Luin yhdestä blogista kuvauksen miltä hypomania tuntuu:
http://wariksenvarvas.blogspot.fi/2013/01/voi-elama-kaksisuuntainen.html
Mulla on lääkärin mukaan hypomania, mutta ei se ole tommosta. Missähän se manian ja hypomanian raja menee, ton kirjottajan jutut kuulostaa aika maanisilta. Voiko hypomania kehittyä vuosien mittaan maniaksi?
http://wariksenvarvas.blogspot.fi/2013/01/voi-elama-kaksisuuntainen.html
Mulla on lääkärin mukaan hypomania, mutta ei se ole tommosta. Missähän se manian ja hypomanian raja menee, ton kirjottajan jutut kuulostaa aika maanisilta. Voiko hypomania kehittyä vuosien mittaan maniaksi?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Onhan noita kai erilaisia kuten on masennuksiakin. Mulla hypomaniat ja masennukset on aika lailla erilaisia kuin kuvataan kirjoissa.
Ja niitä on eri tasoisia. Niitä voidaan kuvailla vaikka 1-5 asteikolla. Täälläkin muutama bipon läheinen on väittänyt, ettei hypo voi olla niin lievää etteikö siinä loukkaisi toisia ihmisiä, mutta kyllä se voi olla. Ihan on monien lääkäreiden sanoma asia. Juuri sen vuoksi II-tyypin bipoa ei aina osata diagnosoida, ja monesti hoidetaan vaan masennuksena. Maniassa ihminen ei yleensä ole köyhä eikä kipeä, mutta hypomaniassa pitäisi tiedostaa että on sairas eli todellisuudentajun pitäisi pysyä normaalina eikä juttujen pitäisi samalla tavalla lähteä käsistä kuin maniassa. Eli jos bipo tuhlaa hypossa 50 eur niin maniassa 5000 eur. Hypomaaninen ostaa hevoselle harjan, maanikko koko hevosen. jne. Kyllä mä oon ollut monesti sitä mieltä, että jopa lääkärit ovat herkästi väittäneet jonkun olevan hypoissa vaikka on ollut täysin maaninen.
Minkälaisia hypoja aloittajalla on? Kiinnostaa kyllä muidenkin bipojen hypot.
Tuo olikin ihan uutta tietoa, että hypoakin on monta eri tasoa, kiitos. Ja hyvin selitit tuon eron niin että mäkin ymmärsin, "....koko hevosen" :D
No mun hypot, jos ne niitä siis on, on semmosia että olen koko ajan kauhean kiihkoissani, hyperventiloin, sydän pompottaa lujaa, en pysty olemaan paikoillani, en pysty keskittymään yhtään, edes tämmösen lyhyen tekstin kirjoittamisen aikana pitäisi kolmesti hypätä pystyyn vaikka kävelemään ympyrää. Päässä kohisee enkä pysty ajattelemaan selkeästi, yritän tehdä samaan aikaan viittä asiaa mutta ainuttakaan en saa loppuun, kun aloitan jo uusia enkä niitäkään saa loppuun. Ahdistaa, saan raivareita pienimmästäkin. En pysty nukkumaan edes unilääkkeillä kuin 2-3tuntia. Jos on sovittu kyläilyä tai hammaslääkäri, ne on peruttava, en kestä ihmisiä! Eli musta tulee epäsosiaalinen, siis päinvastoin kuin ilmeisesti yleensä. Ja mitään mielettömyyksiä en tee, tajuan koko ajan, että en ole normaalitilassani.
Hmm, ettei sulla olis vaan ahdistuneisuushäiriö? Mulla se meinaan esiintyy tolleen. Oon kamalan levoton, ärtynyt, en pysty keskittymään, kävelen ympyrää asunnossa, pää on ihan sekaisin ja ajatukset sekavia, ahdistaa, raivareita ja unettomuutta. Hypomania on mulla ihan toisenlainen. Tuo kuulostaa ihan ahdistuneisuudelta. Mä oon monta kertaa puhunut siitä, että II-tyypin bipo menee herkästi sekaisin ahdistuneisuushäiriön, traumojen, epävakaan persoonan ja ADHD/ADD:n kanssa.
Olen itsekin koko ajan epäilly tätä diagnoosia. Ja ollaan yhden ihmisen kanssa chattailty jokun verran, ja se epäili tuota samaa, tai siis hänellä oli borderline häiriö tms sekä ahdistushäiriö ja hänen oireensa kuulostivat ihan samalta kuin minun. Ja lääkkeetkin ovat samoja, masennuslääkkeitä ja rauhoittavia lääkkeitä. Mutta sinulle Wraakku kiitoksia, kun kerroit tästä ja omat oireesi. Jos mun olotilat tästä muuttuu niin yritän taas puhua lääkärille. Onneksi meidän polille on tullut uusi lääkäri, ehkä sillä on vähän enemmän aikaa ja kiinnostusta potilaita kohtaan.
Minulla on ollut vuosia hypoja joita en ole pitänyt minään sairautena. Persoonani on vaan silloin aktiivinen ja jaksaa tehdä keikenlaista.
