteet päälle. Toivotaan, ettei HR kaadu hintapolitiikkaansa.
41-jalkainen sarjavalmisteinen muovivene yli puoli miljoonaa?
No huh, huh!
Venelehti testasi äsken kolme 39-jalan moottorivenettä, joiden "hinta alk." oli 398 000 - 520 000 euroa. Kalleimman katsottiin soveltuvan "poikamieslomailuun", toiseksi kallein sopi "perhelomailuun" ja kolmas "kruisailuun".
Eläkeläispurjehtijan vinkkelistä arvioituna paatit tuntuivat aika arvokkailta kuten niiden huikea polttoaineen kulutustkin, mutta Venelehden toimittaja kiteytti asian otsikkoonsa "Taloudellisuus on suhteellista". Teksissä todetaan "Toisille on, toisille ei. Kokonaisuudessa sen merkitys lienee olematon".