Maniat olen kokenut itse upeena jaksona joita en oikein muista mitä olen puuhannut mutta seksi on se joka mua ainakin vie ja sellaista seksiä ei ole hypoissa eikä sillon "terveenä" Siinä menee päiväkausia sängyssä ja ei haittaa ketä siinä on parempi mitä enemmän sakkia.
Siitä kun pääsisi ettei jälkeenpäin olisi se paskaolo vaan antais palaa vaan kerranhan täällä ollaan.
No rahaahan näihin tietty palaa mutta nytkin oikein odotan mania jaksoa mulla se alkaa yleensä vuorokaudessa ja olen oppinut miten toimia sillon mä yleensä hankin riidan puolison kanssa että pääsen suuttuneena toteuttaa nautintojani. Yleensä ne ekat päivät on upeimpia sitten löysää ja voi tulla himaankin.
Jotenki tästä Markun kertomuksesta tuli sellanen fiilis et joku ei-bipo on tän kirjottanu. :D Tuli vaan niin sopivaan kohtaan toi tarina. Jos toi on oikeen bipon kirjottama, niin tee puolisolle palvelus ja jätä hänet. Tekosi on oksettavia. Puolisosi on ansainnut paljon paremman miehen. Jos kerran noin hyvin tajuat tekemisesi, niin sillon et voi edes mennä sairauden taakse. Olet vain inhottava. Et muista mitä oot puuhannu mut kuitenki muistat? Outoa. Ja ihan suunnitelmallisesti alat riitelemään puolison kanssa, että voit mennä nussimaan muita. Hyi helvetti sentään.
Näin toimi myös x mieheni, ihan samalla lailla! Hypoissaan nimenomaan osas tehä riidat et pääs lähtee, koskaan ei yliseksuaalisuus kohdistunu kotipuoleen vaan nimenomaan piti lähteä maksullisiin, pornoluoliin, privoihin, seksipuheluihin jne.. jatkoi vielä vaikka oli jo jäänyt kiinni pakonomaisesti, en edes tiedä mitä kaikkee ja mite kauan. Hyi yäk ällöööö.. ei varmasti eroa oma aloitteisesti tälläinen tapaus jollei puoliso ite heitä ulos ja pistä poikki.
Toivottavasti pidit itsestäs huolta ja osoitit miehelle ovea, joko kotiovea tai lääkärin ovea. Mikään sairaus ei oikeuta tuollaiseen käytökseen mun mielestä. Siis hänhän tiesi sairastavansa kaksisuuntaista mielialahäiriötä, eiks niin? Niin sillonhan lääkärit oli varmaan kertoneet että kannattaa uskoa jos vaimo tai kaverit sanoo että nyt sulla menee liian lujaa, lopeta. Okei tää oli vaan mun mielipide...
No kyllä tiesi mutta ei sairauden tuntoa ole hypoiluaikanaan, työkuntoinenkin oli. Ja turha lullakkaan että psykiatrille / oma hoitajalleen kertoisi tuollaisia :) Hänhän on maailman hienoin ihminen ja osaa taidokkaasti manipuloida itsensä muut kuulijat just niinkuin kulloinkin haluaa. Myös hoitohlökunnnan. Voi että miten oli kauhistuttavaa katsoa miten `esitti ja fiinisteli` tekojaan ja sairauttaan. Musertavaa kerta kerran jälkeen.
Joo kummatkin ovet loppujen lopuksi osoitettu. Kun mikään ei muuttunu vuosiin, kehää kierrettiin, samat paskat aina eessä. Tuntu lopuksi että elämä oli yhtä suossa kaulaa myöte rämpimistä..
Tosiaan tuo seksuaalisuus oli se eka asia miksi tämä diagnoosi sitten jokusen vuoden jälkeen vihoviimein saatiin selville. No, oli eka psykiatri joka perehtyny juuri Bipohin joka teki dg;n nopeasti. Olispa jo heti alkuun löytynyt tällainen, olis (ehkä) monet murheet jääny tulematta.
Ettei Markku vaan olisi provo vaan,
Kun voimat alkavat loppua, seuraa hypomania. Viimeisillä voimilla ponnistellaan. Tulos on useasti sekundaa.Useimmiten sen jälkeen seuraa eri asteinen masennus. Eli se on ikäänkuin masennuksen esitila. Myös monet kilpirauhassairaudet antavat samantapaisiakin oireita.
Näin oli mulla. Luultiin et mulla on II-tyypin kaksisuuntainen, mut kun saatiin kilpparin lääkitys kuntoon, ni kaikki oireet hävisivät. Ton näkee hyvin kilpirauhaspotilaiden vertaistukiryhmissä et siellä huonosti hoidetuilla ihmisillä on samantapaisia oireita ku bipossa on. Kilpirauhasen liikatoiminta voidaan sekoittaa maniaan tai hypikseen. Vajaatoiminta taas masikseen ja mielialojen vaihteluun vaikka kaikki on kiinni kilpparin sairaudesta eikä mielisairaudesta. Mut ei julkisella puolella näitä ehditä kunnolla tutkimaan. Itsekin sain kunnollista apua vasta yksityisellä puolella.